Lihasektorin tarjontaketju kohtaa samanaikaisesti kannattavuushaasteita, kotimarkkinakeskeisyyden rajoitteita, kansainvälisen kaupan epävarmuutta sekä vastuullisuusvaatimusten kiristymistä.
Tämä yhtäältä vaikeuttaa alan sopeutumista epävakaaseen toimintaympäristöön ja toisaalta haastaa sektoria uudistumaan. Kotimaan markkinoilla erityisesti naudanlihan saatavuusongelmat sekä uusien ravitsemussuositusten aiheuttama, ainakin tilapäinen leikkelemyynnin notkahdus ovat luoneet lisäpaineita.
Naudanlihamarkkina hakee tasapainotilaa
Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 78 kiloa lihaa henkilöä kohden. Yllättäen naudanlihan kulutus kasvoi muutaman prosentin katkaisten muutaman vuoden maltillisen laskutrendin. Kasvua selittää naudanlihan suhteellinen halpeneminen verrattuna sian- ja siipikarjanlihaan.
Kasvanut kysyntä on aiheuttanut ajoittaista tarjonnan niukkuutta, etenkin jauhelihan osalta. Tarjontaa on rajoittanut myös kotimaisen tuotannon väheneminen, mikä ei ainakaan helpota markkinapainetta. Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino on lisännyt yhtäältä lihayhtiöiden paineita nostaa tuottajahintaa ja toisaalta kaupan paineita korottaa kuluttajahintaa.
Hintojen hidas reagointi kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon on välittänyt ristiriitaista viestiä koko tuotantoketjulle. Päivittäistavarakauppa on näyttänyt pitävän naudanjauhelihan hintaa kurissa, sillä se vaikuttaa voimakkaasti hintamielikuvaan.
Hinta on kuitenkin kääntynyt nousuun, mikä ohjannee jälleen kulutusta muihin lihalajeihin – kuten nähtiin vuonna 2022.
Siipikarjanlihan kulutus ohitti possun
Siipikarjanliha on entisestään vahvistanut asemaansa suomalaisten ruokapöydissä. Sen kotimainen kulutus on jo ohittanut sianlihan, ja kasvun ennakoidaan edelleen jatkuvan. Vahvistunut teurastuskapasiteetti antaakin alalle paremmat edellytykset vastata sekä kotimarkkina- että vientikysyntään. Sekä Atria että HKFoods ovat käynnistäneet siipikarjanlihan viennin Kiinaan vientiluvan myötä.
Tuontisiipikarjanliha puolestaan haastaa kotimaista tuotantoa ja voi vaikuttaa kotimaisen tuotannon markkinaosuuteen.
Lihatuotteiden markkinaa vähittäiskaupassa on haastanut myös viime vuoden lopulla julkaistut uudet kansalliset ravitsemussuositukset, mikä on näkynyt etenkin lihaleikkeleiden myynnissä. Se, missä määrin kyse on pysyvämmästä muutoksesta kulutuksen rakenteessa, nähdään vasta pidemmällä aikavälillä.
”Kaikki kolme suurinta lihataloa paransivat tulostaan viime vuonna.”
Investointeja valmisruokamarkkinaan
Lihatalot hakevat kasvua valmisruokasegmentistä entistä määrätietoisemmin. Valmisruokien suosio on viime vuosina kasvanut, ja kuluttajien ostovoiman palautuminen tukee valmisruokien, ateriakomponenttien ja välipalatuotteiden kysyntää. Kasvun mahdollisuuksia valmisruokamarkkinassa on niin volyymissä kuin arvossa, mutta tästä kakusta kilpailevat monet muutkin ruokasektorin yritykset.
Atria onkin tiedottanut mittavasta 82 miljoonan euron investoinnissa valmisruokatuotannon modernisoimiseksi ja siihen liittyviin energiaratkaisuihin Nurmon tuotantolaitoksella. HKFoods on juuri investoinut kypsien tuotteiden valmistukseen Euran yksikössä. Samoin Vantaan yksikössä on käynnissä investointi ateriatuotantoon.
