Euroopan komissio esitteli keväällä 2023 EU:n sähkömarkkinoiden rakenneuudistuksen, jonka tavoitteena on edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja luopua asteittain maakaasusta ja muista fossiilisista polttoaineista.
Kuluttajien olisi uudistuksen myötä myös mahdollista valita useista erilaisista sähkösopimuksista nykyistä joustavammin.
Alueiden komitea (AK) antoi asiasta lausuntonsa esittelijänään Saksan vihreitä edustava Josef Frey, joka on myös Baden-Württembergin maapäivien jäsen.
”Haluamme paikallis- ja alueviranomaisille vahvemman roolin siirtymisessä vihreämpään energiaan. Edellytämme myös turhan byrokratian karsimista”, Frey kommentoi lokakuussa OT-lehdelle.
Ilmastonmuutos vaatii hänen mukaansa nopeaa toimintaa, jotta fossiilisista polttoaineista voitaisiin vähitellen luopua.
”Vähäpäästöinen energia tukee energiaomavaraisuutta ja riippumattomuutta tuontienergiasta, kuten Venäjän maakaasusta.”
Paikalliset toimet ratkaisevat
AK painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisten tulisi laatia ilmastoystävällistä energiahuoltoa koskevia etenemissuunnitelmia ja edistää integroidun verkon suunnittelua sähkön, lämmön ja kaasun toimitusta varten alueellaan.
”EU:n energiapolitiikkaa toteutetaan jäsenmaissa kansallisella tasolla. Siksi tarvitaan joustavia ratkaisuja ja itse tuotetun energian kulutuksen edistämistä vihreän siirtymän vauhdittamiseksi”, sanoo Frey.
Se voi tarkoittaa vaikkapa parvekkeille asennettavia aurinkopaneeleita, joita ei esimerkiksi Belgiassa vielä tällä hetkellä sallita.
”Sähköä ei ole järkevää tuottaa kaukana asutuksesta, kuten Alpeilla, vaan siellä missä ihmiset asuvat ja työskentelevät, lähellä teollisuusyrityksiä.”
”Tarvitaan joustavia ratkaisuja ja itse tuotetun energian kulutuksen edistämistä.”
Päästökaupasta hyötyjä
Lähienergialla tarkoitetaan pääasiassa uusiutuvilla energialähteillä paikallisesti tuotettua energiaa, joka on yleensä myös kuluttajille edullisempaa kuin vaikkapa perinteinen fossiilinen energia.
Freyn mukaan uusiutuva energia on kohtuullisen edullista päästökaupan ansiosta.
Vuonna 2005 EU:ssa käyttöön otettu päästökauppa tähtää siihen, että yritykset pyrkisivät eroon ympäristöä kuormittavista energian tuotantomuodoista.
Päästökaupan piiriin kuuluvien yritysten pitää hankkia päästöoikeuksia jokaista tuottamaansa hiilidioksiditonnia kohden.
”Päästöttömän energiantuotannon, kuten tuulivoiman, ei sen sijaan tarvitse maksaa hiilidioksidipäästöistä ja se saa näin kilpailuetua suhteessa muihin energiamuotoihin.”
Samalla esimerkiksi hiilen ja kaasuvoiman tuotanto muuttuu vähemmän kannattavaksi ja kuluttajalle kalliimmaksi.
Älykäs sähköverkko turvaa jakelun
Digitaalista ja vihreää siirtymää tulisi Freyn mielestä ajatella samanaikaisesti. Parhaimmillaan ne myös edistävät toisiaan.
”Hajautettu energiajärjestelmä on monimutkainen, mutta se voidaan integroida älykkäisiin sähköverkkoihin digiratkaisujen avulla.”
Älyverkko on myös perinteisiä ratkaisuja luotettavampi ja kestävämpi, hajautetun järjestelmän ansiosta.
”Jos vaikkapa hiilivoimala lakkaa toimimasta, suuri määrä ihmisiä jää vaille sähköä. Kun energialähteitä on hajautetusti, yhden hajotessa loput toimivat edelleen normaalisti.”
Sähköä naapurille?
Yhteisöllisellä energiamallilla on monia etuja. Ne käyttävät paikallisia energialähteitä, ottavat mukaan lähialueiden asukkaat ja luovat heille työpaikkoja.
Hallinnollisesti energiayhteisö voi olla esimerkiksi osuuskunta. Taloudelliset hyödyt jakautuvat osuuskunnassa palvelun käytön mukaan.
”Ne hyödyttävät paikallistaloutta, kun raha jää kiertämään omalle toimialueelle eikä pakene valtamerten taakse osakkeenomistajien taskuun”, kuvailee Frey.
Tämä on myös Euroopan komission ja AK:n tavoitteiden mukaista toimintaa.
Josef Frey haluaisi edistää energian pientuotantoa niin, että ihmiset voisivat helpommin olla energian tuottajakuluttajia ja hankkia myös tuloja esimerkiksi myymällä aurinkopaneeleilla tuotettua ylijäämäsähköä naapurilleen.
Samoilla linjoilla on Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko.
”On vahvistettava mahdollisuuksia energiayhteisökokeiluihin. Kotitalouksien ja yritysten mahdollisuutta rakentaa omaa sähköverkkoa ja kytkeä siihen pientuotantoa osuuskuntamuotoisesti pitää viedä eteenpäin”, Kokko sanoo.
EU-direktiiveissä energiayhteisöille on jo annettu raamit, mutta kansallisesti niiden järjestäytymistä ei ole vielä määritelty tarkemmin.
”On vahvistettava mahdollisuuksia energiayhteisökokeiluihin.”
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) painottaa, että alue- ja paikallishallinnon on tuettava laajennettuun yhteiskäyttöön tarkoitetun energian tuotantohankkeita, sillä energian tuottamisella omaan käyttöön on yhteiskunnallinen ulottuvuus.
Mahdollisuudella hyödyntää ylijäämätuotantoa voitaisiinkin vähentää sosiaalisen kuilun muodostumisen riskiä.
ETSK:n mukaan kaikki eivät voi tuottaa uusiutuvaa energiaa omaan käyttöönsä, joko siksi, että he eivät ole asunnonomistajia, tai koska heillä ei ole siihen varaa.
Yhden luukun malli
Josef Frey harmittelee, että osuuskuntien perustaminen koetaan joskus vaikeaksi.
Hän uskoo, että tilanne kohenisi paremmalla viestinnällä.
”Tarvitsemme yhden luukun mallin eli keskitettyjä asiointipisteitä, jotka tarjoaisivat käytännön neuvoja energiaan liittyvissä asioissa ja yrityksen perustamisesta.”
Frey on myös itse jäsen kahdessa energiaosuuskunnassa, joista kummatkin ovat menestyneet hyvin.
Elektrizitätswerke Schönau eli EWS pyörittää Schwarzwaldin vuoristossa Saksan eteläisintä tuulipuistoa, joka toimittaa energiaa jopa 12 500 kotitaloudelle. Osuuskunnan aurinkopuisto tuottaa lisäksi sähköä 1 300 kotitaloudelle.
Bürgerwindrad Blauen -osuuskunta puolestaan tuottaa tuulivoimalla energiaa Badenin alueella. Osuuskunnan tuulipuisto pystyy kattamaan noin 35 000 kotitalouden vuosittaisen sähköntarpeen.
