Kymi Development on vuonna 2011 perustettu kouvolalainen asiantuntijaosuuskunta. Osuuskunnan puheenjohtaja on Arto Ahlberg. Ahlbergin pitkä ura paperitehtaalla eri tehtävissä sekä energiatekniikan tutkinto antavat laajan näkemyksen työelämään ja energiakysymyksiin.
”Osuuskunnan ydinajatus on se, että työllistämme itsemme omalla osaamisellamme. Olemme pyrkineet pysymään pienenä, jolloin hallintokulut ovat pienet. Pienessä osuuskunnassa myös jokaisen jäsenen ääni kuuluu. Emme myöskään rajoita jäsenten työskentelyä muualla”, Ahlberg kertoo.
”Emme aktiivisesti etsi uusia jäseniä. Liittymällä osuuskuntaan ei suoraan saa töitä – pikemminkin niin, että odotamme jäsenen tuovan työn tulleessaan. Toki kaikki hakemukset ovat tervetulleita, mutta katsomme tietenkin aina hakijan kompetenssin ja että olisiko hänen osaamiselleen tarvetta. Osuuskunta tarjoaa jäsenilleen Y-tunnuksen sekä muut palvelut, kuten kirjanpidon. ”
Ahlberg korostaa, ettei ole tarvetta tehdä voittoa, eikä tähän mennessä ole jaettu osuusmaksun korkoa. Mahdollinen tulos on ulosmitattu työtä tehneille pienemmällä osuuskunnan osuudella.
Kymi Development tarjoaa kokeneiden asiantuntijoiden konsulttiapua, kuten ympäristöhankkeisiin, energiatuotantoon, työturvallisuuteen tai hallintopalveluihin. Osuuskunta on muun muassa tehnyt Kouvolassa sijaitsevan Teholan yrityspuiston selvityksen ja käynnistänyt yrityspuiston sekä tehnyt ja toteuttanut erilaisia energiatalouteen liittyviä selvityksiä. Lisäksi tehdään tiivistä yhteistyötä Teholan yrityspuiston ohella Kouvolan seudun kehittämisyhtiön Kinnon ja Kymenlaakson AMK:n kanssa.
”Teholan yrityspuisto perustettiin vuonna 2013, ja siihen kuuluu tällä hetkellä parikymmentä yritystä. Yrityspuisto mahdollistaa alueen yritysten tehokkaan verkostoitumisen ja yhteistyön. Aiemmin tällaista verkostoitumista ja yhteisöllisyyttä ei juurikaan ollut”, Ahlberg kertoo.
Ahlbergin mukaan Teholan yrityspuisto eroaa monista muista yrityspuistoista siinä, että alueella ei ole suuryrityksiä. Kymi Development hallinnoi yrityspuistoyhdistystä siten, että osuuskunta kutsuu koolle kokoukset, ylläpitää nettisivuja ja hoitaa kirjanpidon.
Pellettikoulutuksesta potkua
Kymi Development organisoi viime vuonna laajan pelletti-koulutuksen ”Kannolta kattilaan”, jossa käytiin läpi koko pellettien tuotantoketju – puuaineksen keruun metsästä, kuljetuksen, kuivauksen, varastoinnin sekä käytön mahdollisuudet. Samoin koulutuksessa käsiteltiin pelletin tarjoamia työmahdollisuuksia niin metsäammattilaisille, tuotannon työntekijöiksi aikoville kuin lämpöyrittäjille.
Koulutuksen järjestäminen tuli osuuskunnalle Kinnon tarjouskilpailun perusteella, ja koulutuksen suunnitteli osuuskunnan perustajajäsen Urpo Huuskonen. Osa kouluttajista oli vierailevia asiantuntijoita. Kolmipäiväiseen koulutukseen osallistui noin 20 henkilöä kunakin koulutuspäivänä.
