Metsä Groupin muodonmuutosta on tehty kymmenen vuotta ja se jatkuu yhä vaihe kerrallaan. Nämä vuodet konsernin johdossa olleen pääjohtajan, vuorineuvos Kari Jordanin mielestä ei voi sanoa, mikä olisi riittävän hyvä kilpailukyky. Kun jotain on saatu aikaan, pitää panna entistä enemmän pökköä pesään, jotta kisassa pärjätään.
Vuosi 2015 tulee Metsä Groupissa taas olemaan työntäyteinen. Metsä Board on irtautumassa kokonaan painopapereiden valmistuksesta Ruotsissa tehtävillä investoinneilla. Kotimaassa odotetaan Metsä Fibren päätöstä Suomen metsäteollisuuden kaikkien aikojen suurimman investoinnin, Äänekosken biotuotetehtaan rakentamisesta. Päätöksiä voidaan pääjohtajan mukaan odottaa myöhemmin keväällä.
Investointi Husumin uuteen taivekartonkikoneeseen toteutetaan tänä vuonna. Paperin valmistus tehtaalla päättyy kokonaan vuonna 2017. Husumin investoinnin jälkeen Metsä Board on entistä merkittävämpi tekijä taivekartongin ja lainerin markkinoilla. Jo nyt se on Euroopan ykkönen taivekartongin valmistajana ja maailman johtavia valkoisen ensikuitulainerin tuottajia.
Paljon töitä, se on vuorineuvos Kari Jordanin odotus tälle vuodelle.
”Ja sitä voisi toivoa, että ennen kaikkea Euroopan talous lähtisi kehittymään positiiviseen suuntaan. Sillä on suomalaiselle elinkeinoelämälle niin suuri merkitys”, toteaa monissa keskeisissä luottamustehtävissä vaikuttava pääjohtaja.
Yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä tulee aikanaan ohjaamaan huhtikuisissa vaaleissa valittava eduskunta ja sen myötä koottava uusi hallitus.
”Hallitukselta voi toivoa, että sen takana olisi vahva enemmistö. Näin se voisi tehdä linjakasta politiikkaa, joka voisi tukea suomalaista elinkeinoelämää.”
Pitkän tähtäimen politiikkaa
Järeä teollisuus edellyttää pitkälle tähtääviä investointeja ja näiden teko ennustettavaa politiikkaa. Säätelyllä ja verotuksella voidaan panna jarruja hyville hankkeille ennen kuin ne alkavatkaan.
”Verotuksen pitäisi olla enemmän työntekoa, yrittämistä ja riskinottoa kannustavaa. Tällä hetkellä aika monet verolajit ovat sellaisia, että niiden perään pitää kysyä. Yhteisövero on kansainvälisesti aika hyväksyttävällä tasolla”.
Verotus on kokonaisuus, jota ei Kari Jordanin mielestä pitäisi katsoa yksittäisinä osina.
”Kaiken kaikkiaan veroaste on Suomessa erittäin korkea ja sen alentamiseksi pitäisi tehdä rajusti töitä, vaikka kolikon toisella puolella on hyvin ikäviä asioita, saneerausta ja leikkauksia.”
Verotuksessa niin kuin monessa muussakin asiassa kannattaa tehdä vertailua naapurimaihin. Suomen on pysyttävä kilpailukykyisenä tärkeimpiin naapureihin nähden.
Ruotsi on puunjalostusteollisuudessa kilpailijoista lähin ja pahin. Naapurimaa on saanut etumatkaa kruunun kurssimuutoksen kautta ja se on juuri nyt vahva kaikissa tuoteryhmissä. Toisaalta Ruotsista on Metsä Boardille myös etua Husumin ison tehtaan vuoksi, sen tuotanto menee lähes kokonaan vientiin.
Suurteollisuuden kannalta on tärkeää se, että regulaation ennustettavuutta lisättäisiin merkittävästi.
”Tuotannolliset investoinnit tehdään 20-30 vuoden pitoaikaa silmällä pitäen, siksi tarvitsemme pysyvyyttä säännöstely-ympäristössä. Ennustettavuus on ollut Suomen vahvuus, mutta viime vuosina EU:sta ja kotimaisesta päätöksenteosta johtuen muutosten tahti on merkittävästi nopeutunut”, Kari Jordan painottaa.
Metsäteollisuuden kilpailukyky parani
Metsäteollisuuden kilpailukyvyllä on suuri merkitys koko kansantalouden kannalta, sillä puun jalosteiden osuus viennistä on edelleen hyvin merkittävä.
”Kilpailukyky on käsitykseni mukaan parempi kuin mitä se oli kymmenen vuotta sitten. Tämä on kuitenkin ikuista kilpajuoksua, tehokkuutta ja kilpailukykyä pitää hakea jatkuvasti. Jos sitä ei hae päivittäin, viikoittain tai vuosittain, hukka perii.”
”Ensimmäisenä tulevat strategiavalinnat: mikä on pitkän tähtäimen päämäärä, mihin halutaan keskittyä. Sen jälkeen tulevat tehdaskohtaiset päätökset, missä tuotetaan kannattavimmin ja tehokkaimmin.”
