OP Ryhmällä on kolme säätiötä: OP Ryhmän Tutkimus-, – Taide- ja Historiasäätiöt. Kaikkien kolmen asiamiehenä toimivan Mirja Laineen mukaan säätiöt toteuttavat niille perustamisen yhteydessä määriteltyä tarkoitusta.
OP Ryhmän Tutkimussäätiön tarina juontaa vuoteen 1972, jolloin Osuuspankkien Keskuspankki Oy eli OKO täytti 70 vuotta. Silloinen yhtiön hallintoneuvosto päätti perustaa juhlavuoden kunniaksi yrityksen nimeä kantavan säätiön, joka keskittyisi taloustieteelliseen tutkimuksen edistämiseen. Peruspääomaksi säätiö sai 250 000 markkaa.
”Kun apurahoja ensimmäistä kertaa jaettiin, hakemuksia tuli kahdeksan kappaletta ja tukea haettiin 47 800 markkaa. Säätiöllä oli kuitenkin jakaa hakijoille vain 25 000 markkaa”, Laine sanoo.
Nykyisin säätiö jakaa vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa apurahoina ja palkintoina erilaisiin hankkeisiin. Summasta 1,5 miljoonaa on apurahoja, 0,1 miljoonaa erilaisia kannustus- ja tunnustuspalkintoja ja 0,4 miljoonaa hankerahoitusta.
Säätiö on ollut rahoittamassa myös osuustoiminnan ja keskinäisyyden työelämäprofessuureja.
Historiansa aikana säätiö on jakanut apurahoja kaikkiaan noin 41,2 miljoonaa euroa.
”Kun apurahoja ensimmäistä kertaa jaettiin, hakemuksia tuli kahdeksan kappaletta.”
Viran puolesta
Päätökset apurahoista ja palkinnoista tekee säätiön hallitus. Vaikka säätiö on itsenäinen toimija, on sillä silti edelleen tiivis suhde OP Ryhmään sääntöjensä kautta.
Säätiön hallitusta johtaa OP Ryhmän hallintoneuvoston puheenjohtaja Annukka Nikola ja varapuheenjohtajana toimii Taija Jurmu, OP:n hallintoneuvoston varapuheenjohtaja. Tutkimussäätiön hallitukseen kuuluvat lisäksi OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio ja OP Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jaakko Pehkonen.
”Loput kuusi hallituksen jäsentä hallintoneuvosto valitsee joko keskuudestaan tai talon ulkopuolelta. Kokoonpanossa huomioidaan säätiön toiminnan vaatimukset. Hallituksessa on mukana esimerkiksi eri yliopistojen rehtoreita ja professoreita.”
Hallituksen ulkopuoliset jäsenet ovat alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, toimitusjohtaja Jaakko Kiander, Turun yliopiston rehtori Jukka Kola, Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen, professori Markku Sotarauta Tampereen yliopistosta ja professori Matti Suominen Aalto-yliopistosta.
”Hallituksessa on mukana eri yliopistojen rehtoreita ja professoreita.”
Hallitus on asettanut kaksi toimikuntaa, jotka ovat tieteellinen toimikunta ja taloustoimikunta.
Kun säätiö käsittelee apurahahakemuksia, arvioi hallituksen apuna oleva tieteellinen toimikunta ensin kaikki apurahahakemukset. Laineen mukaan tieteellisen toimikunnan jäsenet ovat taloustieteen asiantuntijoita, kuten korkeakoulujen edustajia, joilla on ymmärrystä taloustieteellisestä tutkimustyöstä.
Tieteellinen toimikunta siis valmistelee apurahoja koskevaa päätöksentekoa hallitukselle.
Vastuullista tukea
Nykyisellään säätiön noin 77 miljoonan euron varallisuus koostuu erilaisista sijoituksista. Sijoitukset on hajautettu laajasti eri korkosijoituksiin, osakkeisiin sekä vaihtoehtoisiin sijoituksiin, kuten tontti- ja metsärahastoihin.
Sijoitustoiminnan tavoitteena on taata apurahoihin tasainen tulovirta ja sijoitustoimintaa tehdään tämän tavoitteen mukaisesti.
Tutkimussäätiön varainhoito on ulkoistettu OP Varainhoidolle, joka vastaa käytännön sijoitustoiminnasta. Erityisesti vastuullisuuteen liittyvät tekijät ovat säätiölle tärkeitä.
Niihin on kiinnitetty paljon huomiota, jotta tiedettä ja taidetta voitaisiin tukea mahdollisimman kestävästi tuotetulla rahalla.
Laineen mukaan tutkimussäätiön hallitus seuraa myös aktiivisesti sijoitusten vastuullisuutta. Viimeisen viiden vuoden aikana sijoitussalkun hiilijalanjälki onkin huomattavasti pienentynyt.
Uusia sävyjä
Taloustieteellinen tutkimus on edelleen ajankohtaista, joskin tutkimuksen painopisteet ja aiheet ovat vuosikymmenten aikana muuttuneet. Onneksi kuitenkin säätiön tarkoitus kirjoitettiin yli 50 vuotta sitten muotoon, joka on kestänyt hyvin aikaa.
”Seuraavaksi apurahahakemuksissa voi näkyä esimerkiksi tekoälyyn liittyvä tutkimus.”
Tuettavien tutkimusten aiheet ovat Laineen mukaan laajentuneet sitten 1970-luvun. 1980-luvulla mukaan tulivat esimerkiksi johtamisen teemat, kansainväliset näkökulmat ja perhetaloustiede, jossa perhettä tutkitaan taloudellisena yksikkönä.
Seuraavaksi apurahahakemuksissa voivat hyvinkin näkyä esimerkiksi tekoälyyn ja sen vaikuttavuuteen liittyvä tutkimus.
Tieteen tukemisen lisäksi säätiö järjestää vuosittain myös talouteen liittyvän teemapäivän. Varsinkin teemapäivät ovat tiiviisti kiinni ajankohtaisissa aiheissa.
”Kun teemapäivä ensimmäisen kerran 1990-luvulla järjestettiin, aiheena oli kotimainen säästäminen. Vuonna 2022 puolestaan keskusteltiin huoltovarmuudesta. Tänä vuonna teemana olivat vetytalous ja vihreä siirtymä.”