”Osallistujina oli muun muassa metsänomistajia, yrittäjiksi aikovia, sahureita ja opettajia. Koulutus sai paljon positiivista palautetta ja poiki idean, että voisiko lämpöyrittäjyys toimia osuuskuntapohjalta myös Kouvolassa”, Urpo Huuskonen kertoo.
Ahlbergin ja Huuskosen mukaan pelletillä on paljon mahdollisuuksia energialähteenä. Pelletti lasketaan uusituvaksi energialähteeksi, koska sen valmistukseen voidaan käyttää esimerkiksi hakkuujätettä sekä sahan- ja kutterinpurua.
Pelletti hyötyy ensi vuonna voimaan astuvista tiukentuvista energiantuotantolaitosten rikkipäästörajoista. Pienentääkseen rikkipäästöjään energiantuotantolaitokset joutuvat polttamaan vähemmän päästöjä aiheuttavia polttoaineita, kuten pellettejä. Pelletissä ei ole rikkiä.
Ahlbergin mukaan lainsäädäntö toki ohjaa eri energialähteiden käyttöä, mutta viime kädessä taloudelliset seikat kuitenkin hyvin pitkälle määräävät sen, mitä polttoainetta energiantuotantolaitokset käyttävät. Pelletin kustannuksista iso osa syntyy hakkeen ja metsätähteiden kuljetuksesta, kuivatuksesta sekä itse pellettien puristuksesta. Halpa öljy merkitsee halvempia polttoaineita, ja siitä on etua pellettien raaka-aineen ja valmiiden pellettien kuljetuksessa, samoin kuin raaka-aineen kuivatuksessa.
Suomessa isot energiantuotantolaitokset ymmärtävät hyvin pelletin merkityksen, ja esimerkiksi Helsingin Energia aloitti loppuvuodesta 2014 pellettien polton Salmisaaren voimalaitoksessa.
Puheenjohtaja Arto Ahlbergin mukaan osuuskunta on erittäin motivoiva ja joustava yritysmuoto.
Biokaasua autoihin
Arto Ahlberg on tehnyt kaksi laajaa selvitystä biokaasun käyttömahdollisuuksista Kymenlaaksossa. Kouvolan kaupungin pääosin omistama Kymen Bioenergia Oy tekee biokaasua, jota se myy edelleen Gasumille.
”Biokaasu on täydellisesti kierrätyskelpoinen polttoaine. Biokaasua syntyy yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesistä ja biojätteistä, kaatopaikkakaasuista sekä maatalouden jätteistä”, Ahlberg kertoo.
”Suomessa liikenne aiheuttaa viisinkertaiset kasvihuonekaasupäästöt energiayksikköä kohti sähköntuotantoon verrattuna. Liikennekäytössä fossiilisten korvaamiseen on paljon vähemmän vaihtoehtoja kuin sähkön ja lämmön tuotannossa. Biokaasua tulisi ensisijaisesti käyttää liikenteessä.”
”Biokaasu on erittäin ympäristöystävällistä verrattuna bensiiniin ja dieseliin, koska sen polttamisesta syntyy vain vettä ja hiiltä. Hinnaltaan biokaasu on bensiiniin verrattuna noin puolet halvempaa.”
Ahlbergin mukaan Kymenlaakson kaupunkien pitäisi aktivoitua biokaasun käytössä – eli käytännössä tarvittaisiin poliittiset päätökset ja linjaukset siitä, että siirrytään käyttämään esimerkiksi ajoneuvokalustossa entistä enemmän biokaasua. Ikävä kyllä tällainen tahtotila puuttuu tällä hetkellä – vaikka esimeriksi Kymenlaakson maakuntaohjelmassa on esitetty tavoite hiilineutraalista Kymenlaaksosta. Biopolttoaineiden osuuden liikennepolttoaineista vuoteen 2020 mennessä tulee kasvaa 20 prosenttia ja suurin osa siitä on tuotettu alueen omista raaka-aineista.
