Olemme Pohjoismaissa hienoisista eroista huolimatta melko samanlaisia, näin ajattelee ainakin Danish Agron toimitusjohtaja Christian Junker.
Christian Junkerin johtama ja maataloustuottajien omistama konserni on vuodesta 1901 asti toimittanut maataloustarvikkeita, tai ”karkeatavaroita”, kuten tanskalaiset asian ilmaisevat.
Viime vuosina Konserni on kasvanut rakettivauhtia ja päätynyt myös konemarkkinoille. Danish Agro teki viime vuonna kaikkien aikojen parhaimman tuloksensa, aikana jolloin koko Euroopan maatalous kärsi vakavista kannattavuusongelmista.
Danish Agron toimitusjohtaja on hyvin sosiaalinen ihminen, joka puhuu mielellään osuuskunnastaan. Ehkä tästä johtuen hänen edustamaansa yhteisöön on niin helppo samaistua.
Monen muun tanskalaisen yritysjohtajan tavoin Junker on varovainen median suhteen. Asialle löytyy luonnollinen selitys, jota hän ei edes yritä peitellä:
”Yritystoiminnassamme on paljon rahaa pelissä”, hän sanoo.
Epäsuorasti sanottuna jopa medialle annettu väärin tulkittu lausunto voi johtaa suuriin tappioihin. Sellaiseen ei ole varaa.
Danish Agro ilmestyi Suomen markkinoille vuonna 2011, kun se osti silloisen Yrittäjien Maatalouden, nykyisen Y-Agron. Tuolloin Danish Agrosta ei tiedetty suomalaisissa maatalouspiireissä paljoakaan, eikä siten Hankkijan kanssa käydyistä yhteistyökeskusteluistakaan. Selvää oli kuitenkin, ettei Hankkijan silloisella omistajalla S-ryhmällä ollut suurempaa kiinnostusta investoimaan maataloussektoriinsa. Avoin salaisuus oli myös se, että toimitusjohtaja Ensio Hytönen etsi aktiivisesti uusia omistajavaihtoehtoja.
Koko antaa vaikutusvaltaa
Mikä sitten sai tanskalaisen Danish Agron kiinnostumaan Suomen maataloudesta, joka ei kuitenkaan eurooppalaisessa maataloudessa ”määrää tahtia”.
”Olemme alalla, jossa menestyksen ratkaisee pitkälti koko”, sanoo Christian Junker.
”Yrityksemme tarvitsee kokoa ollakseen kilpailukykyinen. Olemme maanviljelijöiden omistama yhtiö, ja pärjätäkseen heillä on oltava vahva organisaatio. Sama koskee koko elintarvikealaa.”
Tätä taustaa vasten Danish Agro näkee Itämeren maat kotimarkkinanaan.
”Yksin Tanskassa emme ole tarpeeksi vahvoja. Siitä syystä olemme laatineet niin sanotun Itämeri-strategian. Kiteytetysti strategia tarkoittaa Pohjoismaiden, Baltian, Saksan ja Puolan olevan laajennettua kotikenttäämme. Tällä alueella vallitsee laajalti poliittinen vakaus, ja maataloustarvikkeille on kysyntää. Strategian puitteissa keskitymme myös koko valikoimaamme kaikissa näissä maissa”, toteaa Junker. ”Tavoitteenamme on yksinkertaisesti olla yksi alamme ehdottomasti suurimmista. Näin syntyy volyymia ja vaikutusvaltaa sekä edellytykset järkeviin ratkaisuihin.”
Christian Junker haluaa painottaa Danish Agron roolia yhteyslinkkinä.
”Haluamme olla yhdistäjiä emmekä riistäjiä, joiden tarkoitus olisi talloa muita. Puolaa ja Saksaa lukuun ottamatta olemme kaikki pieniä maita. On kuitenkin muistettava, että elintarvike- ja maatalousalalla on erittäin suuria monikansallisia toimijoita kaikilla toimialoilla. Siksi meidän pitää pysyä yhdessä rintamassa ja kilpailtava isojen maiden, kuten Saksan ja Ranskan, suuryritysten kanssa EU:n sisämarkkinoilla.”
Junkerin mukaan tehtävässä ei onnistuta, mikäli pyritään pitäytymään vain oman maan rajojen sisäpuolella. Samalla on kuitenkin tärkeä tavoitella kasvua niin sanotulla cross business –mallilla eli toimimalla yli maiden rajojen.
”Näemme siis muiden maiden toimijat kollegoina, joiden kanssa voimme yhdistää voimamme ja parantaa kilpailukykyämme.”
Toimitusjohtajan mukaan kyse ei lopulta ole yksittäisistä maista, vaan koko Itämeren alueesta.
”Kaikesta päätellen olemmekin saavuttaneet muiden luottamuksen. Esimerkkinä tästä on 30 yritystä Itämeren alueelta, jotka ostavat tavaraa meiltä, vaikka kuuluvat kilpailijoihimme.”
