Oulun Seudun Sähkö (OSS) on Suomen suurin sähköosuuskunta.
Sekä omistajajäsenet että yritys hyötyvät siitä, että se on osuuskunta, vakuuttavat hallituksen puheenjohtaja Arto Marttila ja toimitusjohtaja Risto Kantola.
Osuuskunnassa voitto ei mene sijoittajille, vaan ylijäämä jää omistaja-asiakkaille mutta omistajien niin päättäessä myös toiminnan kehittämiseen.
”Se on keskeinen osuustoiminnan etu”, Kantola sanoo.
OSS:n tavoite on, että jäsenet saavat edullisia palveluita. Juuri nyt sähkön ja kaukolämmön jäsenalennus on 20 prosenttia.
Jäseneksi voivat liittyä vain OSS:n oman sähköverkon alueen kotitaloudet.
Ylijäämän voisi jakaa osuuspääoman korkona, mutta Marttila pitää alennusta jäsenelle parempana.
Korko olisi verotettavaa pääomatuloa ja tulisi jälkikäteen, kuten osakeyhtiössä osinko.
”Jäsenen pitää tuntea hyötyvänsä siitä, että olemme osuuskunta”, muistuttaa Kantola.
Samalla OSS:n periaatteena on jakaa etua kohtuudella, niin että resursseja on myös yrityksen kehittämiseen.
”Sillä tavalla saadaan uusia palveluja ja etuja”, Marttila toteaa.
Maalaiskyliltä kasvun tielle
OSS:n perustivat keskusosuuskunnakseen Oulun seudun maaseutukylien sähköosuuskunnat 1921. Nyt OSS on keskisuuri energiayritys.
Se omistaa tytäryhtiöineen alueensa sähköverkon ja osuuksia energiayhtiöissä ja sähkönmyyntiyhtiö Oomissa.
Toiminta on laajentunut niin ikään jakeluverkko-osaamista vaativiin kaukolämpöön ja valokuituun, jälkimmäisessä yhteisyrityksissä jäsenalueen ulkopuolellekin.
Tavoitteena on jäsenetujen ja kasvun lisäksi hiilineutraalius 2025. Sähkössä se on jo saavutettu ja vahvistuu, kun Lestijärvelle valmistuu osakkuushankkeena maan suurin tuulivoimapuisto 2025.
Kaukolämmössä OSS on saanut työ- ja elinkeinoministeriön investointitukea Limingan vihreään siirtymään. Siinä kehitetään lämmöntuotantoa ilman polttoa.
Keinoina ovat lämpöpumppu, sähkökattila, lämpövarasto ja aurinkosähköpuisto. Aikanaan muut ottanevat siitä mallia.
Lopussa ratkaisee rohkeus
Kantola ja Marttila luettelevat osuuskuntansa menestykselle neljä tekijää: tahto ja rohkeus kehittyä, taloudelliset resurssit, verkostoituminen ja sitoutunut henkilöstö.
Oulun Seudun Sähköllä on selkeät ja säännöllisesti päivitettävät strategiat ja tavoitteet. Hallituksen puheenjohtaja Marttila ei jätä tulkinnanvaraa:
”Tarjoamme jäsenille edullisimman energian ja datan 2025. Se on hallinnossa päätetty ja siihen mennään.”
”Emme lähde pikabisneksiin, vaan teemme pitkäjänteisesti sen missä olemme mukana. Osuuskunnassa on tavallaan perheyhtiömeininki ja yhteen hiileen puhaltaminen. Silti teemme isoja asioita ja laajennumme uusille toimialoille.”
”Meillä on tahto mennä aina eteenpäin. Ei jäädä tekemään vain sitä mitä on tehty ennenkin”, Kantola sanoo. ”Ennen muuta meillä on ollut rohkeus ottaa uusia askeleita, välillä aika isojakin.”
Juuri rohkeus erottaa Kantolan mielestä eteenpäin menijät muista. Tyhmänrohkeutta se ei saa olla, vaan takana pitää olla taloudellisia resursseja ja osaamista.
”Jotta pystyy kehittymään, osuuskunnankin pitää tehdä ylijäämää, voittoa. Jos kaikki jaettaisiin tässä ja nyt, jäisi vain rauniot.”
”Jäsenen pitää tuntea hyötyvänsä siitä, että olemme osuuskunta.”
