Jätevesiosuuskuntia olisi voitu perustaa selvästi nykylukumäärää enemmän ja myös perustettuja nopeammalla aikataululla, mikäli kyläalueiden asukkailla olisi ollut tietoa enemmän perustamisen tueksi.
VALONIA (Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) toteutti reilun vuoden aikana toiminta-alueellaan hankkeen, jossa neuvottiin erityisesti vielä idea-asteella olevia jätevesiosuuskuntia. Tukea osuuskunnan perustamiseen eli TUKOS-hanke päättyi vuoden 2014 lopussa, ja osana työtä tehty tiivis opas Kokemuksia jätevesiosuuskuntien toiminnasta julkaistiin netissä tammikuussa 2015.
Oppaan laativat vesiasiantuntijat Jussi Heikkinen ja Jarkko Leka Valoniasta sekä Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n puheenjohtaja Vesa Arvonen.
Useat toteutuspotentiaalia omaavat vesihuoltohankkeet eivät etene idea-asteelta. Syinä ovat muun muassa, että puuhamiehiksi aikovilta puuttuu tieto-taitoa edistää asiaa ja toisaalta osa asukkaista vastustaa hanketta oikean tiedon puutteessa. Oppaassa käydään läpi hyviä käytäntöjä mutta myös asioita, jotka voivat suistaa hankkeen raiteiltaan. Keskeistä ovat käytännön esimerkit.
Perniössä noin 30 osakkaan Pääristen Jätevesiosuuskunnan hankkeessa kunta laati yleissuunnitelman, mutta hävisi sitten kuntaliitoksella olemasta ja asia meni jumiin. Kyläläiset perustivatkin osuuskunnan itse maallikkopanoksella. Olennaista oli, että puuhamieheksi lähtenyt ja puheenjohtajana toimiva Timo Korpinen omasi taidot tiedonhankintaan ja yhteydenpitoon viranomaisiin.
Korpinen kertoo, että perustamisaikaan vuonna 2009 ei jätevesiosuuskunnan perustamiseksi ollut olemassa kunnollista ohjemateriaalia, vaan tietoa piti hankkia esimerkiksi muilta jätevesiosuuskunnilta, ministeriöistä ja muilta viranomaisilta sekä laitevalmistajilta.
Pääristen kylän viemäröinnit toteutettiin pääosin kyläläisten talkoilla liitos- ja sähkötöitä lukuun ottamatta.
Lue lisää 3.6. ilmestyvästä Osuustoiminta-lehdestä.
