Belgiassa matka maidontuottajalta kuluttajalle ei ole pitkä. Tehokkaan tuotannon ansiosta maitoa riittää niin teollisuuden tarpeisiin kuin suoraan tilalta myytäväksi.
Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN
Jaa artikkeli
Belgiassa matka maidontuottajalta kuluttajalle ei ole pitkä. Tehokkaan tuotannon ansiosta maitoa riittää niin teollisuuden tarpeisiin kuin suoraan tilalta myytäväksi.
Maidontuottaja Bart Vanderstraeten ja hänen vaimonsa Marijke d’Hertefelt pitävät maitotilaa Merchtemin kunnassa Flanderin alueella Belgiassa. Tila sijaitsee vain parinkymmenen kilometrin päässä Brysselin keskustasta.
Merchtem on itse asiassa yhdistelmä urbaania ja maaseutumaista asuinympäristöä. Vain vähän ennen rauhallista maalaismaisemaa ja peltoaukeita näkyy kromia kiiltäviä autoliikkeitä ja kaupungin kiireistä elämänmenoa.
Koeweidehofin maitotila on ollut Vanderstraetenin suvulla vuodesta 1931 lähtien. Tilalla on harjoitettu vuosikymmenten aikana maidontuotannon lisäksi lihakarjankarjankasvatusta ja sianlihantuotantoa.
Jälkimmäisestä on tosin myöhemmin luovuttu.
Vuosien saatossa tilasta on kehittynyt moderni ja tehokas uuden sukupolven tuotantoyksikkö.
Viljelijäpariskunnalla on 120 Black Holstein -lypsylehmää. Lehmät lypsetään kahdella Lely-lypsyrobotilla. Pitkälle automatisoidulla tilalla on niin ikään Vector-ruokintajärjestelmä, joka mahdollistaa tehokkaan maidontuotannon.
Osuuskunta turvaa tuotannon
Maitotila kuuluu Milcobeliin, joka on Belgian suurin meijeriosuuskunta. Sillä on jäsenenä kaikkiaan 2 600 maitotilaa ja työntekijöitä melkein 2 000.
Milcobelin omistajiltaan vastaanottama maitomäärä oli viime vuonna 1,5 miljardia litraa, joka on noin 40 prosenttia Belgian koko maidontuotannosta. Yrityksen liikevaihto oli puolestaan 1,2 miljardia euroa.
Bart Vanderstraetenin mukaan osuuskuntaan kuulumalla maitotilayrittäjät voivat luotsata meijerijättiä haluamaansa suuntaan ja auttaa yhtiötä menestymään.
Samalla jäsenyys luo jatkuvuutta ja vakaan perustan elinkeinon harjoittamiselle.
”Osuuskunnan jäsenenä saamme maidosta oikeudenmukaisen tuottajahinnan. Osuustoiminnan ansiosta voimme olla myös varmoja, että osuuskunta noutaa maidon ja järjestää markkinoinnin.”
Raaka-aineella on kysyntää senkin vuoksi, että Milcobelilla on hyvin laaja tuotevalikoima.
Osuuskunta valmistaa sekä omalla tuotemerkillä että muilla brändeillä muun muassa maitojauheita, juomia, juustoja, voita ja jäätelöä. Milcobelilla on yhteensä kahdeksan tuotantolaitosta.
”Laajan tuotevalikoiman ansiosta raaka-ainetta tarvitaan enemmän. Se on maidontuottajan etu”, toteaa Vanderstraeten.
Hänen omalla tilallaan maidontuotanto on nyt 1,4 miljoonaa litraa vuodessa, kun se vielä vuonna 2015 oli 600 000 litraa.
Huipputekniikalla lisää tehoa
Bart Vanderstraeten ja Marijke d’Hertefelt aikovat kasvattaa tuotannon vuodessa 1,5 miljoonaan litraan kahden lypsyrobottinsa avulla.
Lypsyrobotin anturi tallentaa maidon laadun eli lämpötilan, proteiinin, rasvan, värin ja sähkönjohtavuuden. Se myös punnitsee lehmät.
Lehmien kaulapannassa oleva anturi puolestaan mittaa eläimien aktiivisuutta sekä niiden ruokailua ja muuta liikkumista.
”Suurin osa maidostamme toimitetaan Milcobelille, mutta myymme maitoa myös suoraan tilalta kuluttajille. Yksi litra maksaa euron ja kaksi puolitoista”, valottaa Vanderstraeten.