”Jos toimintaympäristö muuttuu, pitää olla varoja ja resursseja muuttua itsekin. Osuuskunta ei tarkoita, että olisimme lepsuja. Pyrimme äärimmäiseen tehokkuuteen, jotta ylijäämää kertyy.”
Joskus menee syteenkin, kun toimintaympäristö muuttuu, Kantola myöntää.
Viime vuosien pahimman pettymyksen aiheutti Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Se kaatoi Fennovoima-hankkeen, jossa OSS oli mukana.
Yhdessä osaamme enemmän
Kolmas avaintekijä on verkostoituminen.
”Ilman hyviä kumppaneita emme pääsisi satojen miljoonien projekteihin”, Marttila sanoo.
Suomessa on noin 100 energiayhtiötä ja OSS:llä on yhteisiä omistuksia joka toisen kanssa. Omistuksia on myös Norjassa ja Ruotsissa.
”Verkostoituminen tuo enemmän uusia mahdollisuuksia, lisää muskeleita ja osaamista. Me osaamme jotakin ja kaverit jotain muuta. Yhdessä osaamme enemmän”, Kantola jatkaa.
Sähköä OSS saa tuotantoyrityksiltä omistusosuuksiensa mukaisesti. Vuositasolla sitä tulee hiukan muuallekin myytäväksi.
Kantola kehuu sitoutunutta henkilöstöä. Marttila kertoo yhdeksi esimerkiksi toimitusjohtajat: ”Osuuskunta on yli satavuotias ja tuossa on viides toimitusjohtaja.”
Jäsenedut parasta kampanjointia
Menestystarina on myös Oulun Seudun Sähkön jäsenmäärä. Kun Kantola tuli toimitusjohtajaksi 2003, jäseniä oli 3 000.
”Tehostimme viestintää ja pidimme tilaisuuksia. Tehokkain keino oli jäsenetujen lisääminen.”
Muutamassa vuodessa jäseniä oli 10 000 ja aikaa myöten 16 000. Parin viime vuoden aikana jäsenmäärä ponnahti 20 000:een eli 80 prosenttiin niistä, joilla olisi oikeus liittyä jäseneksi.
Jäseniä houkuttelee edelleen sähkön ja kaukolämmön jäsenalennus. Se oli viime vuoden alkupuolella jopa 40, nyt 20 prosenttia. Prosentit valehtelevat: sähkön hinnan nousun takia jäsenetu senteissä kasvaa.
Viime vuonna jäsenalennukset olivat noin 7 miljoonaa, tälle vuodelle on budjetoitu 13. Keskimääräinen jäsenetu noussee tänä vuonna 650 euroon.
”Jäsenalennuksen vuoksi jään ehkä ilman valtion sähkötukia”, Marttila laskee hymyillen.
Valtion toimia Kantola ja Marttila pitävät nykyisillä sähkön hinnoilla sinänsä tarpeellisina, joskin niissä heidän mielestään näkyy liian myöhään aloitettu valmistelu, tarveharkinnan puuttuminen sekä sekavuus monen erilaisen tukimuodon vuoksi.
”Ilman hyviä kumppaneita emme pääsisi satojen miljoonien projekteihin.”
Hallituksen joulukuussa eduskunnalle antaman esityksen mukaan sähköyhtiöiltä peritään tilapäistä veroa siltä osin kuin sähköntuotannon oman pääoman tuotto ylittää 10 prosenttia.
OSS:lle ja yleensä osuustoimintamallin energiayrityksille suuri helpotus oli, kun esitys muuttui niin, että jäsenalennukset saa vähentää tuloksesta.
Kantolan mukaan muutoksen saamiseksi tehtiin kyllä töitäkin.
Oulun Seudun Sähkö mainittiin eduskunnassa
Seitsemän kansanedustajaa patisti tammikuussa hallitusta edistämään osuuskuntapohjaisten energiatoimijoiden syntyä ja kasvua.
Hyvänä esimerkkinä kirjallisessa kysymyksessä mainittiin Oulun Seudun Sähkö.
”Osuuskunta on yritysmalli, joka sopii erityisen hyvin yhteisölle merkityksellisen yhteisen hyödykkeen kaupankäynnin organisointiin”, kysymyksessä perustellaan. ”Siitä hyötyisivät sekä yksittäiset kuluttajat että kansallinen huoltovarmuus.”
Kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja oli Antero Laukkanen (kd.). Allekirjoittajina oli kristillisdemokraattien, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton edustajia.
