Koronavirus ja viruksen torjuntatoimet poikkeustiloineen ovat aiheuttaneet ennennäkemättömän shokin koko maailmantaloudelle.
KORONAVIRUS ON viime kuukausina levinnyt maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Epätietoisuus viruksen leviämisen laajuudesta ja kestosta on saanut aikaan suurta sekasortoa rahoitusmarkkinoilla. Osakekurssit ovat laskeneet voimakkaasti, ja turvasatamakysyntä on laskenut valtionlainojen korkoja.
Torjuntatoimet vaikuttavat koko talouteen
Koronaviruspandemia on samanaikainen kysyntä- ja tarjontashokki maailmantalouteen. Suurimmat taloudelliset kustannukset syntyvät pandemian pysäyttämistoimista. Globalisoituneessa maailmassa, jossa tuotantoketjut ovat pirstaloituneet, pienikin häiriö vaikuttaa koko toimintaketjuun.
Tämän seurauksena teollisuuden tuotanto seisahtuu. Samaan aikaan viruksen torjuntakeinot ja karanteenit käytännössä pysäyttävät kotitalouksien kulutuksen ja aiheuttavat merkittävää vahinkoa palvelusektorille.
Finanssipolitiikan rooli korostuu koronaviruksen kielteisten talousvaikutusten patoamisessa. Finanssipoliittisia toimia pystytään rahapolitiikkaa paremmin kohdistamaan koronaviruksesta kärsiville alueille ja toimialoille.
Rahapolitiikan ongelma on se, että sillä on vaikea elvyttää koronaviruksen aiheuttamaa talouden tarjontapuolen shokkia. Ohjauskorkojen laskut lieventävät lähinnä rahoitusmarkkinoiden tuskaa, mutta niiden vaikutukset reaalitalouteen heijastuvat viiveellä ja ovat verraten vähäisiä muutenkin matalassa korkoympäristössä. Keskuspankkien toimista tärkeämpään asemaan onkin noussut likviditeetin lisäys, jolla tuetaan rahoitusmarkkinoiden toimivuutta ja vakautta.
Minkälaista talouden kuoppaa voidaan odottaa?
Selvää on, että kansainvälinen ja Suomen talous ovat taantumassa tänä vuonna. Epäselvää on kuitenkin se, kuinka pitkä ja syvä taantuma on. Talouden elpymiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten se, onko kysyntä menetetty kokonaan viruksen johdosta vai onko sitä vain siirretty eteenpäin viruksen yli. Vaikuttaako pandemia talouteen lyhyt- vai pitkäaikaisesti? Saavatko talouden rakenteet pysyvämmän iskun koronasta? Talouden taantumaa ja elpymisuraa voi hahmotella V-, W-, U- ja L-kirjaimilla.
V-muotoinen taantuma: Talous kohtaa shokin, joka johtaa tuotannon pudotukseen. Pudotuksen jälkeen talous alkaa kuitenkin elpyä. Koronaviruksen tapauksessa talous laskisi jyrkästi vuoden 2020 toisella neljänneksellä mutta alkaisi elpyä jo vuoden loppupuolella. Tällä hetkellä tämä skenaario vaikuttaa optimiselta mutta on kuitenkin edelleen mahdollinen.
W-muotoinen taantuma: Talous alkaa elpyä tuotannon pudotuksen jälkeen, mutta toipuminen ottaa takapakkia työttömyyden nousun sekä kotitalouksien ja yritysten heikon talousluottamuksen seurauksena ja talous ajautuu uudelleen taantumaan. Lopulta talous kuitenkin elpyy, mutta siihen on mennyt runsaasti aikaa.
U-muotoinen taantuma: Tuotannon pudotus on V-muodon taantumaa pahempi. Shokki talouteen on pitkäkestoinen. Alkupudotuksen jälkeen tuotanto pysyy heikkona pidemmän aikaa, minkä jälkeen talous alkaa elpyä. Tässä tapauksessa talouteen tulee pysyvämpiä vaurioita esimerkiksi korkeamman työttömyyden ja velkaantuneisuuden muodossa.
L-muotoinen taantuma: Tämä on taantumista pahin. Mikäli taantuma on L-kirjaimen muotoinen, koronaviruspandemia on merkittävästi rapauttanut talouden tarjontapuolta: työmarkkinoita, investointeja ja tuottavuutta. Tässä tapauksessa tuotanto laskee jyrkästi eikä talous ala toipua. Esimerkki tästä on Kreikan talouden taantumavuodet 2007–2016.
Koronaviruksen negatiivisten talousvaikutusten arviointiin liittyy paljon epävarmuutta. Mikäli pandemia saadaan taltutettua kevään aikana, V-muotoinen taantuma on hyvin mahdollinen. Tällöin Suomen talous alkaisi elpyä tämän vuoden loppupuolella. Mikäli pandemia leviää laajalle ja viruksen torjuntakeinot ovat voimassa pidemmän aikaa sekä elvytystoimet jäävät puutteellisiksi, U-muotoinen taantuma on myös todennäköinen.
Paljonko Suomen talous voitaantua tänä vuonna?
Eräs tapa haarukoida tuotannon pudotuksen suuruutta on palata ajassa taaksepäin ja palauttaa mieleen, kuinka paljon talous sukelsi finanssikriisin aikana. Suomen BKT supistui seitsemön prosenttia edellisestä neljänneksestä vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä ja kahdeksan prosenttia koko vuonna 2009. Talous alkoi elpyä vuoden 2010 aikana, jolloin kasvuksi saatiin 3,2 prosenttia.
Toivottavasti Suomen talous ei sukella koronaviruspandemian johdosta yhtä paljon kuin finanssikriisin aikana.
Kirjoittaja toimii Handelsbankenin pääekonomistina.
