Tarkasteluun on otettu viisi pientä ja keskisuurta osuuskuntaa, joiden liikevaihdot ovat viiden ja 77 miljoonan välillä. Osuuskuntien liikevaihto on kasvanut viime vuosina, eniten Närpiön Vihanneksessa, joka teki viime vuonna ennätysliikevaihdon. Kasvu on ollut kannattavaa, koska liikevoitto on kussakin osuuskunnassa kehittynyt myönteisesti. Jäsenmäärät eivät kasva vihannes- ja munaosuuskunnissa, mutta ovat kasvussa viljaosuuskunnissa.
Vihannesosuuskunnat ovat vakiintuneita toimijoita, ja myös muna-alan Dava Foods Finlandin historia ulottuu kauas, vaikka yritys itsessään on nuori. Viljaosuuskunnat ovat verraten uusia. Ne ovat luonteeltaan hankintaosuuskuntia, joiden tärkein tarkoitus on jäsenten viljasadon myynti ja tuotantopanosten hankinta.
Tässä ne poikkeavat vihannesosuuskunnista, jotka hankinnan lisäksi jalostavat raaka-aineen ja tuotteistavat sen vähittäis- tai tukkumarkkinoille.
”Vihannesala on onnistuneesti panostanut markkinointiin ja tuotemerkkeihin, joilla erotutaan markkinassa.”
Mistä ja miten kasvua haetaan?
Kasvulla tarkoitetaan usein liikevaihdon kasvua, mutta lisäksi mittareina voivat olla myös kannattavuus, kassavirta ja markkinaosuus. Hyvä kannattavuus yleensä parantaa yrityksen vakavaraisuutta, joka voi olla strategista kasvua tukeva mittari. Osuuskunnille sopiva kasvun mittari on myös jäsenmäärä. Seuraavassa avaan tarkasteltavien osuuskuntien kasvumahdollisuuksia ja -strategioita:
1. Operatiivisen tehokkuuden lisäys
Avoimessa kilpailussa on vaikea pärjätä, jos osuuskunnan toiminta on tehotonta. Tämä korostuu nykytilanteessa, jossa kuluttajien ostovoima on heikentynyt ja ostoperusteena on edullisuus. Vihannes- ja muna-ala joutuvat entistä enemmän kilpailemaan myös hinnalla. Tehokkuutta lisääviä toimia ovat osuuskunnan kustannusten karsinta, investoinnit teknologiaan ja laatuun, hävikin minimointi sekä satsaukset riskienhallintaan ja hyvään päivittäisjohtamiseen.
Myös jäsentuottajien on tehostettava toimintansa. On mahdollista, että osuuskunnat eivät lähivuosina saa asiakkailtaan merkittäviä hinnankorotuksia. Jos jäsentuottajien toiminta on tehotonta ja tuottajatilitykset eivät kasva, heikkenee tuottajien kannattavuus entisestään. Operatiivisen tehokkuuden lisäys ei olekaan yrityksen valinta, vaan välttämätön edellytys pärjäämiseen.
2. ”Erilaistu tai kuole”
Yrityksen erilaistumisella tarkoitetaan strategiaa, jossa yritys haluaa olla rajatulla alueella muita parempi. Osuuskunta keskittyy olennaiseen, karsii rönsyjä ja luottaa omiin vahvuuksiinsa. Menestysreseptiin kuuluvat esimerkiksi kotimaisuus, puhtaus ja tuotteen maku. Osuuskunnille sopivat erottautumistekijäksi läpinäkyvyys, vastuullisuus ja tuotteiden jäljitettävyys.
Vihannesala on onnistuneesti panostanut markkinointiin ja tuotemerkkeihin, joilla erotutaan markkinassa. Tarvitaan kuitenkin jatkuvasti uusia tuotteita ja asiakasratkaisuja. Aina ei erilaistuminenkaan toimi. Tästä esimerkkinä on luomu, jossa kysyntä laahaa ja tuottajat kamppailevat kannattavuusongelmissa.
3. Onko osuuskunnalla resursseja kasvaa?
Osuuskunnan kasvu tarvitsee taloudellisia resursseja. Omaa pääomaa voi kerryttää omistajilta tai osuuskunnan tuloksen kautta. Vihannesosuuskunnilla vakavaraisuus on kohtuullisen hyvä tai ainakin nousussa. Viljaosuuskuntien heikko vakavaraisuus viestii pääomapulasta. Niiden tulisi pohtia, miten omistajilta voi saada selvästi nykyistä enemmän omaa pääomaa.
Voisiko osuuden merkintähintaa nostaa ja kehittää osuusmaksulle kannustimia? Nämä voisivat myös sitouttaa viljelijöitä. Jäseniltä saatava tuotemäärä saattaa rajoittaa kasvua esimerkiksi vihannesalalla. Uusien jäsenten hankinta ja satotason nosto ovat keinoja volyymien kasvattamiseksi.
4. Pelikentän laajentaminen
Toimialueen laajentaminen tai uudet innovaatiot ovat yksi tapa kasvaa. Närpiön Vihannes on aloittanut kokeiluluonteisen viennin Ruotsiin. Viljaosuuskuntien tuotantoa, esimerkiksi kauraa myydään ulkomaille. Toimikentän laajentaminen on kiinnostava, mutta riskialtis kasvutapa.
Se vaatii kovaa erikoisosaamista. Kumppanien valinta on avainasemassa. Toimivalta johdolta ja hallitukselta kysytään uudenlaista kyvykkyyttä. Osuuskunnan talouden pitää olla riittävän vahva, jotta voidaan rekrytoida parhaita kykyjä ja ottaa tarvittaessa vastaan talouden takaiskuja.
