S-ryhmästä ja alueosuuskaupoista on vuosikymmenten aikana tullut suomalaisten arkeen kuuluva mahtitekijä, lähes instituutio.
Asiakasomistajuuden kattavuus alueen kotitalouksista on suuri vaihdellen Pohjois-Karjalan Osuuskaupan PKO:n 90 prosentista Pirkanmaan Osuuskaupan 69 prosenttiin.
Osuuskauppojen toimintaa seurataan tarkasti, joskus suurennuslasilla.
Iso kysymys on, miten kauppojen kasvu on näkynyt ihmisten arjessa ja toimintaympäristössä eli miten hyvin osuuskaupat ovat täyttäneet perustehtäväänsä?
Ryhmän asiakasomistajärjestelmän sääntöjen mukaan ”Osuuskaupan toiminta-ajatuksena on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajilleen”.
"Iso kysymys on, miten kauppojen kasvu on näkynyt ihmisten arjessa."
Pääosa eduista koskee koko asiakasomistajataloutta. Näistä tunnetuimmat ovat bonus, tankkausbonus ja S-ryhmän hotelliedut. Maksutapaetua eli ostosten maksamista S-etukortilla markkinoidaan voimakkaasti.
Lisäksi sääntöjen mukaan ”Osuuskaupan liiketoiminnasta syntynyttä tulosta käytetään palvelujen kehittämiseen. Jos ylijäämää tämän jälkeen jää, sitä voidaan osuuskaupan päätöksellä jakaa osuusmaksun korkona … tai palvelujen käytön suhteessa ylijäämänpalautuksena.”
Käytännöissä eroja
OT-Vuosikirjan vertailu paljastaa, että kaikki osuuskaupat eivät maksa lainkaan osuusmaksun korkoja tai ylijäämän palautusta.
Toisin sanoen varsinainen asiakasomistaja ei hyödy omistajuudesta tältä osin lainkaan, mikä voi heikentää osuuskaupan jäsenen käsitystä kauppansa omistajuudesta.
Jäljelle toki jää äänioikeus edustajiston vaalissa, mutta etujen keskittäminen vain asiointiin altistaa osuuskaupan entistä kovemmalle kilpailulle muiden kaupparyhmien kanssa.
Jotkut osuuskaupat ovat valinneet toisenlaisen linjan. Ne jakavat asiointietuja, mutta myös osuuden omistajuusetuja.
Pohjalainen Osuuskauppa KPO jakaa sekä ylijäämän palautusta että osuuspääoman korkoa.
Pohjois-Suomessa toimiva Osuuskauppa Arina on innovoinut käsitteen asiakasomistajahyöty, joka sisältää sellaisenkin hyödyn kuin edullinen ruokakori.
PKO menee vielä pidemmälle raportoidessaan ostot omasta maakunnasta, verot sekä tuet ja lahjoitukset.
Haussa osuustoiminnan mittarit
S-ryhmän osuuskaupoissa on kasvavaa kiinnostusta osuustoiminnallisuudesta raportointiin ja viestimiseen.
Työkalut tähän ovat valitettavan puutteelliset. Osuustoiminnallisen tuloksen mittaamisen työkalujen kehittämisellä on kiire.
Mikä on S-ryhmän asema kilpailijoihin? Parhaiten vertailu onnistuu päivittäistavarakaupassa. Se on kaupan suurin ala ja yhteinen suurille ketjuille.
"Kaupan – ja ennen muuta kuluttajan – tiukat ajat jatkuvat."
S-ryhmässä muita isoja toimialoja ovat hotellit ja ravintolat, K-ryhmällä autot ja rakentamiseen liittyvä kauppa.
Päivittäistavarakaupan myyntivolyymin kasvu on ollut viimeiset 15 vuotta melko tasaisesti puolisen prosenttia vuodessa.
Kaksi poikkeusvuotta on: koronavuonna 2020 kotiruokailu toi 6,6 prosentin kasvun, viime vuosi 5,2 prosentin pudotuksen.
Kaupan – ja ennen muuta kuluttajan – tiukat ajat jatkuvat. Hinnat ja korot ovat nousseet tuloja nopeammin. Ostoskasseihin valitaan halvempia tuotteita kuin ennen, isoja ostoksia siirretään.
Kaupan ryhmittymät voivat repiä aitoa kasvua vain toisiltaan. Päivittäistavarakaupassa S-ryhmä ja Lidl onnistuivat siinä viime vuonna K-ryhmän kustannuksella.
S-ryhmän osuus nousi ennätykselliseen 47 prosenttiin. Keskon osuus oli 35 prosenttia, Lidlin vajaa 10.
Alkuvuonna S-ryhmän meno on jatkunut. Sen myynnin arvo kasvoi 9,4 prosenttia, kun koko markkina kasvoi 7,3 prosenttia. K-ryhmä jäi 4,7 prosenttiin.
Päivittäistavaroiden vähenevä myynti peittyi 12,2 prosentin hintojen nousuun.
Hinnan merkitys korostuu
S-ryhmän ja Lidlin menestystä selittävät hinnat, S-ryhmällä myös määrätietoinen kauppojen ja palvelujen uudistaminen.
Lidl tuli Suomeen vuonna 2002 hintastrategialla. S-ryhmä katkaisi sen nopean kasvun halpuutuksella 2015. Muutaman vuoden eniten eteenpäin meni laatua korostanut K-ryhmä.
"Taloustilanne kiristää hintakilpailua entisestään."
Nyt sekin on siirtänyt huomiota etujen, tarjousten ja halpojen vaihtoehtojen suuntaan.
Keskon ostosdatan mukaan 30 prosenttia asiakkaista tekee valintansa hinnan perusteella. Yhtä moni painottaa laatua, loput tasapainoilevat.
Taloustilanne kiristää juuri hintakilpailua entisestään. Inflaation takia hinnat silti nousevat.
Bonukset koukuttavat
S-ryhmä korosti vuosiraportissa, ettei pyrkinyt vaikeassa taloustilanteessa voiton maksimointiin, vaan osuustoiminnan hengessä kohtuullisiin hintojen korotuksiin kuluttajille. Pisteet ainakin arvojen muistamisesta.
"Osuustoiminnan alkuperäisideaa venytetään, mutta tehokasta se on."
Osuuskauppojen valttina ovat myös bonukset. Ne kertyvät nopeammin kuin kilpailijoiden korttiedut ja houkuttavat seuraavan bonusprosentin tavoitteluun.
Jäseniä palkitaan, ei vain käytön suhteessa, vaan ylisuhteellisesti. Se suosii perheitä ja niitä, joilla on varaa kuluttaa eniten. Osuustoiminnan alkuperäisideaa venytetään, mutta tehokasta se on.
Valta tuo vastuuta
Valta-asema markkinoilla tuo myös vastuuta. Moni osuuskauppa onkin ottanut omakseen ”maakunnan asian”.
Vedenjakajalla ollaan siinä, ajetaanko maakunnan asiaa kasvattamalla osuuskauppaa vai yhteistyössä maakunnan yritysten kanssa.
Jälkimmäisestä pieniä esimerkkejä ovat maakunnan vihannes- ja marjanviljelijöiden tuotteet heviosastoilla.
Pellervon verkkosivuilla on sattumoisin juuri nyt elo-syyskuussa käynnissä osuustoimintakysely. Siinä kysytään yhteistyön tarpeesta ja siitä, pitäisikö osuuskunnan tehtäviin lisätä muutakin kuin laissa nyt mainittu taloudellisen edun tuottaminen.
Toki nytkin muita tehtäviä saa olla, kunhan osuuskunta päättää niistä erikseen.
