Koronalama on kurittanut eri toimialoja rajustikin, mutta suurimmat osuustoimintayritykset näyttävät selvinneen kriisistä varsin hyvin.
Talous
Kysyimme tammikuun lopussa HLJ-Akatemia-webinaarin osallistujilta oman osuuskunnan tärkeysjärjestystä juuri nyt. Yllätys tuskin on se, että tärkeimpinä pidettiin johdon suorituskykyä ja kannattavuutta. Mutta kiinnostavaa on, että kasvu oli ihan hännillä.
Metsä Group -konserni investoi vajaan kymmenen vuoden aikana yli kolme miljardia euroa Suomeen. Metsänomistajien omistus ohjaa investointeja.
Osuustoiminnalliset yritykset maksavat vuosittain tuloveroa noin puoli miljardia euroa. Jäsenille maksetaan hyvityksinä 750–1 000 miljoonaa euroa. Onko suhde oikea?
Osuuskuntia perustetaan yhä verkkaisesti, eikä koronapandemia ole ainakaan tahtia kiihdyttänyt.
Osuuskuntien maksamat bonukset kasvoivat 30 miljoonalla vuonna 2019. Keskinäisten yhtiöiden maksamat hyvitykset sen sijaan laskivat. Keskimäärin Suomen 6,9 miljoonaa osuustoimintayritysten jäsentä nettosivat 120 euroa bonuksina ja muina palautuksina per naama.
Kymmenen suurimman osuustoimintayrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2019 lähes 26 miljardia euroa.
Alueosuuskaupoista kahden kärjessä on ollut jo kahdeksan vuotta PKO Pohjois-Karjalasta. Nyt PKO pääsi ykköseksi jo toista vuotta peräkkäin. Jaetulle ykkössijalle ponnisti viime vuoden kolmannelta sijalta tällä kertaa PeeÄssä Pohois-Savosta.
Fuusioiden avulla kasvua hakeneet Urjalan, Valkeakosken ja Akaan Seudun OP:t muodostivat Etelä-Pirkanmaan OP:n ja samalla pokkasivat suurten pankkien parhaan liiketoiminnan kasvattajan pestin. Muissa pankkikokoluokissa parhaat olivat Lounais-Suomen, Maaningan, Vesannon Halsua-Ylipään OP.
Viime vuodesta ei yritysten taloudessa paljon odotettukaan. Välivuoden sijaan saatiin valmistautumisen vuosi, jonka osuustoiminnalliset yritykset hyödynsivät tyydyttävästi.
Eduskunnan osuustoimintaryhmän toisessa seminaarissa 10. kesäkuuta aiheena oli osuustoiminnan toimintaympäristöistä elintarvikesektori: Onko elintarvikkeiden omavaraisuus mahdollisuus vai utopiaa? Puhumaan oli pyydetty niin tutkijoita kuin teollisuuden ja tuotannon edustajia.
Suomen vientivetoinen kokonaistuotanto kasvoi vuonna 2019 prosentin verran ja työllisyys parani. Vuoden 2020 alku oli varsin myönteinen, mutta sitten yleismaailmallinen koronapandemia iski maaliskuussa sekä kysyntään että tarjontaan, talouskasvu sukelsi ja kassakriisi iski monilla palvelualoilla.
