Vuonna 2016 perustettu osuuskunta jatkaa jo aiemmin perustetun yhdistyksen työtä. Sitä edelsi 2010 perustettu taiteilijakollektiivi.
Esittävän taiteen osuuskunta Kaukasuksen yhdeksän jäsentä ovat kouluttautuneet taidealojen korkeakouluissa.
Kaikki perustajajäsenet ovat yhtä lukuun ottamatta edelleen mukana. Kollektiivia perustettaessa sen jäsenet olivat 19–20-vuotiaita:
”Halusimme tehdä omanlaista teatteria. Kysyntää Mikkelissä oli, katsojia tuli ja ihmiset tykkäsivät. Sitä vain jatkettiin ja sillä tiellä ollaan”, naurahtaa Minttu Tamski, joka toimii osuuskunnassa tuottajana ja esiintyjänä.
Periaatteena on, että niin kauan kuin on hauskaa, tehdään.
Osuuskunnan päätöksenteko on hyvin yhteisöllistä eikä hierarkiaa ole. Kaikki yhdeksän jäsentä ovat mukana hallituksessa.
”Se on toiminut älyttömän hyvin, koska olemme kaikki kavereita ja tunnemme toistemme tavat”, Tamski kertoo.
Kuukausikokouksissa työtehtävät jaetaan ajankäytön ja osaamisen mukaan. Osuuskunnassa on paljon hallinnollista työtä, josta Tamski tuottajana tekee ison osan.
”Osuuskunnan päätöksenteko on hyvin yhteisöllistä eikä hierarkiaa ole.”
Hänen mukaansa tuottajan työtehtävät ovat pitkälti samoja kuin eri toimialojen yrityksissä operatiivisella johtajalla.
Osuuskunnan puheenjohtaja on puolestaan näyttelijä Joonas Kääriäinen.
Koska Kaukasus on oma, tiivis yhteisönsä, siihen ei oteta uusia jäseniä. Tamskin mukaan välillä tulee kyselyitä alan yksittäisiltä toimijoilta.
”Tietenkin, jos johonkin proggikseen tarvitaan tekijöitä, niin sitten heidät palkataan erikseen.”
Asiantuntijatöitä ja yhteistyöprojekteja
Osuuskunnan pääasiallinen tulonlähde on jäsenten tekemä asiantuntijatyö kuten äänisuunnittelu, erilaiset tuotantopalvelut, ohjaukset ja työpajat. Heillä on myös muita työnantajia.
Työtilanne vaihtelee Tamskin mukaan vuosittain paljonkin.
”Joku saattaa tehdä jotain toista projektia pitkään, jolloin hänen osaamistaan ei voida myydä. Itse taas olin viime vuonna täystyöllistettynä osuuskunnassa.”
Produktiokohtaisilla avustuksilla on tietenkin iso merkitys vapaan taiteen kentällä. Kaukasukselle tulee myös paljon yhteistyökyselyjä muilta Mikkelin ja Itä-Suomen alueen kulttuuritahoilta.
”Inspiraation lähteenä toimii kiinnostus aiheeseen tai tilaan. Lähdemme työstämään teosta ja samalla haetaan apurahaa. Vasta kun rahoitus on varma, alkaa kunnollinen suunnittelutyö”, Tamski selittää osuuskunnan toimintatapaa.
Hän luonnehtii Kaukasusta taiteellisemmaksi kuin perinteisiä laitosteattereita. Osuuskunta onkin sujahtanut sopivasti taiteellisen teatterin koloon Etelä-Savossa.
”Aiemmin olemme voineet tehdä teoksen vuodessa, nyt riittää vaikka joka toinen vuosi. Haluamme, että teokset pääsevät täyteen potentiaaliinsa.”
Ylpeästi mikkeliläisiä
Kaikki esitykset ovat Mikkelissä, vaikka jäsenistä jopa seitsemän asuu Helsingissä.
”On suuri arvo ja merkitys, ettei osaaminen jää aina pääkaupunkiseudulle tai isoihin teatterikaupunkeihin, vaan korkeasti koulutettuja ammattilaisia toimii myös maakunnissa”, Tamski huomauttaa.
Hänen mukaansa Mikkelissä on kokoonsa nähden todella hyvä kulttuurikenttä.
Hän mainitsee tapahtumista esimerkkeinä Mikkelin Musiikkijuhlat ja Työväen Näyttämöpäivät, joka on Suomen suurin harrastelijateatteritapahtuma.
Pienessä kaupungissa voimavarat ovat toki rajallisia, ja Tamski harmitteleekin, että tukea on vähän tarjolla.
”Tietyt toimijat saavat sentään kaupungilta vuosittaista avustusta, mutta Kaukasus ei ole yksi niistä. Ja kun menee taloudellisesti heikosti, kulttuurista leikataan ensin. Kuitenkin meitä tekijöitä vaaditaan itse kehittämään kulttuurikenttää, tekemään yhteistyötä ja hakemaan rahoitusta.”
Kaukasus on tänä vuonna tehnyt uutta strategiaa ja yhdeksi tavoitteeksi onkin noussut halu ottaa roolia alan kehittäjänä.
”Olemme toimineet kentällä jo pitkään, ja kysyntää olisi suunnannäyttäjälle luovalle alalle. Sellaiselle, joka löytää ratkaisuja ja verkostoi toimijoita, kehittää ja vie asioita eteenpäin.”
