Hämeessä perustettu ViljaTavastia tuo jäsenilleen taloudellista hyötyä etsimällä viljalle parhaan hinnan. Osuuskunta kasvaa vauhdilla ja on jo merkittävä toimija viljakaupassa.
Kevätaurinko lämmittää, multa tuoksuu ja viljelijän mieli palaa pellolle. Myös ViljaTavastia Osuuskunnan toimintaa pyörittävät Arto Laine ja Eero Kovero ovat alkaneet valmistella koneitaan kylvötöihin. Ajatus viljelijöiden omistamasta viljakauppayrityksestä syntyi molemmilla traktorin hytissä. Viljanostajien lähettämät kevyehköt tilityslaput siivittivät ajatusta.
Hämeessä ei kuhnailtu, vaan suunnitelmat lähtivät toteutumaan nopealla aikataululla. Ihan kaikki eivät uskoneet viljelijöiden yhteishenkeen, mutta kuinkas kävikään.
”Osuuskunta sai lentävän lähdön. Perustavassa kokouksessa syyskuussa 2016 osuuskuntaan liittyi 130 jäsentä. Siitä jäsenmäärä on kasvanut noin sadalla vuodessa ja tällä hetkellä jäseniä on yli 500 ympäri Suomen. Mitä enemmän on jäseniä, sitä enemmän on myös neuvotteluvoimaa. Tuhat jäsentä on hyvä ja realistinen tavoite”, hallituksen puheenjohtajana toimiva Arto Laine linjaa.
Kiinnostus jäsenyyteen on edelleenkin kovaa, sillä esimerkiksi Forssassa helmikuussa järjestettyyn viljapäivään osallistui yli sata viljelijää. Molemmille osuuskunnan puuhamiehille on ollut iloinen yllätys, että jäsenet ovat sitoutuneet osuuskunnan toimintaan vahvasti. Yli puolet jäsenistä tekee joka vuosi viljakauppoja osuuskunnan kautta.
”Totta kai muut, perinteisillä tavoilla toimivat viljanostajat pyrkivät horjuttamaan yhtenäisyyttämme tarjoamalla viljatonnista euron tai pari enemmän kuin me. Kaikki jäsentemme kanssa sovitut kaupat on kuitenkin hoidettu juuri niin kuin on sovittu”, Kovero iloitsee.
Laadukasta riittävästi
Viljakauppa on volyymikauppaa niin Suomessa kuin muualla. Suomessa kaupanteosta tekee haastavaa se, että viljasta on ylituotantoa lähes joka vuosi.
”Viljakaupassa ei sinällään ole mitään erikoista. On vaan löydettävä parhaat ostajat ja maksajat niin kotimaassa kuin viennissäkin. Parhaat ostajat saa kiinnostumaan viljaeristä, jos pystyy toimittamaan ostajan haluamaa laatua riittävästi. Tässä olemme onnistuneet ja viljatonneille on saatu lisähintaa”, Kovero sanoo.
Laine uskoo, että ViljaTavastian tulo markkinoille on vaikuttanut myönteisesti viljan hintaan myös muiden kuin osuuskunnan jäsenten osalta. Mitä enemmän ostajia on markkinoilla, sitä paremmat ovat myös viljelijöiden mahdollisuudet kilpailuttaa tuotteensa.
Kevyt organisaatio
Eero Kovero kertoo, että ViljaTavastia tekee viljakauppaa täysin uudella tavalla, sillä kenelläkään puuhamiehistä, joihin kuuluu Koveron ja Laineen lisäksi hausjärveläinen Juha Salovaara, ei ole perinteistä viljakaupan taustaa.
”Toimitamme viljanostajille juuri sellaisen määrän sellaista laatua kuin he tarvitsevat, joten ostaminen on helppoa. Tasaisen laadun ja toimitusvarmuuden ansiosta saamme hintalisää. Vahvuutenamme on myös kevyt organisaatio, johon ei kulu viljelijöiden rahaa”, Kovero kuvailee.
Kevyestä organisaatiosta ja maltillisesta välitysprovisiosta kertoo se, että osuuskunnan tilinpäätös on ollut joka vuosi hieman tappiollinen. Tavoitteen mukaisella välitysmäärän kasvulla tulos tasapainottuu tulevina vuosina.