”Käytännössä biokaasua ja kaasuautoja voitaisiin käyttää koko Etelä-Suomessa, sillä Gasumin verkko on kattava”, Ahlberg toteaa.
Biokaasuselvitysten lisäksi Ahlberg on tehnyt selvityksen Kotkan energialle energiapuun hankinnasta Venäjältä. Selvityksessään Ahlberg kävi läpi koko ketjun sekä erilaiset kuljetusvaihtoehdot.
”Suomessa on rajallinen määrä energiahaketta tietyillä alueilla, siksi sitä tuodaan Venäjältä. Vain organisointi on ollut ongelma.”
”Energiatalous on aika lailla keskiössä Teholan yrityspuiston alueella. Energialähteiden lisäksi täytyy huomioida rakennukset. Aika monet rakennukset ovat olleet jossain muussa käytössä aikaisemmin, ja rakennuksesta ei tiedetä, tuhlaako se energiaa – ja jos tuhlaa, niin miten parannetaan rakennuksen energiataloutta.”
Ahlbergin mukaan Kymenlaakson AMK tekee pitkäaikaisia ja kattavia energiatehokkuustutkimuksia sekä yrityksille opinnäytetöitä. Osuuskunta on mukana näissä hankkeissa erityisesti Teholan yrityspuiston kautta.
Jätteiden kierrätyksen tehostamista
Kymi Development Osuuskunnalla on tälle vuodelle vireillä useita erilaisia hankkeita, joita tavoitellaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Kinnon kanssa tavoitellaan yritys- ja oppilaitosyhteistyötä, erityisesti työpaikkojen löytämiseksi ja työntekijöiden rekrytoimiseksi. Kymenlaakson AMK:n kanssa tavoitellaan energiaan säästöön ja uusiutuvan energian käyttöön liittyviä hankkeita. NELIn kanssa tavoitellaan jätteiden tehokkaampaa talteenottoa ja kierrätystä. NELI eli North European Logistics Institute on Kymenlaakson AMK:n hallinnoima logistiikan kehitysohjelma.
”Jätteiden kierrätyksessä on tarkoitus tehostaa PK-yritysten tuotannosta jäävien metallien kierrätystä. Hankkeeseen on ilmoittautunut pari kiinnostunutta yritystä. Hanketta tukee myös jätelain tiukennus, sillä sekajätteen ja polttoon menevän jätteen määrää tulee vähentää.”
Teholan alueella noin 80 yritystä, joista vuonna 2013 perustettuun yrityspuistoyhdistykseen kuuluu parikymmentä yritystä.
Tulevaisuus näyttää hyvältä
Arto Ahlberg näkee Kouvolan ja Kymenlaakson alueiden kehitysmahdollisuudet hyvinä, mutta kehittämisen eteen on tehtävä töitä. Kouvolassa paljon logistiikkayrityksiä – energiatalouden lisäksi logistiikka ja sen kehittäminen ovat Kouvolan ja Kymenlaakson painopisteitä. Logistiikka eri osa-alueineen ja toimijoineen ovat tärkeitä alueella – onhan itäraja ja Venäjä lähellä.
”PK-yritysten määrä kasvaa koko ajan. Osuuskunnalla on oma merkittävä osuutensa alueen kehittämisessä, erityisesti Kouvolan kehittämisyhtiö Kinnon ja Teholan yrityspuiston kautta. Toisaalta täytyy muistaa, että kehittäminen on pitkäjännitteistä. Tarvitaan 5-15 vuoden perspektiivi. Esimerkiksi Venäjällä menee nyt huonosti, mutta meneekö esimerkiksi viiden vuoden kuluttua”, pohtii Ahlberg.
”Osuuskunnan tulevaisuus on näyttää hyvältä, ja viime vuosi oli paras tähän mennessä. Mutta kuten yritysmaailmassa yleensä, ennustaminen ja erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on vaikeata”, Ahlberg vitsailee.
Teksti ja kuvat: KARI UITTOMÄKI
