Suomalaisten arjessa on voimia, joita ei välttämättä huomaa, osuustoiminta on yksi niistä. Se tuottaa hyötyjä jäsenilleen – omistajille, rakentaa yhteiskuntaa ja palveluita, työllistää, toimii yhteiskuntavastuun kantajana, takaa osaltaan huoltovarmuutta jne.
Ja kaikki tämä tapahtuu suomalaisten omistajien eduksi ja hyödyksi. Osuustoiminnan tuottama yhteiskunnallinen lisäarvo on paljon suurempi kuin yksittäisen jäsenen saamat hyödyt.
Toki yksittäinen jäsenomistaja saa merkittävää hyötyjä etujen ja palveluiden muodossa.
Moni suomalainen on osuuskunnan jäsen, vaikkei edes ajattele sitä. Kun ostat ruokaa S-ryhmän kaupasta ja saat bonusta, se on osuustoimintaa. Teet vakuutuksen LähiTapiolaan, olet samassa asiakasomistaja. OP Ryhmän pankkipalvelut – jälleen osuustoimintaa.
Paikallinen vesiosuuskunta takaa puhtaan veden, ja sähköosuuskunta tuo valoa kotiin, kirjaimellisesti.
Kun hankit laadukasta suomalaista ruokaa, tuottaa ne suomalainen osuustoiminta (mm. Valio, Atria, HKFoods). Monet investoinnit ja tuotanto tuovat suomaliseen yhteiskuntaan työtä, vientituloja ja lisäarvotuotteita, kuten Metsä Groupin toiminta.
Entä sitten opiskelijaosuuskunnat, työosuuskunnat ja monet muut pienemmät osuuskunnat. Monella paikkakunnalla ei olisi esimerkiksi hoivapalveluita ja päiväkoteja, jolleivat osuuskunnat niitä tuottaisi.
”Osuustoiminnan tuottama yhteiskunnallinen lisäarvo on paljon suurempi kuin yksittäisen jäsenen saamat hyödyt.”
Omistajuus ja yhteisöllisyys
Osuustoiminta perustuu jäsenyyteen eli jokainen voi olla omistaja. Tämä tuo talouteen demokratiaa: päätöksiä eivät tee kaukaiset sijoittajat, vaan paikalliset ihmiset. Jäsenet voivat vaikuttaa, äänestää ja kehittää yhteistä toimintaa.
Se on kuin naapuriapu, joka on muotoiltu liiketoimintamalliksi. Viime aikoina on keskusteltu siitä, että ovatko hallinnot, jotka koostuvat jäsenistä/asiakasomistajista (hallitukset ja hallintoneuvostot) riittävän vahvoja ohjaamaan osuustoiminnallisia yrityksiä.
Oma havaintoni on se, että hallinnot ovat ottaneet niille kuuluvaa roolia entistä paremmin haltuunsa. Osuustoiminnan perusperiaatteet ovat siis nousseet monissa osuustoiminnallisissa yrityksissä strategian keskiöön
Maailma digitalisoituu, globalisoituu ja monimutkaistuu. Silti osuustoiminta tarjoaa jotain hyvin yksinkertaista ja inhimillistä: mahdollisuuden kuulua johonkin, vaikuttaa ja rakentaa parempaa arkea yhdessä.
Se ei ole pelkästään muisto menneestä, vaan työkalu tulevaisuuteen. Osuustoiminnalla on uusi aika.
Kirjoittaja on Pellervon hallituksen puheenjohtaja.
