Suunnitelma sellu- ja biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle oli kevään hyvä uutinen metsäalalle ja koko Suomen kansantaloudelle. Lopullinen investointipäätös Metsä Groupissa tehdään ensi vuoden keväällä.
Äänekosken biotuotetehdas lukuina
|
Metsä Fibre Oy:n (ent. Metsä-Botnia Oy) toimitusjohtaja Ilkka Hämälä vaikuttaa luottavaiselta Suomen metsäteollisuushistorian suurimman investoinnin toteutumisen suhteen. Hämälällä on kokemusta sellunkeitosta jo 26 vuoden ajalta. Investointisuunnitelmalle on selkeät taloudelliset perusteet.
”Havusellun maailmanlaajuiset markkinat ovat tasaisessa kasvussa erityisesti Aasian lisääntyneestä kysynnästä johtuen ja hintakehityskin on nouseva. Lisäksi Äänekosken nykyinen sellutehdas alkaa olla tekniikaltaan vanhentunut ja sille pitää joka tapauksessa tehdä jotakin. Myös Suomen ylijäämäinen puutase tukee investoinnin toteuttamista”, Hämälä luettelee.
Osa Suomen hallituksesta otti alentuneen yhteisöveron muodossa kunniaa Metsä Groupin suunnitelmasta. Oliko veromuutoksella oikeasti vaikutusta päätökseen investoida Suomeen?
”Metsä Fibre on ollut viime vuosina kymmenen suurimman veronmaksajan joukossa Suomessa. Maksamme yhteisöveroa muutamia kymmeniä miljoonia euroja joka vuosi, joten veron alentaminen on luonnollisesti myönteinen asia. Investoinnin suurimmat perusteet lähtevät kuitenkin markkinoista ja suomalaisesta osaamisesta”, Hämälä vastaa diplomaattisesti.
Maailman suurimmaksi
Metsä Group on nyt maailman toiseksi suurin havusellun valmistaja 2,1 miljoonan tonnin vuosituotannollaan. Suurin valmistaja on amerikkalainen International Paper, joka tuotti viime vuonna 2,3 miljoonaa tonnia havusellua. Kolmanneksi suurin valmistaja on amerikkalainen Georgia-Pacific ja neljänneksi suurin Stora-Enso. Ne tuottavat hieman alle kaksi miljoonaa tonnia havusellua. Investoinnin myötä Metsä Fibrestä tulisi reilusti maailman suurin havusellun valmistaja
Kaikki Metsä Fibren tehtaat sijaitsevat Suomessa: Joutsenossa, Kemissä, Raumalla ja Äänekoskella. Äänekoski on tehtaista pienin ja vanhin. Äänekosken tehdas käynnistyi vuonna 1986.
”Jos investointipäätös tehdään, käynnistyy uusi tehdas vuoden 2017 aikana. Silloin nykyinen tehdas on toiminut reilut 30 vuotta, mikä on melko normaali sellutehtaan käyttöikä”, kertoo Hämälä.
Joutseno ja Rauma ovat Metsä Fibren suurimmat sellutehtaat. Molemmissa valmistetaan havusellua. Äänekoski tuottaa tällä hetkellä pääasiassa koivusellua ja Kemin tehdas molempia.
Uusi biotuotetehdas rakennettaisiin Äänekosken sellutehtaan viereen samalle tontille. Kuva Metsä Fiber Oy
Energia tuo euroja
Nykyaikainen sellutehdas on samalla voimalaitos. Äänekosken investoinnin myötä Metsä Fibren energiaomavaraisuus nousisi 170 prosenttiin, kun se nyt on 144 prosenttia. Esimerkiksi sähköä riittäisi myytäväksi valtakunnanverkkoon kaksi kertaa nykyistä enemmän.
Lähtökohtana biotuotetehtaan suunnittelussa ovat mahdollisimman energiatehokkaat laite- ja prosessiratkaisut. Äänekosken nykyinen tehdas tuottaa energiaa vain hieman yli oman tarpeen. Uusi laitos tuottaisi energiaa myyntiin saman verran, mitä se itse käyttäisi.
Käynnistyttyään tehdas nostaisi bioenergian osuutta Suomen koko energiatuotannosta kahdella prosenttiyksiköllä. Tämä tukisi hyvin Euroopan unionin asettamia bioenergiatavoitteita.
Nykyinenkin sellutehdas tuottaa huomattavan määrän kaukolämpöä Äänekosken alueen tarpeisiin. Muun muassa Valion Aura-juustot kypsyvät sellutehtaan kaukolämmöllä.
Metsä Fibre myi huhtikuussa Pohjolan Voiman osakkeitaan pois 75 miljoonan euron arvosta, mikä viittaa siihen, että Äänekosken investoinnin toteutumiseen uskotaan vahvasti.
Kiinnostuneita kumppaneita riittää
Äänekosken investointi on nimetty biotuotetehtaaksi. Metsä Fibre etsiikin kumppaneikseen yrityksiä, jotka pystyisivät jalostamaan sellutehtaan sivuvirroista korkea-arvoisia tuotteita. Kumppanit löytynevät pääosin kemianteollisuuden yrityksistä.
