Kansanedustaja Pia Lohikoski toivoo uusia tapoja toimia osuuskunnissa, jotta nuoretkin innostuisivat vaikuttamaan.
Ihmiset
ProAgria aikoo olla ajan hermolla maatalouden murroksessa, lupaa asiantuntijaorganisaation uusi toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko. Paineita alkutuotantoon luovat digitalisaatio, ilmastonmuutos ja yleinen kannattavuuskriisi.
Kansanedustaja Esko Kiviranta haluaa Suomeen lisää metsäteollisuutta ja yrittäjille verohelpotuksia.
Vuoden 2019 europarlamenttivaalit pidetään Suomessa sunnuntaina 26. toukokuuta. OT-lehti kysyi eurovaaliehdokkailta kolme kysymystä: Mitä asioita aiot ajaa EU-parlamentissa? Miten aiot edistää suomalaisten osuustoimintayritysten asemaa? Mielipiteesi Suomen poliittisesta keväästä?
OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio tarjosi Pellervon Päivän seminaarille jykevää asiaa teknologian tuomista valtavista muutoksista pankkimaailmassa.
Yhdessä menestyminen, vastuullisuus ja ihmisläheisyys - pankki ei pärjää, jos ihmiset eivät pärjää. Olemassaolon oikeus ovat asiakkaat. Pitää olla helposti lähestyttävä, ihmisen mittainen pankki. Osuustoiminnallinen perustehtävä on huolehtia alueen elinvoimasta. Tehtävä on luoda kestävää taloudellista menestystä. Tästä ponnistaa OP Järvi-Häme.
Osuustoiminta on hyvä väylä yrittämiseen, se luo mahdollisuuden työntekijöiden itsensä omistamiseen ja isot osuuskuntayritykset ovat kiinnittyneenä alueelleen jäsenistönsä kautta”, vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Mikkonen sanoo.
Osuustoimintakeskus Pellervon valtuuskunta haastoi iltakoulussaan viime joulukuussa kansanedustajat Lasse Hautalan (kesk.) ja Kalle Jokisen (kok.) keskusteluun osuustoiminnan mahdollisuuksista vastata ensi vaalikauden isoihin haasteisiin. Näitä ovat esimerkiksi työllisyyskehitys ja palveluiden turvaaminen.
"Osuuskunta on luonteva ja joustava yritysmuoto niin pienille yrityksille kuin myös modernin alustatalouden piirissä syntyvälle liiketoiminnalle. Nämä kaikki ovat tervetullut lisä yrityskenttäämme”, SDP: n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman kiteyttää.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen puhuu osuustoimintamallista sujuvan syvästi ja esittää olennaiset kysymykset. Oululaisen puheesta saa tosiaankin varsin pian selville, että tässä on nyt ymmärrystä.
Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen on valiolainen maitotilayrittäjä Kiuruvedeltä. Työ pitää yhdessä perhe-elämän kanssa hänet kiinni arjessa. Keskustan varapuheenjohtajana toimiva Heikkinen kokee, että tilan työt karjan parissa ovat hyvä vastapaino kokousistumiselle ja säilyttää kosketuksen suomalaisten arkiseen työhön ja elämään.
”Osuuskuntamalli korostaa paikallista tekemistä ja itsenäistä päätäntävaltaa. Tämä on myös perussuomalaisten linja”, toteaa PS:n puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.
Tekemällä oppii. Tässä kiteytettynä 4H-liiton ydinajatus, jolla nuoria rohkaistaan elämänpolulla eteenpäin.
”Osuustoiminnan kruununjalokivi on, että se tuottaa aina hyvän takaisin yhteiskuntaan. Se taas on paljon enemmän kuin rahan arvo.”
Suorat yhteydet kansalaisten välillä luovat perustan Suomen ja Venäjän välisille suhteille, ystävyysseurassa uskotaan.
”Yhteiskunta on edennyt yhä markkinaehtoisemmaksi, nopeammin ja pidemmälle kuin poliittinen oikeisto olisi uneksinutkaan vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Talouden ideaaliksi on nostettu osakkeenomistajan voiton maksimointi. Se ei ole kuitenkaan luonnonlaki. On olemassa esimerkiksi osuustoimintaliike, jonka lähtökohta ei ole maksimaalinen voitto, vaan jäsenten muodostaman yhteisön pitkäaikainen hyöty. Suomessa, jossa on pitkä osuustoiminnan perinne, onkin helppo nähdä, että taloudellinen toiminta voidaan organisoida monelta pohjalta.”
EU:n maatalouskomissaari toivottaa osuuskunnat mukaan uudistamaan unionin maatalouspolitiikkaa. CAP-uudistuksen painopiste seuraavalla kaudella on ympäristöteoissa.
Perimmäinen syy osuuskuntien menestymiseen on toiminnan tarkoitus ja sen perustaksi kehitetty yrittäjyysmuoto.
Osuustoiminta kiinnostaa uudelleen ja se näkyy opetuksessa, tutkimuksessa ja politiikassa. Mutta maailma muuttuu kovaa vauhtia ja on pidettävä huoli siitä, että osuuskunnat pysyvät mukana, pohtii tutkimusjohtaja ja oikeustieteen dosentti Hagen Henrÿ.
PTT:n viestinnästä vastaava Kimmo Mäkilä antaa tutkijoille tukea sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Itseään hän luonnehtii viestinnän moniottelijaksi.
Itikka osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Esa Kaarto pitää hallintohenkilön työn perustana yhdessä tekemistä.
Mitä vuodet osuustoiminnan kansainvälisillä näköalapaikoilla on opettaneet järjestöneuvos Anne Santamäelle ja professori emerita Salme Näsille?
