Osuuskauppojen parhaat liiketoiminnan kasvattajat on totuttu löytämään vuodesta toiseen Karjalasta. Tällä kertaa PKO Pohjois-Karjalasta sijoittui neljänneksi ja Eekoo Etelä-Karjalasta kuudenneksi. Sen sijaan toiseksi sijoittui viime vuoden voittaja Hämeenmaa. Kolmanneksi tuli tällä kertaa Osuuskauppa Keskimaa.
Osuustoiminta-lehden osuuskauppavertailussa kärkipaikalle päässeelle Arinalle ykkössija oli ensimmäinen laatuaan. Arinan sijoitus edellisvuonna oli kuudes, joten nousu kärkeen oli suuri harppaus.
Oulussa päämajaansa pitävä Arina onnistui erityisesti tuottamaan liiketulosta suhteutettuna taseeseen. Raha on siis pystytty laittamaan poikimaan keskimääräistä paremmin. Tulos suhteessa liikevaihtoon oli myös kiitettävää.
Toinen kategoria, jossa Arina pääsi loistamaan oli jäsenmäärän kasvattaminen. Usein uudet jäsenet eivät heti keskitä yhtä ahkerasti kuin vanhemmat aktiiviset jäsenet. Suoritus on erityisen hyvä siinä mielessä, että sekä jäsenmäärää saatiin kasvatettua että tulosta pystyttiin tekemään keskimääräistä paremmin.
Ainoastaan omavaraisuusaste oli Arinalla keskivertoa muihin osuuskauppoihin verrattuna. Tosin 78 prosentin omavaraisuutta pidettäisiin lähes millä toimialalla tahansa erinomaisena, mutta osuuskauppojen kilpailu tälläkin saralla on tiukkaa.
Toiseksi sijoittunut viime vuoden mestari, Osuuskauppa Hämeenmaa, ei epäonnistunut tänäkään vuonna. Se sai kiitettävän arvosanan kaikissa muissa kategorioissa paitsi jäsenmäärän kasvattamisessa. Hämeenmaalla jäsenmäärä kasvoi pari prosenttia, kun Arinan alueella kasvu oli lähes neljän prosentin luokkaa.
Pronssia Jyväskylään
Kolmannelle sijalle nousi tällä kertaa Osuuskauppa Keskimaa Jyväskylästä. Keskimaa on vuodesta toiseen päässyt kymmenen parhaan joukkoon, mutta edellisestä mitalisijasta oli ehtinyt kulumaan jo useampi vuosi.
Arinan tavoin myös Keskimaalla liikeylijäämä suhteessa kokoonsa oli erinomainen. Myös yli 80 prosentin omavaraisuudesta moni saa olla kateellinen.
Neljäs ja viides sija meni kaksikolle, jotka ovat useimmiten keskenään kamppailleet kärkipaikasta, eli PKO:lle ja KPO:lle.
”Liikevaihto laski vain kolmella alueella ja muut kuusitoista osuuskauppaa onnistuivat kasvattamaan hieman liikevaihtoaan.”
Myynti poikkeuksellisesti miinuksella
Kolmena edellisvuonna osuuskaupat kasvattivat liikevaihtoaan kiitettävästi, keskimäärin 5-9 prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2024 liikevaihto yhteensä poikkeuksellisesti laski.
Suurimpana syynä tähän on muutaman osuuskaupan luopuminen autokaupasta, jossa luonnollisesti myyntieurot ovat olleet kohtalaisen korkeita. Autokauppaa ei nähdä osuuskauppojen ydinliiketoimintana tai velvollisuutena asiakasomistajien etujen luomiseksi.
Muuten osuuskaupat onnistuivat myynnillisesti jälleen kohtalaisen hyvin. Liikevaihto laski vain kolmella alueella ja muut kuusitoista osuuskauppaa onnistuivat kasvattamaan hieman liikevaihtoaan.
Kannattavuus ja omat pääomat kasvussa
Vaikka osuuskauppojen liikevaihto keskimäärin laski ja monella kasvukin jäi maltilliseksi, saatiin kuitenkin toimintaa entistä kannattavammaksi. Liiketulos suhteessa taseeseen oli keskimäärin 6,2 prosenttia. Näin korkealla on käyty viimeksi vuonna 2011. Liiketulos suhteessa liikevaihtoon nousi uuteen ennätykseen vuoden 2010 jälkeen, 3,2 prosenttiin.
Jokainen osuuskauppa onnistui kasvattamaan myös omaa pääomaansa eli lisäämään jäsenten omistusta. Omat pääomat kasvoivat osuuskaupoilla yhteensä lähes 350 miljoonalla eurolla. Osuuskauppojen yhteenlaskettu tase on jo 6,9 miljardia. Tästä velatonta omaa pääomaa osuuskaupoilla on jopa 5,4 miljardia.
Osuuskauppojen yhteenlaskettu omavaraisuus myös parani ja on erittäin korkea, 78 prosenttia. Vaikka korot ovatkin jo hieman laskeneet, vahvalla omavaraisuudella ja taseella pystytään takaamaan jatkuvuus myös tulevaisuudessa.
Onhan osuustoiminnan kvartaalin tunnetusti sanottu olevan 25 vuotta, toisin kuin sijoittajapohjaisissa yrityksissä.
