Suomalaisten yritysten toimintaympäristö on nopeassa murroksessa. Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on murtunut rytinällä sekä turvallisuuspolitiikassa että talouspolitiikassa. Tilalle ovat tulleet viidakon lait, joiden mukaan voimakkain ja röyhkein voittaa.
Turvallisuuspolitiikassa sääntöpohjaisen järjestelmän kriisi kärjistyi Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäjän hyökkäyssota nosti välittömästi raaka-ainekustannuksia, mutta sodan pitkittyessä merkittävämmäksi seuraukseksi sodasta on tullut epävarmuus turvallisuuspoliittisen järjestelmän kriisin vaikutuksista taloudelliseen toimintaympäristöön.
Siinä missä Venäjän hyökkäyssota mursi sääntöpohjaisen turvallispoliittisen järjestelmän, Kiinan valtion tukema vientivetoinen kasvustrategia rikkoi kansainvälisen kaupan sääntökehikon. Kiina on rikkonut räikeästi sovittuja pelisääntöjä, ja tämän seurauksena kiinalaiset yritykset ovat parin viime vuoden aikana valloittaneet maailmanmarkkinat.
Eurooppalaiset yritykset menettivät nopeassa tahdissa autoteollisuuden johdolla markkinaosuuksiaan Kiinalle, ja Yhdysvaltojen tavarakauppa kääntyi entistäkin enemmän alijäämäiseksi.
Venäjän ja Kiinan käynnistämä globalisaation rappio sai uusia kierroksia Donald Trumpin aloittaessa Yhdysvaltojen presidenttinä. Kauppapolitiikan keskiöön nousivat tullit ja epävarmuus niiden tulevasta tasosta. Tullit ovat Trumpille keskeinen työväline kansainvälisessä politiikassa, joten epävarmuus ei tule poistumaan hänen presidenttikautensa aikana.
EU ja Suomi hyötyivät monen tavoin sääntöpohjaisesta kansainvälisestä turvallisuus- ja talousjärjestelmästä. Vaikka EU on edelleen Yhdysvaltojen ja Kiinan rinnalla yksi kolmesta merkittävästä talousmahdista, se ei ole onnistunut löytämään nykyiseen todellisuuteen sopivaa toimintatapaa.
Eurooppalaisille yrityksille tästä on merkittävää haittaa kansainvälisillä markkinoilla. Konkreettisesti tämä näkyy kauppapoliittisissa linjauksissa Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteen, mikä on heikentänyt eurooppalaisten yritysten asemaa.
Suomalaiset yritykset kärsivät EU:n hapuilusta. Venäjän naapurimaana Suomi kärsii lisäksi erityisen paljon Venäjän toiminnasta. Kun tähän lisätään vielä Suomen omat haasteet väestön ikääntymisestä, koulutusjärjestelmän kriisistä ja julkisen talouden tilasta, ongelmia riittää ratkottavaksi.
”Suomen pitää olla paikka, jossa osuustoimintayritysten liiketoiminnan on mahdollista olla kannattavaa ja menestyksellistä tulevinakin vuosina.”
Osuustoiminnalla näytön paikka
Jäsentensä omistamat osuustoiminnalliset yritykset ovat olleet mukana rakentamassa Suomen menestystarinaa. Jotta tarina saisi myös jatko-osan, Suomen pitää olla paikka, jossa osuustoimintayritysten liiketoiminnan on mahdollista olla kannattavaa ja menestyksellistä tulevinakin vuosina.
Tämä edellyttää päättäjiltä rohkeaa otetta nykyisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Emme enää voi luottaa Kiinaan ja Yhdysvaltoihin kasvun ja turvallisuuden lähteenä, vaan meidän on luotettava itseemme. EU:n pitää ryhdistäytyä ja kehittyä paremmin toimivaksi talousalueeksi.
Suomen pitää toivottaa ulkomailta ihmiset tervetulleeksi töihin, kouluttaa nuorensa entistä paremmin ja käyttää julkista rahaa vain siinä määrin kuin on mahdollista verotuloina kerätä. Näin toimien osuustoimintayritysten luottamus Suomeen palkitaan ja tulevaisuus näyttää valoisalta.
Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja.
