Kauppa (puolipilvistä)
Kuluttajien epävarmuus omasta työllisyydestä ja taloudesta jatkuu. Se heijastuu suoraan kauppaan. Hintatietoisten kuluttajien osuus kasvaa yhä. Se lisää hintakilpailua. Kilpailua lisää myös se, että muiden on pakko alkaa vastata osuuskauppojen viime vuosien rynnistykseen. Kaupan kannattavuus heikkenee, mutta siihen on varaa, sillä Suomessa kaupan kannattavuus on poikkeuksellisen hyvä. S-ryhmän asema marketkaupan ylivoimaisena ykkösenä ei ole uhattuna.
Finanssisektori (aurinkoista)
Pankkien kaksi huipputulosvuotta ovat ohi ja pankkiliiketoiminnan kannattavuus asettuu hyvälle tasolle. Korkoennusteet ovat vakiintumassa kahden prosentin tuntumaan, mikä antaa pankeille mahdollisuuden pitää yllä hyvää korkokatetta tulevina vuosina. Maailman mullistukset eivät keikauta vakavaraisten pankkien erinomaista tulevaisuuden näkymää.
Eurooppalaiset sijoittajatkin uskovat vahvasti pankkien menestykseen. Vakuutusyhtiöitä painaa edelleen terveysvakuutusten heikko kannattavuus. Vakuutusten hintoja voidaan kuitenkin nostaa ja varmistaa näin liiketoiminnan kannattavuus. Vakuutusyhtiöiden tulos riippuu vahvasti sijoitustuotoista ja niiden kehitys on maailmankaupan epävakauden vuoksi hämärän peitossa. Hyvä vakavaraisuus suojaa suomalaisia vakuutusyhtiöitä sijoitusriskeiltä.
Sijoitusosuuskunnat (puolipilvistä)
Tullit, sodat, velkaantuminen ja vaimea kulutuskysyntä pitävät sijoitusmarkkinoiden riskitasoa korkealla. Toisaalta monien kotimaisten ja kansainvälisten yritysten näkymät ovat paranemassa. Sijoitustoimintaan erikoistuneille osuuskunnille tärkeää on finanssisalkkujen osalta – koskee kaikkia sijoitusosuuskuntia – hyödyntää näkymien ja ison volatiliteetin tarjoamat mahdollisuudet sekä vahvistaa oman sijoitussalkun valtakunnallisten ja kotimaisten yritysten kannattavuutta: Tradekaa, KPY:tä ja Arvo Sijoitusosuuskuntaa. Hyvän omavaraisuuden ansiosta tarjolla on asiansa osaaville mainioita tilaisuuksia yritysostoihin ja realisointeihin.
Metsäteollisuus (puolipilvistä)
Suomen metsäteollisuustuotteiden kysyntänäkymät ovat paranemaan päin, joskin Yhdysvaltojen tuontitullit aiheuttavat turbulenssia. Kartonkimarkkinoita kiusaa vielä tänä vuonna vaisu talouskehitys. Papereiden kysyntä pysyy totutun vaisuna. Massan osalta näkymä paranee sitten kun talouskasvu piristyy. Havusellun osalta epävarmuutta tuovat Yhdysvaltojen ja Kanadan kauppasota, joka voi sekoittaa markkinoita. Sahatavaran vientinäkymiä tukee sahatavaran globaalisti niukka tarjonta ja metsätuhojen takia pienentyneet hakkuumahdollisuudet Keski-Euroopassa ja Kanadassa.
Maitosektori (puolipilvistä)
Yhdysvaltain asettamat tullit, Ukrainan sota ja Lähi-Idän epävakaa tilanne luovat tummia pilviä maitomarkkinoille. Toisaalta maitoalalla vallitsee poutasää maidon kysynnän kasvaessa maailmalla. Maitotuotteiden kulutus kasvaa erityisesti Aasiassa ja EU:ssa kysyntä pysyy melko vakaana. Länsimaissa nestemäisten maitotuotteiden kulutus kuitenkin edelleen laskee ja samalla proteiinijauheiden ja maitopohjaisten välipalatuotteiden kysyntä kohoaa.
Erityisesti vahva voin kysyntä maailmalla on luonut edellytyksiä maidon tuottajahinnan nousulle. Maitotilojen kannattavuus on silti yleisesti heikko tuotantokustannusten pysyessä korkealla tasolla. Investoinnit ovat piristyneet muutaman hiljaisen vuoden jälkeen. Kasvipohjaisten tuotteiden kasvu tuo vaihtoehtoja kuluttajille ja valonpilkahduksia ruokataloiksi tähtääville maitoalan toimijoille. Kilpailu maitomarkkinoilla kiristyy, mutta vastuullisuus ja yhteisöllisyys pysyvät osuustoiminnan vahvuuksina.
Lihatalot (puolipilvistä)
Maailmanpoliittinen epävarmuus ja kuluttajien heikko talousluottamus varjostavat edelleen sektorin kasvunäkymiä. Viennissä on mahdollisuuksia, mutta nopeita voittoja ei ole näköpiirissä. Koko tuotantoketjua kuormittavat kannattavuuspaineet, vientiin liittyvät riskit ja kiristyvät vastuullisuusvaatimukset, jotka haastavat alan sopeutumiskykyä nopeasti muuttuvassa markkinaympäristössä. Erityisesti naudanlihamarkkina hakee uutta tasapainotilaa.
Kasvanut kysyntä ja kotimaisen tuotannon väheneminen on aiheuttanut niukkuutta erityisesti jauhelihan tarjonnassa, mikä on lisännyt paineita nostaa sekä naudanlihan tuottaja- että kuluttajahintoja tilanteen tasapainottamiseksi. Alalla on kapasiteettia vastata siipikarjanlihan kasvuun, mutta samalla kilpailu tuonnin kanssa kiristyy. Kasvua haetaan myös investoinneilla valmisruokamarkkinaan, jossa on saavutettavissa kasvua sekä volyymissä että arvossa.