ViljaTavastian ei tarvitse rakentaa tai vuokrata omia varastoja, sillä myytävä vilja on osuuskunnan jäsenten viljasiiloissa. Tämä takaa välitettävän viljan jäljitettävyyden tilalle saakka.
Jäsen saa viljan paremman hinnan lisäksi hyötyä myös rahtikuluissa. ViljaTavastia on lanseerannut tilahintamallin, jossa viljan hinta on sovittu maatilan siiloissa. Ostaja hoitaa rahdin siten kuin itse haluaa. Rahtihinnoissakin syntyy näin volyymietuja eikä yrittäjän tarvitse itse järjestellä rahteja.
”Toimintamallimme eroaa muista viljakauppiaista siten, että emme pysty lupaamaan ostajalle saman tien viljaerää. Viimeistään kahden päivän sisällä se kuitenkin onnistuu. Kun meille esitetään toive tietystä viljaerästä, lähetämme jäsenillemme hinta- ja laatutiedot ja kysymme, kuka haluaa lähteä mukaan kauppaan. Vastaukset saamme 24 tunnin sisällä, jonka jälkeen voimme vastata ostajalle, löytyykö erä. Yleensä löytyy”, Kovero kertoo.
Korona hidasti kauppaa
ViljaTavastia tekee kauppaa etupäässä suomalaisen elintarvike- ja rehuteollisuuden kanssa. Silloin tällöin eriä menee myös vientiin jonkun isomman viljaliikkeen kautta. Osuuskunta ei myy omissa nimissään viljaa keskieurooppalaisille ostajille. Viroon on mennyt tavaraa joskus suoraankin.
”Meillä on kontakteja eurooppalaisiin viljanostajiin ja heiltä saamme tärkeää markkinatietoa. Suora vientikin on jossain vaiheessa mahdollista, sillä saamme rahtilaivan helposti täyteen. Satamavarastojen ja rahtilaivojen järjestämisessä on kuitenkin oma hommansa ja siksi emme ole vielä siihen lähteneet”, Kovero kertoo.
Tähän mennessä eniten kysyntää on ollut rehuviljoista, leipävehnästä ja elintarvikekaurasta. ViljaTavastian tavoitteena on kehittää omaa sopimustoimintaa. Tänä keväänä tarjolla ovat olleet viljelysopimukset rehuviljoista ja valkuaiskasveista.
Kevään koronaepidemia hidasti myös viljakauppaa, mutta Eero Kovero odottaa sen palautuvan normaaliksi viimeistään kesän jälkeen. Ensi syksyn hintaodotukset eivät ole kuitenkaan kovin korkealla.
”Koronataantuma laski öljyn hintaa, mikä puolestaan laski maissista tuotetun etanolin hintaa. Maissin hinnan lasku pudottaa myös muiden viljojen hintoja”, Kovero kuvailee vaikutusketjua.
Osuuskunta sopii joukkovoimaan
ViljaTavastian aktiivit pitävät osuuskuntamuotoa sopivana joukkovoimaan perustuvalle organisaatiolle. Osuuskuntamuoto on jo aikaisemminkin osoittanut toimivuutensa viljelijöiden yhteenliittymissä kotieläin- ja vihannespuolella.
”ViljaTavastian tarkoitus on tarjota hyötyjä jäsenilleen ilman yrityksen omaa voitontavoittelua. Esimerkiksi Amerikassa ja Ranskassa viljelijöiden omistamia viljaosuuskuntia on paljon. Osakeyhtiönä emme olisi saaneet näin suurta joukkoa mukaan”, Laine perustelee
ViljaTavastia on pyörinyt alusta alkaen lähes pelkästään omalla rahoituksella. Alussa osuuskunta sai pienen rahallisen tuen Maataloustuottajain Etelä-Hämeen Säätiöltä tietojärjestelmien rakentamiseen. Osuuskunta perii jäseniltään 300 euron osuusmaksun ja 100 euron liittymismaksun. Vuosijäsenmaksua ei ole. Käyttöpääoma kerätään viljanmyynneistä otettavalla provisiolla, joka on hyvin maltillinen.
”Tarkoituksenamme on pysyä pelkkänä viljakauppaosuuskuntana. Emme halua laajeta muille sektoreille. Cemagron lannoitteita ja Nesteen polttoaineita tällä hetkellä kuitenkin välitämme jäsenhintaan”, Kovero sanoo.