Myös Snellman hakee kasvua valmisruokasegmentissä. Yhtiö aikoo lisäksi vahvistaa asemaansa eläintenruokamarkkinoilla investoimalla eläinruokatehtaaseen Pohjanmaalle.
HKFoods vahvistaa asemiaan
Kaikki kolme suurinta lihataloa – Atria, HKFoods ja Snellman – paransivat tulostaan viime vuonna. Pörssiyhtiöistä Atria kasvatti liikevaihtoaan erityisesti Ruotsin siipikarja- ja valmisruokamarkkinoilla. Yhtiön tulos parani selvästi myös Nurmon siipikarjatehtaan käyttöönoton myötä. Alkuvuoden tuloskehitys on niin ikään ollut lupaavaa vaikeasta kotimaan markkinatilanteesta huolimatta.
HKFoodsin mittava rakennemuutos alkaa olla takana, kun yhtiö viime vuonna myi sekä Ruotsin että Tanskan liiketoiminnot jatkoksi aiemmalle Baltian liiketoimintojen myynnille, mikä paransi yhtiön kannattavuutta ja omavaraisuutta.
HKFoods käynnisti aiemmin tänä vuonna selvityksen Puolan tuotantoyksikön tulevaisuudesta. Lopputulemana pekonin valmistukseen erikoistunut yksikkö jatkaa vastedeskin toimintaansa osana HKFoods-konsernia. Kuluvana vuonna yhtiö on vahvistanut asemaansa etenkin lihavalmistemarkkinassa ja paransi alkuvuonna vertailukelpoista liiketulostaan.
Lihatalojen menestyminen markkinoilla vahvistaa myös Atrian ja HKFoodsin omistajaosuuskuntia ja niiden jäsenistöä. Atrian hyvä tulos mahdollisti osingon jaon omistajille myös viime vuoden osalta. Tämä vahvisti Atrian suurimpien omistajien, Lihakunnan ja Itikka osuuskunnan, taloudellista asemaa. Ne maksoivat kilpailukykyistä korkoa ja ylijäämän palautusta jäsenilleen.
LSO Osuuskunta ei sen sijaan saanut osinkoa pääomistuksestaan HKFoodsissa. Osuuskunnan tilikauden tulos jäikin tappiolliseksi.
”Kasvanut kysyntä on aiheuttanut ajoittaista tarjonnan niukkuutta, etenkin jauhelihan osalta.”
Yritysvastuun sääntely lisääntyy
Atrian ja HKFoodsin vastuullisuus on keskeinen osa molempien yhtiöiden strategiaa, ja se on integroitu osaksi liiketoimintaa. Vastuullisuus ohjaa investointeja, tuotekehitystä, markkinointia ja viestintää sekä vastaa sääntelyn ja asiakkaiden kasvaviin vaatimuksiin.
Myös omistajaosuuskuntien ja niiden jäsenten kannalta vastuullisuustyö ja vastuullisuustoimia tukevat työkalut tuovat mitattavuutta ja läpinäkyvyyttä toimintojen kehittämiseen koko arvoketjussa. Kumpikin yhtiö laati viime vuodelta ensimmäisen kestävyysraportointidirektiivin eli CSRD:n mukaisen raportin.
Sekä Atrialla että HKFoodsilla tähdätään hiilineutraaliin ruokaketjuun. Ilmastotavoitteiden ja -toimien kuten vihreän siirtymän energiaratkaisujen lisäksi vastuullisuustyöllä pyritään kattamaan laajasti kestävyyden eri osa-alueita.
Pitkälle integroitu tarjontaketju ja sopimustuotanto tuo jäljitettävyyttä, koordinaatiota ja jatkuvuutta koko arvoketjun vastuullisuustyöhön. HKFoods on myös noteerattu Financial Times -talouslehden julkaisemalla Europe’s Climate Leaders 2025 -listalla.
Vastuullisuudesta on ruoka-alalla tullut yhä enemmän sääntelyn alaista. Lihatalotkin ovat sen edessä, miten ne onnistuvat brändäämään vastuullisuutta nykyisissä markkinaolosuhteissa ja rakentamaan koko tarjontaketjulle lisäarvoa tuottavia markkinamekanismeja niin kotimarkkinassa kuin viennissä.