Bartin vanhemmat kasvattavat lisäksi perhetilalla lihakarjaa. Heillä on kaikkiaan 70–80 belgian sinistä. He vastaavat myös salaattina käytetyn endiivin tuotannosta. Kolmekymmentä munivaa kanaa tuottaa puolestaan munia myymälään, joka sijaitsee aivan tilan tilalla. Paikalliset munantuottajat auttavat tarjonnassa, koska kysyntä on korkea.
Myymälän valikoimaan lukeutuvat alueen lähituottajien antimien lisäksi myös Bartin ja Marijken kasvattamat perunat.
Tuottajapariskunta on tehnyt lisäksi huomattavia investointeja vaihtoehtoisiin energialähteisiin. Heidän biokaasulaitoksensa tuottaakin sähköä 150 000 kilowattituntia (kWh) vuodessa. Maitotilan sähkönkulutus on vuosittain 90 000 kWh. Loput sähköt myydään verkkoon.
Aurinkopaneelit tarjoavat puolestaan kaiken tarvittavan energian pihapiirin kahden asuinrakennuksen tarpeisiin.
Maatalouden sanansaattajia
Marijke ja Bart haluavat auttaa maaseudun ja kaupunkien välisen kuilun kaventamisessa. Heidän maatilaansa käy joka vuosi tutustumassa noin 2 000 koululaista ja 500–750 työikäistä eri ammattiryhmistä.
”Käynnistämme maaliskuussa 2020 uuden bisneksen, joka kulkee nimellä Farm Fun. Belgialaisten maanviljelijöiden vetämän hankkeen tavoitteena on tuoda liike-elämän edustajia kaupungista maaseudulle. Toivottavasti sen myötä myös tilan kävijämäärä kasvaa 3 000:een”, sanoo Bart Vanderstraeten.
Messutunnelmaa Brysselissä
Joulukuussa Brysselissä järjestettiin Agribex 2019 -maatalousmessut, joka on alan suurin tapahtuma Belgiassa.
Messuilla esiteltiin maatalouskoneiden lisäksi kasvinviljely-, karjatilojen ja metsätalouden innovaatioita ja palveluita.
Näytteilleasettajiin lukeutui Lely, joka on alankomaalainen maatalousvälineitä valmistava yhtiö. Se tuottaa erilaisia karjanhoitoon liittyviä koneita ja välineitä, muun muassa lypsyrobotteja.
Yrityksen ständillä laitteita oli esittelemässä Bart Vanderstraeten, joka maanviljelijän työnsä ohella vastaa Lelyssä automaattisten syöttölaitteiden myynnistä.
Toimittajaryhmän vierailun Koeweidehofin maitotilalle ja Brysselin maatalousmessuille järjesti eurooppalaisten maataloustoimittajien järjestö ENAJ, jonka vuosikokous pidettiin niin ikään Brysselissä.
Belgia on maitomaa
Milcobel on Belgian suurin meijeriosuuskunta. Kuva Milcobel
Belgialla on pitkät perinteet osuustoiminnallisesta yrittäjyydestä maatalousalalla. Esimerkiksi maitoalalla sekä hedelmä- ja vihannesalalla on joitain suuria, kansainvälisesti tunnettuja osuuskuntia, kuten Euroopan suurimpiin kuuluva vihannes- ja hedelmähuutokauppa BelOrta sekä meijerijätti Milcobel.
Maataloudessa osuuskunnilla on tärkeä merkitys isojen hankintaerien elintarvikeketjulle tuomalla lisäarvolla. Myyntiosuuskunnat lisäävät myös jäsentensä neuvotteluvoimaa ja antavat heille suuren mittakaavan etuja. Alalla on tapahtunut jonkin verran fuusioita viime vuosina, ja tämä suuntaus jatkuu todennäköisesti tulevaisuudessakin.
Kymmenen miljoonan asukkaan Belgia on jakautunut kahteen merkittävään kieliyhteisöön, pohjoiseen hollanninkieliseen Flanderiin ja eteläiseen ranskankieliseen Valloniaan.
Maataloutta harjoitetaan pääasiassa maan pohjoisosan viljavalla tasangolla. Viljelykasveja suurempi merkitys taloudellisesti on karjankasvatuksella. Yleisimpiä kotieläimiä ovat naudat ja siat.
Maatalous työllistää kaksi prosenttia belgialaisista ja tuottaa noin 0,7 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