Y-Agron kautta
Christian Junker paljastaa, ettei Danish Agron tulo Suomen markkinoille ollut täysin mutkatonta. Yhteistyösopimuksen solmiminen Hankkijan kanssa oli hänen versionsa mukaan jopa hankalaa.
”Yhdessä vaiheessa luovuttiin yrityksestä löytää ratkaisu ja päätettiin tulla Suomen markkinoille Y-Agron kautta. Kuten tiedetään, S-ryhmä päätti pian sen jälkeen Hankkijan myymisestä, ja tällä kertaa löysimme ratkaisun. Hankkija on maatalouskaupassa Suomen markkinajohtaja noin tuhannella työntekijällään ja 900 miljoonan euron liikevaihdollaan. On luonnollista, että sen kokoluokan yritys vaalii omia mahdollisuuksiaan myös osana isompaa yhteisöä. Siinä valossa Danish Agron hajautettu rakenne sopii hyvin kuvaan”, Junker selittää.
”Emme esimerkiksi lähetä muihin maihin johtajiksi henkilöitä tanskalaisesta pääkonttoristamme.”
Danish Agro on pystynyt tätä kautta keräämään tuotteet yhteen koriin ja rakentamaan toimivan organisaation sekä riskinhallintamallin.
”Keräämme konsernina rahoituksemme ja asiantuntemuksemme yhteen, mutta tarjotessamme palveluita viljelijöille olemme paikallisia ja hajautettuja. Avainsanoja ovat paikallinen yrittäminen ja kansainvälinen voima.”
”Esimerkiksi Hankkija on edelleen täysin suomalainen, kyydissä ei ole yhtäkään tanskalaista. Myös rahat pysyvät Suomen markkinoilla, vaikka kyseessä on osakeyhtiö, jossa olemme osakkaita.”
Konekauppa pitkään tavoitteena
Konekauppa oli Danish Agrolle täysin uutta liiketoimintaa ennen kuin konserni osti Yrittäjien Maatalouden.
”Aloitimme vuonna 2011 Yrittäjien Maataloudesta, seuraavana vuonna ostimme Raitechin ja Agromexin Puolassa ja Tshekin tasavallassa. Samana vuonna ostimme Hankkijan. Viime vuonna otimme haltuun John Deeren myynnin Virossa ja tänä vuonna vuorossa on Claasin myynti Norjassa. Sama tapahtuu Tanskassa ja Ruotsissa viimeistään vuonna 2018. Strategiaa olemme rakentaneet pitkään.”
Tavoitteena on Junkerin mukaan olla ”viljelijöiden supermarket”, josta he saavat kaiken tarvittavan.
Tanska kansainvälisen kilpailun keskellä
Christian Junker ei miellä itseään kovaksi liikemieheksi, vaikka tanskalaiset kurottautuvat muita Pohjoismaita hanakammin rajojen yli esimerkiksi agribisneksessä ja elintarviketeollisuudessa.
”Tanska on Euroopassa keskellä kansainvälistä kilpailua. Toiseksi maamme tuottajien ehdot ovat aina olleet erittäin tiukat. Erityisesti viime vuosina erilaiset maksut ja korkeat työvoimakustannukset ovat luoneet haasteita maanviljelylle, mikä on synnyttänyt paljon paineita rakenteiden uudistamiseen. Tästä johtuen Tanskan tilat ovat suurempia ja niitä on vähemmän kuin naapurimaissa, lukuun ottamatta Itä-Saksan suuria tiloja.”
Tämä vaikuttaa muuhunkin maatalouteen liittyvään teollisuuteen, päivittäistavarakauppa mukaan luettuna.
Kun paine on niin suuri kuin Tanskan markkinoilla, vaihtoehtojen etsiminen on luonnollista. Junkerin mielestä kyse on enemmän selviytymisestä kuin kovasta liiketoiminta-ajattelusta.
”Tunnemme syvää kunnioitusta viljelijöitä kohtaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Toimintamme sijoittuu 16 eri maahan, mutta Pohjoismaissa tunnemme olevamme kotona. Olemme melko samanlaisia vaikka pieniä erojakin löytyy: Suomessa pidätte rapujuhlista ja käytte saunassa ja Tanskassa syömme ruisleipää ja juomme Gammel Danskia, mutta kyse on vivahteista”, naurahtaa Junker.
Hän muistuttaa, että viljelijöiden ensiluokkainen palveleminen edellyttää tehokkuutta ja ammattimaisuutta.
”Tavoitteemme on saavutettu, kun pystymme toimimaan puskurina maanviljelijöiden ja suurten monikansallisten toimijoiden välillä ja turvaamaan näin pääsyn edullisiin ja hyviin tuotteisiin.”
Teksti: MICHAEL GODTFREDSEN
Kuva: Danish Agro