Strategia määrittää sen, mihin paukkuja laitetaan ja investointeja tehdään. Niiden valintojen perusteella luodaan edellytykset, miten kilpailukyky kehittyy. Metsä Groupissa strategian uudelleenpuntarointi tehdään harvakseltaan, muutoksia suuriin linjoihin ei tehdä joka vuosi. Vuosittain sen sijaan arvioidaan mihin taloudellisiin tuloksiin noudatetulla strategialla päästään muuttuneilla valuuttakursseilla ja markkina-arvioilla.
”Meillä on ollut vuosia selkeä strategia – keskitymme puutuotteisiin, selluun, pakkausmateriaaleihin, kartonkeihin ja pehmopaperiin”, Kari Jordan valaisee.
Ruotsin Husumissa investoinnit kartongin valmistukseen ajoittuvat tähän vuoteen ja tuotannon on määrä käynnistyä ensi vuoden alussa. Husumin tehtaan paperintuotannon suunnitellaan loppuvan pääosin vuonna 2015 ja kokonaan vuoden 2017 loppuun mennessä.
”Kaikki näyttää kovin yksinkertaiselta: on kolme paperikonetta, yksi muutetaan lainerille, toisen tilalle rakennetaan täysin uusi kartonkikone ja kolmas pannaan kylmäksi. Tämän kertomiseen menee viisi sekuntia, mutta se on 2-2,5 vuoden prosessi päätöksenteosta siihen kun ollaan maalissa.”
Infrastruktuuri tarvitsee panostusta
Rautatiet, tiestö ja kaikki muu liikenteen infrastruktuuri ovat tärkeitä teollisuudelle, joka kerää raaka-aineensa kautta maan ja kuljettaa miljoonia tonneja vientisatamiin.
”Meillä Suomessa rautatieverkko ja tiet lahoavat käsiin. Logistiikkaan tarvittaisiin aika paljon lisää panostusta, että teollisuuden tuotteita voidaan järkevästi kuljettaa.”
Esimerkiksi suunnitellun Äänekosken biotuotetehtaan rakentamiseen liittyy monenlaisia infrastruktuuritarpeita. Nelostien parantaminen ja uudet liittymät ovat maanteiden osalta keskeisiä, Jyväskylän ja Äänekosken välisen rataosuuden sähköistäminen ja Tampereen ja Jyväskylän välisen rataosuuden parantaminen ovat rautatiehankkeista keskeisiä. Lisäksi korjausta tarvittaisiin useiden alueellisten pienempien teiden kantavuuteen ja siltoihin.
”Tarvitaan panostuksia myös alempaan tieverkkoon, että saadaan jalostettava puu pois metsästä”, Kari Jordan toteaa.
Metsä Fibren Äänekosken hankkeeseen sitoutuu huomattava määrä pääomaa ennen kuin rakentamispäätöstä on tehty. Valmistelua on tehty monilla eri tahoilla pitkään, näkyvin toimi on ollut tontilla sijaitsevan vuonna 1961 rakennetun tehtaan purkutyö. Valmisteluvaiheessa pelkästään purkutyöhön kuluu viitisen miljoonaa euroa. Esisuunnitteluun ym. käytetään suunnilleen saman verran.
”Rukkastuntumalla 10-15 miljoonaa euroa sitoutuu rahaa hankkeeseen joka tapauksessa oli päätös mikä tahansa.”
Metsä Group pääsee välietappiin
Kari Jordanin mukaan Metsä Groupissa päästään strategian mukaan välietappiin, kun Husumin tehtaan muutokset otetaan käyttöön.
”Tuotantorakenne ei ole maalissa koskaan; kaikkia tehtaita, niiden kannattavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta pitää haastaa joka päivä. Meidän pitää hakea rakenteesta entistä parempaa kilpailukykyä tarjoavia ratkaisuja. Hyvin pitkässä juoksussa tässä ei ole mitään pysyvää, kaiken pitää olla kannattavaa ja maailmanmitassa kilpailukykyistä.”
Husumin ja Äänekosken lisäksi Metsä Groupilla ei ole muita isoja investointeja julkisuuteen kerrottavaksi. Entisenä pankkiirina Kari Jordan haluaa pitää velkaisuuden kohtuullisissa rajoissa, kun pääomarakenne on saatu kovalla työllä tervehdytettyä.
”Tasetta ei kannata koeponnistaa liikaa. Kannattaa tehdä asiat kerrallaan. Voimakas firman velkaannuttaminen ei ole minulla agendalla. Tässä volatiilissa maailmassa sillä voisi olla ikäviä seurauksia.”
Metsä Groupin nykyisessä tuotannossa merkittävä asia on se, että kaikki toimialat edustavat kasvavaa liiketoimintaa. Konsernin markkina-asemakin on hyvin vahva. Metsä Fibre on maailman johtavia pitkäkuituisen markkinahavusellun tuottajia, Metsä Board taivekartongissa Euroopan ykkönen ja valkoisessa ensikuitulainerissa maailman johtavia toimijoita. Pehmopaperissa Metsä Tissue on Euroopan nelonen. Metsä Wood on kertopuussa Euroopan ykkönen ja sahatavarassa sekä vanerissa Euroopan suurimpien joukossa.
”Näkymät ovat sellaiset, että näiden tuotteiden varaan voidaan hyvin konsernin tulevaisuutta rakentaa”, Kari Jordan sanoo.
Teksti: ANTTI ÄIJÖ
Kuvat: OLLI HÄKÄMIES
