Pietarin moderni messukeskus tarjosi areenan suomalaisvenäläiselle keskustelulle osuustoiminnasta ja maatalouden näkymistä.
OT-lehden lukijamatka 20.-22. elokuuta suuntautui Pietariin. Osallistuimme AgroRus 2018 -maatalousnäyttelyyn ja suomalaisvenäläiseen viljelijöiden ja osuuskuntien seminaariin. Vierailuun sisältyi myös tutustuminen Atrian Gorelovon tuotantolaitokseen.
Maatalousnäyttely järjestettiin mittasuhteiltaan valtavassa Pietarin kongressi- ja messukeskuksessa, joka sijaitsee Pietarista etelään Pushkinin kaupungin suuntaan.
Messuilla lähes 40-henkinen ryhmämme tutustui Pietarin fermeriyhdistyksen ja maaseutunaisten osastoihin.
Pietarin maaseutunaisten puheenjohtaja Tatjana Poilova maistatti kanaherkkuja, jotka oli valmistettu hänen oman maatilansa siipikarjasta. Hän on mukana osuuskunnassa, jonka perustajia ovat viisi naistuottajaa Leningradin alueelta. Osuuskunnalla on sopimus paikallisen kauppaketjun kanssa, joka myy maatilojen valmistamia tuotteita.
”Tällä hetkellä pienillä tiloilla on vaikeuksia tuotteidensa markkinoinnissa, joten päätimme yhdistää voimavaramme ja perustaa osuuskunnan ratkaisemaan tämän ongelman”, kertoi Poilova.
Messuilla esittäytyi myös Detskoselskoye-maatalousosuuskunta, joka toimii Leningradin alueella.
”Osuuskunta on yhteensä parinkymmenen yrityksen yhteenliittymä. Niistä 12 on maitotilaa. Jäseniä osuuskunnassa on yli 2 000 henkilöä”, totesi osuuskuntaa edustanut Alexander Vedernikov.
Maidontuotannon lisäksi Detskoselskoye-osuuskunta harjoittaa muun muassa kasvinviljelyä.
Nuoria viljelijöitä tarvitaan
Suomalaisvenäläisen seminaarin puheenjohtajina toimivat Aleksandr Bykov, Pietarin ja Leningradin alueen fermeriyhdistyksen puheenjohtaja ja Matti Heikkilä, MTK:n valtuuskunnan 2. varapuheenjohtaja ja suomalaisalustajina toimitusjohtaja Sami Karhu Osuustoimintakeskus Pellervosta sekä järjestöjohtaja Matti Voutilainen MTK:sta.
Avauspuheenvuoron käyttänyt Leningradin alueen hallituksen varapuheenjohtaja ja maatalouskomitean puheenjohtaja Oleg Malatshenko kertoi, että alueella tuotetaan maitoa 640 000 tonnia vuodessa. Seudulla on myös aktiivista vihannesviljelyä, marjojen ja hedelmien viljelyä.
Kananmunien tuottajina Leningradin alueen maatalousyrittäjät ovat Venäjän ykkösiä ja muun muassa juustoloiden tuotanto on tarkoitus tuplata.
”Tavoitteena on tukea niin paljon tuotantoa, että tuotannosta osa pystytään ohjaamaan vientiin”, Malatshenko totesi.
Aleksandr Bykov painotti omassa avauspuheenvuorossaan, että tuottajilla on potentiaalia kasvuun, mutta he tarvitsevat tukea toimintaansa.
”Markkinaosuudet ovat pieniä ja suuret kauppaketjut eivät hanki pieniltä tuottajilta tuotteita. Tuottajat odottavat ja toivovat, että myös valtiovalta tukisi heidän toimintaansa”, Bykov linjasi.
Hänen mukaansa nuoret jatkajat tarvitsevat myös tukitoimia, jotta heillä olisi enemmän mahdollisuuksia maataloustuotantoon. Tämän vuoksi tarvitaankin erilaisia tukiohjelmia.
Paikalle ehti myös AKKORin puheenjohtaja Vladimir Plotnikov, joka kiitti suomalaisia hyvästä yhteistyöstä ja korosti, että viljelijöillä on samoja haasteita kummassakin maassa.
Plotnikov tyrmäsi EU:n asettamat rajoitukset ja pakotteet, jotka ovat jo suistaneet ruplan arvon laskuun.
Kansalliset erot korostuivat
Elena Averjanova Pietarin Agraariyliopistosta kiitteli, että Suomesta on saatu koulutusta ja tukea osuuskuntien koulutukseen ja perustamiseen. Nykyisin Venäjällä toimii noin 5000 osuuskuntaa.
Averjanova toivoi yhteistyön jatkuvan suomalaisten kanssa ”Osuuskunta kesäkoulun 2019” merkeissä Mustanmeren rannalla.
Yleisökeskustelussa nousi esiin kysymys: saavatko osuuskunnat Suomessa valtion tukea, kuten Venäjällä? Yksiselitteinen vastaus suomalaisilta panelisteilta oli: Eivät saa. Tuottaja saa EU:lta ja valtiolta tukea, mutta ei osuuskunnan kautta.
”Jäsenistön tulee aina ymmärtää, että osuuskunta on yritys ja sen tulee toimia menestyksellisesti markkinoilla”, korosti Sami Karhu Pellervosta.
MTK:n Matti Heikkilä nosti esiin tuoreen ja toimivan osuuskuntaesimerkin ViljaTavastian Hämeenlinnasta. ViljaTavastia tarjoaa uuden markkinakanavan ja yhteistyömuodon viljantuottajille. Tavoitteena on viljelijöiden neuvotteluaseman vahvistaminen viljamarkkinoilla ja toimiva yhteistyö viljaa käyttävän teollisuuden kanssa.
”Venäjällä on huomattu, että oma tuotanto on niin tärkeää, että valtio antaa jopa 95 prosentin investointituen esimerkiksi lypsykarja- tai lihakarjan navetan rakennuskustannuksiin. Jospa Suomikin hoksaisi, miten tärkeää kotimainen ruuan tuotanto on”, totesi Osuustoimintakeskus Pellervon valtuuskunnan jäsen Raimo Kielenniva, joka on lisäksi Osuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen ja Valion hallintoneuvoston jäsen.
