Liike-elämässä trendien arvioiminen on osa normaalia toimintaa. Kiinnostuksen kohteena voi olla esimerkiksi asiakaskäyttäytymisen tai kilpailutilanteen muutos. Joskus voi olla paikallaan tarkastella lisäksi suuria linjoja eli analysoida megatrendejä ja niiden välisiä suhteita.
Euroopan unioni on asettanut vakuutusyhtiöiden, kuten pankkienkin, hallituksen jäsenille tietyt pätevyysvaatimukset. Kokemusta ja osaamista liiketoiminnasta ja finanssialasta pitää olla.
Kehitysyhteistyöjärjestö Food and Forest Development Finland (FFD) sekä suomalainen vapaaehtoisorganisaatio Kapua aloittavat vuonna 2019 yhteistyökampanjan, jolla tuetaan etiopialaisten metsäosuuskuntien jäseniä seikkailun ja urheilun välityksellä.
LähiTapiolalla on useita valtakunnallisia yhteistyösopimuksia kulttuurin ja liikunnan saralla. Alueyhtiöt ovat lisäksi mukana lukuisissa paikallisissa hankkeissa.
”Osuustoiminnan kruununjalokivi on, että se tuottaa aina hyvän takaisin yhteiskuntaan. Se taas on paljon enemmän kuin rahan arvo.”
Pietarin moderni messukeskus tarjosi areenan suomalaisvenäläiselle keskustelulle osuustoiminnasta ja maatalouden näkymistä.
Venäjän vt. kaupallinen edustaja Sergei Sinelnikov kertoo vuorovaikutuksen olevan tiivistä osuustoimintayritysten kanssa, jotka haluavat mukaan Venäjän markkinoille.
Osuustoimiontakeskus Pellervo ja Osuustoiminnan neuvottelukunta julkaisivat tavoitteet eduskuntatyölle 2019-2023.
Valio on edelleen vahvasti Venäjän markkinoilla. Esimerkiksi sulatejuustoissa yhtiö on palannut markkinajohtajaksi.
Suorat yhteydet kansalaisten välillä luovat perustan Suomen ja Venäjän välisille suhteille, ystävyysseurassa uskotaan.
Vesiosuuskuntien mallisääntöjen pitkään kestänyt uudistamistyö on saatu valmiiksi. Uusien sääntöjen julkaisu tapahtunee aivan lähiaikoina, joten suoraan mallin perusteella ei ole vielä sääntöjä missään tehty.
”Yhteiskunta on edennyt yhä markkinaehtoisemmaksi, nopeammin ja pidemmälle kuin poliittinen oikeisto olisi uneksinutkaan vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Talouden ideaaliksi on nostettu osakkeenomistajan voiton maksimointi. Se ei ole kuitenkaan luonnonlaki. On olemassa esimerkiksi osuustoimintaliike, jonka lähtökohta ei ole maksimaalinen voitto, vaan jäsenten muodostaman yhteisön pitkäaikainen hyöty. Suomessa, jossa on pitkä osuustoiminnan perinne, onkin helppo nähdä, että taloudellinen toiminta voidaan organisoida monelta pohjalta.”
Vesiosuuskunnan johtaminen on ennen kaikkea vuorovaikutusta jäsenten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hyvältä johtajalta pitää löytyä myös hyvää pelisilmää ja aloitteellisuutta.
Pienosuuskuntaforum 2018 kokosi osuuskuntien väkeä Helsinkiin 2. lokakuuta. Tapahtumassa luodattiin osuuskunnan toimista työnantajana ja työntekijöiden työttömyys-, eläke- ja vakuutusturvaa. Toisen kokonaisuuden muodosti osuuskunnan kehittämisen -teema.
Herätys osuustoiminta! Sijoitusosuuskunnista on kuin varkain kehittynyt merkittävä tekijä osuustoiminnan kentällä. Mukana jäseninä on lähes 300 000 suomalaista.
Vuonna 2017 talouskehitys elpyi, inflaatio pysyi maltillisena ja korkotaso erittäin alhaisena. Suomen talouden kolmen prosentin reaalikasvu perustui viennin, investointien ja yksityisen kulutuksen vankkaan vetoon ja yleiseen luottamukseen talouden suotuisasta kehityksestä. Kustannuskilpailukyky koheni ja vaihtotase osoitti vihdoin ylijäämää.
Hintapoukkoilu, kuluttajatarpeet, rehukustannukset, tuontikilpailu, kauppasota, tuottajamäärä – ja Venäjä. Maitoalalla riittää ratkaistavia ongelmia. Vikkelimmät ja kekseliäimmät kääntävät ne voitoksi. Maito-osuuskunnille vuosi 2017 oli välirauhan aikaa. Mutta taisto jatkuu ja tuimana.
Lihan kokonaiskulutus pysyi vuonna 2017 edellisen vuoden tasolla. Siipikarjanlihan kulutus kuitenkin jatkoi kovaa kasvuaan ja oli 6 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Myös naudanlihan kulutus kasvoi prosentin verran. Sianlihan kulutus puolestaan laski vajaat neljä prosenttia.
EU:n maatalouskomissaari toivottaa osuuskunnat mukaan uudistamaan unionin maatalouspolitiikkaa. CAP-uudistuksen painopiste seuraavalla kaudella on ympäristöteoissa.
Kilpailu huolettaa pk-sektorin osuuskuntia, vaikka palveluille riittää edelleen kysyntää. Paineet kasvavat erityisesti sote- ja kulttuurialan osuuskunnissa.
