OP Uusimaan pääkonttori Helsingin Arkadiankatu 23:ssa on osuustoiminnalle merkittävä rakennus. Osuuskassojen keskusliiton johtajana toiminut Hannes Gebhard rakennutti arvotalon vuonna 1932. Siinä sijaitsi pitkään osuuskassojen ja -pankkien pääkonttori.
”OP Uusimaan pääkonttorin siirto Mikonkadulta tänne kuvastaa uutta alkuamme. Haluamme rakentaa kokonaan uuden pankin uusine toimintatapoineen. Kaikki 1 100 työntekijäämme ovat tasavertaisina rakentamassa uutta toimintamallia”, OP Uusimaan toimitusjohtaja Olli Lehtilä summaa.
Lehtilä työskenteli vuosina 2010–14 OP Helsingin toimitusjohtajana. Kahdeksan vakuutusalalla vietetyn vuoden aikana pankkimaailmassa tapahtui monta muutosta.
”Sääntely on lisääntynyt valtavasti ja se vaikuttaa paljon arkeemme. Korona-aika muutti myös nopeasti asiakkaiden käyttäytymistä. Asiakastutkimuksemme mukaan viidennes asiakkaista haluaa hoitaa kaikki asiansa itsenäisesti verkossa. Loput haluavat kohdata ihmisen, mutta heistäkin puolet mieluummin verkossa”, Lehtilä kuvailee ja jatkaa:
”Yritysasiakkaat haluavat kohdata vielä ihmisen ja mieluiten yrityksen omissa tiloissa. Mikroyrittäjät puolestaan suosivat asiakaspalvelua verkossa.”
Korona muutti pankkityönkin hybridityöksi.
”Hybridityöloikka vaikuttaa paljon ihmisten johtamiseen, sillä yli puolet pankkimme kaikesta työstä tehdään etänä. Neljännes toimihenkilöistä palvelee asiakkaita päivittäin konttoreissa. Loput tekevät lähi- ja etätyötä.”
Edustajisto kiinnostaa
OP Uusimaasta tuli fuusion myötä vahva pankki OP Ryhmän sisällä. Se on 600 000 asiakkaallaan ja 22 miljardin taseellaan yli kolme kertaa suurempi kuin seuraavaksi suurin osuuspankki. OP Helsingin, OP Uusimaan ja OP Itä-Uusimaan fuusiossa ei Lehtilän mukaan ollut erityisen haastavia vaiheita.
”Fuusio on mennyt monessa mielessä jopa odotuksia paremmin. Siihen oli valmistauduttu hyvin, ja fuusioista oli Uudellamaalla jo aikaisempaa kokemusta.”
Lehtilän mukaan hyöty fuusiosta tulee asiakkaille ja omistajille.
”Monet asiakkaamme muuttavat elämänsä aikana Uudenmaan sisällä. Pankki- ja asuntolaina-asioiden hoitaminen on helppoa, kun sama pankki palvelee koko alueella”, perustelee Lehtilä.
”Fuusio on mennyt monessa mielessä jopa odotuksia paremmin.”
Pankkien hallinnot ja asiakkaat ovat ottaneet fuusion hyvin vastaan. Asiakaspalautetta ei Lehtilän mukaan ole juuri tullut. Uudellamaalla pankkien fuusiot eivät herätä niin paljon tunteita kuin maaseutukunnissa. Uuden pankin hallintoelimet ovat alkuvaiheessa melko suuria, jotta jokaisen alueen näkemykset tulevat huomioiduiksi.
”Satajäsenisen edustajistomme vaaliin saimme yli 500 ehdokasta. Se kertoo, että oman pankin asiat kiinnostavat”, Lehtilä iloitsee.
Äänestysaika oli haastattelua tehtäessä menossa, joten äänestysaktiivisuudesta ei ollut vielä tietoa.
Arvojen pohjalta
Lehtilä kuvailee itseään yrityksen arvojen pohjalta toimivaksi johtajaksi.
”Tärkeintä on, että työntekijämme tietävät pankin vision ja arvot eli sen, mihin olemme menossa ja minkä varaan toiminnan rakennamme. OP Uusimaan arvot – ihmisläheisyys, vastuullisuus ja yhdessä menestyminen – ovat helposti ymmärrettäviä ja niiden pohjalta on helppo toimia. Arvomme kuvastavat osuustoimintaa laajemminkin.”
Hän uskoo, että osuustoiminnalla on nykyisissä, vastuullisuutta korostavissa trendeissä erinomainen mahdollisuus menestyä.
”Halusimme liittyä Osuustoimintakeskus Pellervon jäseneksi, koska haluamme vaikuttaa aktiivisesti osuustoiminnan myönteiseen kehitykseen. Esimerkiksi nuoret eivät välttämättä tunne osuustoiminnan periaatteita kovinkaan hyvin.”
Lehtilä kuvaa itseään ihmisläheiseksi johtajaksi.
”Parasta tässä työssä ovat ehdottomasti ihmiset. Kohtaan mielelläni kollegoja, luottamushenkilöitä ja asiakkaita. Siksi korona-aika oli johtamisen kannalta hieman hankalaa.”
Omien arvojensa pohjalta agronomi Lehtilä ryhtyi parikymmentä vuotta sitten myös maanviljelijäksi ostamalla maatilan Pälkäneeltä.
”Maata viljelen rakkaudesta lajiin. Teen kaikki työt itse ja kirjaan kaikki kuitit itse kirjanpitoon. Kunnioitus muita maanviljelijöitä kohtaan on tämän myötä kasvanut. Näissä oloissa ei ole helppoa toimia kannattavasti. Toivoisin, että maatalouden arvostus yhteiskunnassa kasvaisi ja nykyistä suurempi osa ruokaketjun arvonlisästä suuntautuisi alkutuottajalle.”
