Jäsenpohjaisten organisaatioiden luottamushenkilöiden ja johdon koulutus rakentuu jatkossa aiempaa selkeämmin opintopoluksi. PI-johtamiskoulun toimitusjohtaja Pauli Keränen kertoo, miten uudistus vastaa muuttuneisiin tarpeisiin ja millaisia koulutuksia vuosi 2026 tuo tullessaan.
osuustoiminta
Yrittäjyys ei tarkoita aina yksin puurtamista. Myös yrittäjät ja yritykset voivat perustaa osuuskunnan.
Suomessa toimii arviolta 700 työosuuskuntaa luovista aloista hyvinvointiin, rakentamiseen ja koulutukseen.
Pellervon Valtuuskunta valitsi joulukuun kokouksessaan maatalousyrittäjä Ilkka Uusitalon Salosta jatkamaan Pellervon valtuuskunnan puheenjohtajana.
Valtiovallan terveiset Pellervon valtuuskuntaan toi työministeri Matias Marttinen.
MTK:n valtuuskunta valitsi tänään Tero Hemmilän Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään 1.1.2026.
Uusi asiantuntijaosuuskunta tuo yhteen kestävän viljelyn ja neuvonnan tekijöitä. Maa-akatemia kokoaa saman sateenvarjon alle neuvojia, kouluttajia ja viljelijöitä, jotka haluavat kehittää maataloutta ekologisesti, kannattavasti ja yhteisöllisesti.
Maailman onnellisin kansa on myös osuustoiminnallisin. Onko kyseessä vain sattuma?
Osuuskunnat ja yhteisöllinen omistajuus ovat monissa maissa nousseet ratkaisevaan rooliin, kun uudet, usein nuoremmat viljelijät etsivät keinoja aloittaa maataloustoiminta ja siirtyä kohti uudistavaa viljelyä.
OT-lehti kysyi MTK:n puheenjohtajaehdokkailta heidän näkemyksiään osuustoiminnasta ja sen merkityksestä ruokaketjussa.
Anu Puusan ja Reijo Karhisen uusi kirja kannustaa osuuskuntia katsomaan peiliin, jotta osuustoiminnan idea kirkastuisi paremmin myös niille itselleen.
Osuustoiminnassa pitää nostaa painokkaammin esille omistajien rooli, vastuu ja velvollisuudet. Osuuskuntien tulee motivoida jäsenistöä laajempaan osallisuuteen ja osuuskunnan aktiiviseen kehittämiseen. Avaintekijä on osuuskuntaosaamisen lisääminen.
Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo järjesti eduskunnassa osuustoimintapäivän, jossa tuotiin esiin YK:n osuustoimintavuotta ja osuuskuntien roolia Suomen taloudessa. Tapahtuma kokosi yhteen yrityksiä, kansanedustajia ja virkamiehiä keskustelemaan kestävän kasvun ja yhteisöllisyyden edistämisestä.
EU:n viljelijöistä vain 12 prosenttia on alle 40-vuotiaita. Komissio panostaa sukupolvenvaihdosstrategiaan, joka tukee nuoria viljelijöitä rahoituksella ja koulutuksella. Korkeat maan hinnat ja maaseudun palveluiden puute haastavat kuitenkin nuorten intoa ryhtyä maanviljelijäksi.
Osuustoiminnallinen tulos poikkeaa osakeyhtiöiden logiikasta. Toisin kuin perinteiset yhtiöt, osuuskunnat ohjaavat tuloksensa jäsenhyötyihin, palveluiden kehittämiseen, hintojen vakaana pitämiseen sekä alueiden elinvoiman vahvistamiseen.
Suomalaisten arjessa on voimia, joita ei välttämättä huomaa, osuustoiminta on yksi niistä. Se tuottaa hyötyjä jäsenilleen – omistajille, rakentaa yhteiskuntaa ja palveluita, työllistää, toimii yhteiskuntavastuun kantajana, takaa osaltaan huoltovarmuutta jne.
Vuonna 2024 osuustoimintayritykset tekivät noin 2,07 miljardin euron investoinnit, jotka painottuivat vahvasti teollisuuteen ja kauppaan.
Energiaosuuskunnat säätävät asentoaan pomppuisilla markkinoilla.
Vuodesta 2024 tuli sijoittamiseen erikoistuneille osuuskunnille vähintään tyydyttävä. Osuuskunta Tradeka, Arvo Sijoitusosuuskunta ja Osuuskunta KPY tekivät konserneina voittoa yhteensä noin 36 miljoonaa euroa. Tämä määrä suhteutettuna omiin pääomiin (yht. 816 milj.€) tuotti kuitenkin vain 4,41 prosentin oman pääoman tuoton.
Suomalaiset osuuskunnat pitävät talouttaan vakaalla pohjalla: vuoden 2024 liiketulokset, verot, palkat ja omistajapalautukset kasvoivat kiitettävästi, ja vahvat taseet tukevat kestävää toimintaa.
Monilla osuuskunnilla on positiivinen ongelma: miten sijoittaa suuret voitot vastuullisesti ja jäsenten edun mukaisesti? Voisiko osuuskunnilla olla uusi rooli suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän toimijana?
Maailmanpoliittinen epävarmuus ja kuluttajien varovaisuus varjostavat edelleen liha-alan kasvunäkymiä. Viennissä on kasvun mahdollisuuksia, mutta nopeita voittoja ei ole näköpiirissä. Markkinapaineita luo myös kotimaisen tuotannon väheneminen.
Metsä Groupin viime vuotta värittivät kilpailijoidensa tapaan ensimmäisen vuosipuoliskon lakot ja lomautukset. Tulokseen vaikutti myös Kemin biotuotetehtaan kaasuräjähdys, mikä pysäytti osan tehtaan tuotannosta. Maailmantalouden epävarmuus näkyi tämän vuoden toisen neljänneksen odotettua heikompana tuloksena, joka pakottaa Metsä Groupin kovalle säästökuurille.
