Trelmu onkin noussut merkittäväksi toimijaksi paikallisessa kulttuurielämässä. Osuuskunta sai nimensä 1970-luvun lopulla eri puolella Suomea aloittaneista Elävän musiikin yhdistyksistä, joiden lyhenne oli Elmu.
Ne nostivat tuolloin esiin monia uuden aallon- ja punk-musiikin tekijöitä.
Nimensä edellä mainituista ottanut Trelmu ja sen ylläpitämä Kulttuurikeskus Maanalainen perustettiin vuonna 2017, kun yksi Tampereen keskustan aktiivisimmista keikkapaikoista, Ohara’s Freehouse, oli lopettamassa toimintaansa.
”Sain idean pelastaa tämän satoja keikkoja vuodessa tarjoava tapahtumapaikka ja säilyttää sen tärkeän tehtävän ennallaan”, hallituksen puheenjohtaja Nipa Nyman kuvailee ja jatkaa:
”Aikanaan kokosin jäseniksi ihmisiä, joilla oli intoa elävän musiikin alakulttuurin kehittämiseen ja tarvittavaa yrittäjähenkisyyttä.”
Hänellä itsellään oli yli kymmenen vuoden kokemus underground-indiebändien keikkojen buukkaamisesta, miksaamisesta ja ohjelmatuotannosta.
Indieyhtyeillä tarkoitetaan kokoonpanoja, jotka julkaisevat levyjään joko pienillä levy-yhtiöillä tai omakustanteina.
”Trelmuun tarvittiin osaamista muiltakin, esimerkiksi hiphop-genren, tanssimusiikin ja dj-kulttuurin osalta sekä kovan luokan tapahtumaduunareita tekemään käytännön työtä”, kertoo Nyman jäsenistön osaamisesta.
Joukkorahoituksen voima
Mesenaatti-palvelussa kootun joukkorahoituksen avulla Trelmu onnistui perustamaan Kulttuurikeskus Maanalaisen, joka toimii nyt monipuolisen kulttuuritarjonnan keskuksena.
”Joukkorahoituskampanjan vastikkeiden eli muun muassa tukijäsenyyksien kautta keräsimme varat, jotka mahdollistivat massiivisen indie-tason keikkojen tarjoamisen osuuskunnan haltuun siirtyneessä uusitussa keikkaravintolassa”, Nyman selittää.
Hän korostaa Trelmun toiminnan perustuvan vahvasti yrittäjähenkeen:
”Teemme työtämme yrittäjäasenteella, vaikka palkansaajan asemassa kaikki olemmekin.”
Osuuskunnalla on 20 työntekijää, joista viisi on osuuskunnan jäseniä.
Lisäksi Trelmulla on noin sata kannattajajäsenmaksun maksanutta asiakasta, jotka eivät ole osuuskunnan jäseniä, mutta saavat vuosittaisella maksullaan etuja Maanalaisen palveluista.
Sillä on myös lukuisia tapahtumatuotannon yhteistyökumppaneita.
”Kokosin jäseniksi ihmisiä, joilla oli intoa elävän musiikin alakulttuurin kehittämiseen ja tarvittavaa yrittäjähenkisyyttä.”
Kulttuurikeskus Maanalaisella on 120 asiakaspaikkaa ja siellä järjestetään vuosittain 300 konserttia. Yleensä samalle illalle mahtuu useampikin konsertti.
Ne pyritään pitämään yleisölle helposti lähestyttävinä matalilla pääsymaksuilla, mutta samaan aikaan huolehtien esiintyjäpalkkioista ja keikkapuitteista.
”Ravintolatoiminta mahdollistaa tapahtumatoimintamme. Keikkapalkkiot menevät suoraan esiintyjille. Pyrimme tarjoamaan konserttien ohella monipuolista muuta ohjelmaa, kuten taidenäyttelyitä, stand upia ja jamisessioita.”
Yhteiskunnallinen vastuu ja tulevaisuus
Vuonna 2018 Trelmu haki ja sai yhteiskunnallisen yrityksen merkin, joka vahvistaa sen yhteiskunnallista roolia.
”Yhteiskunnallisena yrityksenä toimiminen on sisäänrakennettu toiminta-ajatukseemme. Suomessa osuuskunnat nähdään yhteiskunnan tukiverkostossa usein kaupallisina yrityksinä. Merkin hakemisella halusimme kuitenkin korostaa sitoutumistamme yhteiskunnallisen hyvän tekemiseen, emmekä myöskään jaa voittoa”, Nyman painottaa.
Koronapandemian jälkeen Trelmu on viimein päässyt valtion tukien piiriin, mikä on auttanut selviytymään taloudellisista haasteista.
Se on saanut muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön koronatukea sekä viime vuonna Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) vuoden mittaisen toiminta-avustuksen.
”Kovan inflaation ja asiakkaiden ostovoiman heikentymisen myötä olemme pisteessä, jossa tarvitsemme varmuutta jatkuvuudesta. Sitä tarjoaisi juuri hakemamme Taiken kolmivuotinen toiminta-avustus. Vuoden mittaiset apurahat ovat liian lyhyitä”, Nipa Nyman sanoo.
