Liike-elämässä trendien arvioiminen on osa normaalia toimintaa. Kiinnostuksen kohteena voi olla esimerkiksi asiakaskäyttäytymisen tai kilpailutilanteen muutos. Joskus voi olla paikallaan tarkastella lisäksi suuria linjoja eli analysoida megatrendejä ja niiden välisiä suhteita.
Megatrendit ovat suurempia, kestoltaan pidempiä ja syvällisemmin vaikuttavia kuin normaalit trendit. Vakuutusalaan suuresti vaikuttavia megatrendejä ovat sääntelyn monimutkaistuminen, digitalisaatio ja liiketoimintamallien muutos.
Vakuutusala on tiukasti säädelty, mikä on lähtökohtaisesti hyvä asia kaikkien sidosryhmien näkökulmasta. Sääntelyllä pyritään turvaamaan asiakkaiden reilu kohtelu ja varmistamaan sovittujen korvausten saaminen. Vakuutusyhtiöille sääntely on välttämätön toiminnan luotettavuuden ja kilpailun reiluuden takaamiseksi. Yhteiskunta hyötyy sääntelystä vakuutusmarkkinoiden toiminnan häiriöiden vähäisyytenä, vaikka vakuutusala ei olekaan pankkitoiminnan kaltainen systeemiriskin lähde.
Viime vuosina Euroopan vakuutussektoria, kuten monia muitakin toimialoja, on kohdannut sääntelytsunami. Tuhansia sivuja uusia lakeja, ohjeita ja määräyksiä. Kaikilla näillä yksittäisillä säännöillä pyritään sinänsä hyvään päämäärään, mutta kokonaisuus alkaa olla hallittavuuden rajoilla. Sääntömuutoksilla on suuria vaikutuksia tuotteiden kannattavuuteen ja tarjonnan laillisuuteen sekä yhtiön sisäisen byrokratian määrään. Rasitus ja kulut ovat kasvaneet huomattavasti.
Uuden informaatioteknologian käyttöönotto on yhteiskuntaamme eniten muuttava megatrendi. Internetin kautta tapahtuva asiointi ja aiemmin ihmisten suorittaman työn korvaaminen tietojärjestelmillä muuttaa vakuutustoimintaa suuresti. Älykkäiden sopimusten tapaisten ratkaisujen vaikutuksia ei vielä tunneta kunnolla. Kehityksen pitäisi johtaa laajempaan tuotetarjontaan ja toiminnan tehostumiseen.
Vakuutusliiketoimintamalleja muuttava megatrendi koostuu vakuutus- ja pankkitoiminnan taloudellisesta lähestymisestä sekä toimialaliukumista. Pankki- ja vakuutussektori kilpailevat yhtäällä keskenään, mutta toimivat toisaalla yhteistyössä. Vakuutusyhtiöt lanseeraavat tuotteita, jotka suorittavat lähes tai täsmälleen samanlaisen tehtävän kuin pankkien tuotteet tai päinvastoin. Toisaalta vakuutusyhtiöt ja pankit muodostavat omistukseen perustuvia liittoja. Monet vakuutusyhtiöt ovat menneet mukaan terveysliiketoimintaan. Toisaalta jotkut finanssisektorin ulkopuoliset toimijat ovat tulleet vakuutusmarkkinoille perustamiensa tai hankkimiensa vakuutusyhtiöiden avulla.
Megatrendeillä on keskinäisriippuvuuksia. Vakuutusyhtiön liiketoimintamallien muutoksen ajureina toimivat sekä digitalisaatio että sääntelyn muutos. Toisaalta toimialaliukumat ja digitalisaatio haastavat nykyisen sääntelykehikon. On esimerkiksi vaikea estää sääntelyn epäreilu välttely, kun toimija ja sen tuotteet tulevat finanssialan ulkopuolelta esittäen tosiasialliset vakuutustuotteensa jonakin muuna.
Mikäli Brexit toteutuu, Euroopan Unioni menettää vahvan armeijan lisäksi ainoan globaalin tason finanssikeskuksensa – Lontoon Cityn.
Menetys on suuri Euroopan Unionin vakuutusalan sääntelyn kehitystyölle. Britit ovat edustaneet säännöksiä valmistelevissa elimissä korkeinta osaamista sekä erityistä pyrkimystä järkevään taloudelliseen toimintaan. Heitä tulee ikävä, mutta vakuutusala tulee vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin jatkossakin, oli sitten kyse luonnonilmiöistä tai teknologian muutoksesta.
LASSE KOSKINEN
Kirjoittaja on vakuutustieteen professori Tampereen yliopistossa.
