Liikuntatieteellinen vai kauppakorkea? Hannu Krook valitsi jälkimmäisen. Ura vei maailmalla ja kotimaassa isoihin pörssiyrityksiin, kunnes 2013 ne vaihtuivat osuuskauppa Varuboden-Oslan toimitusjohtajuuteen.
”Tunsin silloin osuustoimintaa lähinnä neuvottelupöydän toiselta puolelta. Mutta Osla oli yrityksenä mielenkiintoinen.”
SOK:n uutena pääjohtajana Krook on tyytyväinen hyppäykseensä.
”Osuustoiminta on mielenkiintoinen konsepti. Mikä sen hienompaa kuin olla yhdessä tekemässä tästä parempi paikka elää, ja tuottaa asiakasomistajille – itse asiassa kaikille suomalaisille – hyötyjä ja etuja.”
Osuustoimintakeskus Pellervon Krook toivoo tekevän osuustoimintaa yhä paremmin tunnetuksi. Hän harmittelee, että talouskoulutus keskittyy varsin yksipuolisesti osakeyhtiöihin, vaikka 20-25 prosenttia bkt:stä tuotetaan isoissa osuuskunnissa ja niiden omistamissa yrityksissä.
”Lainsäätäjiin pitää vaikuttaa, jotta osuuskunta tunnustetaan päteväksi yhtiömuodoksi. Tässä on saatu ainakin torjuntavoittoja.”
”Mikä sen hienompaa kuin olla yhdessä tekemässä tästä parempi paikka elää.”
Ketjuohjaus ja kenttä yhteistyössä
Miltä S-ryhmä näytti kentältä ja nyt pääkonttorista?
”SOK:hon tultuani vaikutuin siellä olevasta asiantuntemuksesta. Ketjuohjauksessa se pitää saada paremmin läpinäkyväksi kentälle. Toimeenpano on silti ketjujen ja alueosuuskauppojen yhteistyötä.”
Sekä osuuskunnan että pörssiyrityksen elinehto on Krookin mukaan liiketoiminnan tehokkuus. Osuuskunta ei voi kerätä riskipääomaa markkinoilta, joskaan vakavaraista S-ryhmää se ei juuri haittaa. Etua osuuskunta voi saada toiminnan pitkän ajan kehittämisessä, kun pääoman lyhyen ajan tuottovaatimus ja pörssikurssi eivät hiosta niskassa.
”Hinnan lisäksi muitakin teemoja”
S-ryhmä on valinnut kilpailuvaltikseen hinnan. ”Sitä ei hylätä, mutta on muitakin teemoja: valikoima, myymälä, hymy, hevi ja reikiä nolla eli tuote aina saatavilla.”
Halpa hinta on hirvittänyt tavarantoimittajia, mutta Krook puolustaa valittua linjaa sen toteuttamisella omaa toimintaa tehostamalla, kuluttajaosuuskunnan perustehtävällä, vastauksena maailmanluokan pelureiden maahantuloaikeisiin ja kotimaisten tuotteiden menekin kasvulla.
”Meille on äärettömän tärkeää, että kotimaiset toimijat pärjäävät.”
Parina viime vuotena S-ryhmä menetti hiukan markkinaosuuttaan päivittäistavarakaupassa. Krook ei suostu siitä huolestumaan, onhan S-ryhmä yhä ylivoimainen ykkönen 46 prosentillaan.
”Vuosittain on vaihtelua. Jäimme hiukan lähtökuoppiin, kun korona räjäytti verkkomyynnin. Nyt alkuvuodesta verkkomyyntimme kaksinkertaistui.”
Tavoitteena hiilinegatiivisuus 2025
S-ryhmän ympäristötavoitteet ovat kunnianhimoiset: hiilinegatiivisuus 2025, kun Suomen tavoitteena on hiilineutraalius 2035 ja EU:lla 2050.
”Vain Microsoftilla ja Ikealla tiedän yhtä kunnianhimoisen tavoitteen.”
Tärkeimpiä keinoja ovat itse tuotettava tuuli- ja aurinkovoima, kylmälaitteiden uusiminen ja ruuan hävikin vähentäminen kaupassa jo nyt liki nollaan – kotitalouksissa se tavoite on yhä kaukana. Lisäksi S-ryhmä edistää ilmastotoimia investoimalla yli 10 miljoonaa autojen sähkölatauspisteisiin.
S-ryhmän omista tavoitteista huolimatta Krook toivoo, että Suomen tavoitteet eivät olisi liian usein tiukemmat kuin EU:ssa. ”Kyse on teollisuuden kilpailukyvystä ja kuluttajien ostovoimasta.”
”Erityisesti pitäisi hankkia tänne kansainvälisiä tapahtumia.”
Tuhat työpaikkaa avoinna
”Vastuullisuus ja maine vaikuttavat siihenkin, miten yritys saa työvoimaa. Moni nuori haluaa meille nimenomaan siksi. Työtyytyväisyydessä olemme olleet mittausten kärjessä vuosi vuodelta.”
Silti S-ryhmässä on tuhat työpaikkaa auki.
”Työn pitäisi aina olla kannattavampi vaihtoehto kuin työttömyys, ja pitäisi kouluttaa ja uudelleenkouluttaa oikea määrä oikeisiin ammatteihin.”
”Suomen ikärakenteen takia tarvitaan lisäksi ulkomaisia työntekijöitä tavallisiinkin ammatteihin, ei vain asiantuntijoita. Sitä varten tarvitaan järjestelmä, joka mahdollistaa nopean palkkauksen ja ottaa huomioon myös työntekijöiden perheet.”
Matkailussa iskun paikka
Korona koetteli kovimmin hotelleja ja ravintoloita. Krook toivoo, ettei rajoitusten purkamisessa olla ainakaan hitaampia kuin muualla Euroopassa.
”Nyt on tuhannen taalan paikka markkinoida Suomea turvallisena matkailumaana myös koronan suhteen. Erityisesti pitäisi hankkia tänne kansainvälisiä tapahtumia. Ne tekisivät Suomea entistä tunnetummaksi, ja juuri konferenssimatkailijat jättävät maahan eniten rahaa. Vaikka etäkokoukset ovat yleistyneet, tarvitaan yhä myös sosiaalista kanssakäymistä.”