”Uusi konsepti tarjoaa mahdollisuuksia monen tyyppisille yrityksille. Sellutehtaan suurimmat sivuvirrat muodostuvat puun kuoresta, puupurusta, mäntyöljystä, ligniinistä, natriumsulfaatista, sakoista ja tuhkista. Sivuvirtojen arvoa halutaan nyt nostaa”, Hämälä painottaa.
”Kiinnostusta kumppaneiksi riittää, sillä ensimmäiseen, yhdessä Keski-Suomen Kauppakamarin kanssa, kesäkuun alussa järjestämäämme tilaisuuteen osallistui yli 200 henkilöä. Meillä on suuri työ käydä melko lyhyessä ajassa läpi varteenotettavat uudet ideat ja kumppanit”, Hämälä sanoo.
Lupaprosessit käynnistyneet lupaavasti
Työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö halusivat ottaa Metsä Fibren investoinnin pilottikohteeksi, kun lupaprosesseja nopeutetaan ja kehitetään.
”Ainakin alku näyttää hyvälle. Ennakkoneuvottelut ympäristöviranomaisten kanssa ovat sujuneet hyvin ja YVA-prosessi on lähtenyt ripeästi liikkeelle”, Hämälä iloitsee.
Toimitusjohtaja ei usko, että lupaprosessissa tulisi mitään ylitsepääsemättömiä esteitä eteen. Uusi laitos on mahdollista sijoittaa nykyisen laitoksen 40 hehtaarin tontille. Vaikka selluntuotanto yli kaksinkertaistuu, pysyy ympäristövaikutus uuden tekniikan ansiosta nykyisellä tasolla. Myös yleisöreaktiot ovat olleet myönteiset, joten vastustusta Äänekoskella ei hankkeelle todennäköisestikään ole.
”Suunnitelman tiedotustilaisuus Äänekoskella olikin yksi työurani parhaista päivistä. Hymyileviä ihmisiä tuli saliin oven täydeltä”, Hämälä myhäilee.
Liikennejärjestelyjen osalta yhtiöllä on toiveita viranomaisille. Niistä päällimmäisenä on nelostien levennys ja parannus Jyväskylästä Äänekoskelle.
”Vaikka uuden tehtaan kuljetuksista osa hoidetaankin junalla, niin silti täysiä puutavararekkoja kulkee portista sisään noin neljän minuutin välein”, Hämälä havainnollistaa.
”Uudet, suuremman kantavuuden omaavat superrekat helpottavat kuljetuksia ja parantavat pitkällä aikavälillä koko ketjun kilpailukykyä.”
Niin sanottu superrekka voi ottaa 56 tonnin lastin, kun tähän saakka painorajoitus on ollut 40 tonnia. Useampien akseleiden ansiosta uusien rekkojen kuormitus tienpintaan on samalla tasolla kuin nykyistenkin rekkojen.
Korjuuketju työllistää
Hyvä kannuste valtiovallalle kiirehtiä ympäristölupien käsittelyä on uuden biotuotetehtaan työllistävä vaikutus. Metsä Group lupaa investoinnin myötä syntyvän 1 500 uutta, pysyvää työpaikkaa. Rakentamisajan työllisyysvaikutus on 6 000 henkilötyövuotta
Hämmästyttävää on, että varsinainen sellutehdas pyörisi samalla henkilökuntamäärällä kuin nykyinenkin. Omia työntekijöitä tarvitaan uuden tekniikan ansiosta vain 150.
Uudet työpaikat syntyisivät lähes yksinomaan puunhankintaketjuun, jonkin verran myös valmiiden tuotteiden kuljetukseen. Sellutehtaan sivuvirtoja jalostavien kumppanuusyritysten työtekijämäärää Hämälä ei pysty vielä tässä vaiheessa arvioimaan.
Havusellulla hyvät hintanäkymät
Sellun maailmanmarkkinahinta sahaa lähes kuukaudesta toiseen. Havusellun hinta on viimeisen vuoden aikana noussut parisen prosenttia, koivusellun hinta on pysynyt lähes ennallaan.
Hämälä uskoo nimenomaan pitkäkuituisen havusellun hyvään hintakehitykseen tulevinakin vuosina. Lyhytkuituista sellua valmistavia tehtaita on rakennettu viime aikoina Etelä-Amerikkaan useampiakin. Pitkäkuituisen sellun valmistukseen ei ole investoitu niin paljon.
”Havusellun kysyntä Aasiassa näyttäisi jatkavan kasvuaan. Tällä hetkellä myymme havusellusta noin puolet Suomeen. Äänekosken investoinnin jälkeen Suomeen jäisi enää noin kolmannes tuotannosta”, Hämälä laskee.
Suurimmaksi markkinariskiksi Hämälä näkee valuuttakurssien vaihtelun. Euro on viimeisen kahden vuoden aikana vahvistunut huomattavasti USA:n dollariin nähden.
Toimitusjohtaja on luottavainen sen suhteen, että investointiin löytyy nykyoloissa melko helposti markkinaehtoista rahoitusta.
”Omarahoitusosuutemme on 40 prosenttia ja loput rahoitamme tavarantoimittajien antamilla toimitusluotoilla sekä markkinaehtoisilla lainoilla. Metsä Fibren nykyinen, noin 70 prosentin omavaraisuusaste pysyisi hyvällä tasolla läpi projektin”, Hämälä uskoo.
Teksti: MARKKU PULKKINEN
