Yhdessä asiassa Saksa näyttää melkein Suomen vastakohdalta.
Maan energiahuolto on nyt isoissa ongelmissa, joiden selättämisessä katsotaan jo 2040-luvulle. Ja se voi olla vielä etu.
Saksalaisia on noin 15 kertaa enemmän kuin suomalaisia ja lähes saman verran suurempi on Saksan bruttokansantuote (Statista 2022).
Liittotasavallan budjetin 2024 menojen loppusumma on Suomeen (87,2 mrd €) verrattuna vain viisinkertainen, mutta saksalaiset joutuvat maksamaan veroja myös osavaltioille, joilla Suomen aluehallintoon verrattuna on iso rooli taloudenpidossa.
”Monissa asioissa saksalainen syttyy uusille asioille hitaammin.”
Saksalaista hallintoa kritisoidaan byrokraattiseksi – niin teki valtiovarainministerikin, vapaiden demokraattien Christian Lindner budjettipuheessaan Saksan valtiopäivillä syyskuussa 2023.
Totta varmaan on, että monissa asioissa saksalainen syttyy uusille asioille hitaammin, esimerkiksi telefaxin tai käteisen yhä laaja käyttö.
Mutta joskus voi olla enemmän hyötyä edetä muiden perässä. Ainakin vuoden 2024 budjetin interaktiivisessa havainnollistamisessa Saksa on Suomea paljon edellä.
Hallituksen verkkosivuilta löytyy värejä, pylväitä ja vertailua, joiden rinnalla HS:n budjettiesittelykin kalpenee. (www.bundeshaushalt.de)
Saksan lihavat ajat ovat ohi
Näin totesi valtiovarainministeri ja perusteli tilannearviotaan tapahtumaketjulla, jossa on paljon Suomelle tuttua: Venäjän hyökkäys, omien puolustusmenojen kasvattaminen, energian saatavuus ja hinta.
Päälle vielä inflaatio, palkankorotukset, investointiepävarmuus, tukipaketit ja taantuma.
Valtio velkaantuu ensi vuonna lisää 16,6 miljardia euroa. Budjetti ei lupaa verojen alennuksia eikä korotuksia.
Saksalla on vanha maine talousihmeenä. Ihmettä tuki maailmankaupan veto, asema EU:n johtovaltiona ja halpa kaasuenergia, jota hyödynsi erityisesti saksalaisten vahva kemian teollisuus. Nyt maata uhkaa sairaan miehen olotila.
Liittokansleri Olaf Scholzin mukaan nyt ”Tärkein teema on talouskasvu, jota autamme konkreettisesti uudella lailla”. Ei siis uudella tavalla vaan lainsäädännöllä.
Talouskasvun käynnistäminen lakimääräisesti on outo asia suomalaisille, mutta kertoo hyvin maailmantalouden ja vapaan kaupan ongelmista. Ja isojen maiden keinoista vastata niihin.
”Venäjä hyökkäyksellään ja kaasun katkaisullaan pakotti Saksan tekemään muita nopeammin satsauksia.”
Saksa on muun muassa päättänyt tukea energiaintensiivistä teollisuuttaan vuositasolla kymmenillä miljardeilla euroilla.
Se on myös hyväksynyt eri lämmitysmuotoja koskevan lain, jonka tavoitteena on ilmastoneutraali Saksa 2045.
Paineet sekä sotilasmenojen kasvattamiseen että ilmastonmuutosta hidastavien toimien lisäämiseen ovat suuria kaikkialla Euroopassa.
Venäjä hyökkäyksellään ja kaasun katkaisullaan pakotti Saksan tekemään muita nopeammin satsauksia, jotka vievät tällä vuosikymmenellä ison määrän rahaa – ympäristörahaston kautta 212 miljardia ja sotavarustelurahaston kautta 100 miljardia.
Nämä satsaukset ovat niin suuria, että ne sopivat huonosti Saksan vuotuiseen tulo- ja menoarvioon.
Niinpä nuo rahat menevät budjetin ulkopuolella olevasta ”rahastosta” (Sondervermögen).
Se ei käytännössä ole rahasto, vaan erityistä tarkoitusta varten varattu määrä rahaa.
Saksan perinteistä velkakattosääntöä (uutta velkaa max. 0,25 % bkt:stä) on muutettu sallimaan suuremman velanoton poikkeusolosuhteissa.
Arjen perustarpeet kallistuvat
Saksaa pidetään yleisesti edullisena maana ainakin arjen perusasioiden osalta.
Näin vielä osin onkin, mutta tämän vuoden aikana monet tuotteet ovat kallistuneet selvästi.
Berliinissä puoli litraa olutta maksaa kaupassa yhä alle euron ja banaanikilo vähän päälle euron. Muita selvästi edullisempia tuotteita ei oikein löydykään.
Suomessa ruuan arvonlisävero on muuten 14 ja Saksassa vain 7 prosenttia.
Sähkö on perushyödyke, jonka päivän hinta eli pörssihinta kotitalouksille on Suomessa viime kuukausina pysytellyt alle 10 sentissä kilowattitunnilta.
”Näissä oloissa epävarmuus kasvaa ja luottamusta on vaikea rakentaa.”
Saksassa kotitaloudet ovat jo kauan saaneet tottua korkeampaan hintatasoon (n. 40 snt/kWh).
Tämän vuoden loppuun saakka valtio maksaa 80 prosenttia kotitalouksien sähkölaskusta, mutta vain siltä osin kuin hinta on yli 40 senttiä/kWh.
Sähköä paljon käyttävien yritysten sähkölaskusta valtio maksaa 70 prosenttia, kun hinta on yli 13 senttiä/kwh. Epävarmaa on, jatkaako valtio sähkötukea vielä ensi vuonna.
Näissä oloissa epävarmuus kasvaa, luottamusta on vaikea rakentaa, ja lopputuloksena saksalaiset yritykset investoivat mieluummin ulkomaille kuin omaan maahan.
Vuonna 2022 Saksasta investoitiin ulkomaille 123 miljardia enemmän kuin maahan saatiin sijoituksia ulkomailta.
Se voi olla hyvä saksalaisten sijoittajien kannalta, mutta ei lupaa hyvää työllisyydelle ja valtion verotuloille.
Kirjoittaja on varatuomari ja OT-analyytikkotiimin jäsen, joka asuu osa-aikaisesti Berliinissä.
