Maitoa ja sen tuotantoa pidetään maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksen syntipukkina. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että maitoala yhdistää voimansa vastuullisissa toimintatavoissaan ja huomioi kuluttajien uudet tarpeet.
Kantar TNS:n maitomarkkinakatsauksen mukaan Suomen kokonaismaidontuotanto vuonna 2018 oli 2 285 miljoonaa litraa laskien viime vuoteen verrattuna 0,5 prosenttia. Vuonna 2019 maidon kokonaistuotannon ennustetaan olevan 2 260 miljoonaa litraa.
Suomalaisten maitotilojen lukumäärä vuoden 2018 lopussa oli 6 530 (7 030), laskua edellisvuodesta tuli 7,1 prosenttia. Vuoden 2019 lopussa maitotilojen määrän arvioidaan olevan 5 990.
Kannattavuus heikkoa
Vain viisi osuusmeijeriä teki positiivisen liiketuloksen vuonna 2018. Osuuskuntien omistaman jalostus- ja markkinointiyhtiö Valion liiketulos oli 25 miljoonaa miinuksella (5 miljoonaa euroa), mihin todennäköinen syy ovat Arlalle maksetut sovintokorvaukset.
Kannattavuuskirjanpitoaineistojen mukaan maitotilayrittäjät saavat tekemälleen työlleen noin 5 euron tuntipalkan.
Suomalaisten maito-osuuskuntien ja maidontuottajien menestys riippuu pitkälti maailmanmarkkinoiden ja EU-sisämarkkinoiden maitotuotteiden hintojen kehityksestä. Erityisesti nestemäisten meijerituotteiden hinnat ovat kovasta kilpailusta ja vähenevästä maidon juonnista johtuen pysyneet alhaalla.
Maitojauheen hinta puhuttaa
Korkean jalostusasteen tuotteista yli menevä osuus on käytetty pienikatteisen maitojauheen valmistukseen. Vuonna 2018 maitojauhetta vietiin ulkomaille 515 miljoona kiloa. Vuodenvaihteessa 2018–19 maitojauheen hintataso kuitenkin nousi, sillä EU onnistui myymään suuret rasvattoman maitojauheen interventiovarastot.
Monissa EU:n maidontuottajamaissa vuoden 2018 tuotantomäärät eivät ole merkittävästi kasvaneet johtuen kesän kuivuudesta. Tällä uskotaan olevan positiivinen vaikutus lähitulevaisuuden maitomarkkinoille. Toisaalta tämä voi tuoda myös ikäviä yllätyksiä. Esimerkiksi Irlanti on lisännyt omaa maidontuotantoaan varautuen Britannian lähtöön EU:sta. Suomelle tärkeän maitojauheen maailmanmarkkinahinta voi laskea ja sitä myötä myös viennin arvo supistuisi.Lisäfuusiottodennäköisiä
Osuusmeijeri Itämaito ja MaitoSuomi ilmoittivat fuusiostaan viime marraskuussa. Uusi osuuskunta MaitoSuomi aloittaa varsinaisen toimintansa syksyllä 2019. Se tulee olemaan Valion suurin omistaja 42,7 prosentin osuudella.
Yhdistymisellä haetaan toiminnan tehostamista, tuottajien palveluiden turvaamista tulevaisuudessa ja mahdollista erikoistumista. Maitotilojen määrän vähentyessä lisäfuusiot ovat hyvin todennäköisiä.
Maitosodassa vihdoin ratkaisuja
Syyskuussa 2018 Valio ja Arla pääsivät sovintoratkaisuun vahingonkorvauskanteesta, joka koski vuosien 2010–12 maitohinnoittelua. Arlan esittämä korvausvaatimus oli yhteensä noin 58 miljoonaa euroa. Sovintoratkaisun sisältö ja summat ovat kuitenkin salaisia.
Tammikuussa 2019 Valio, Osuuskunta Satamaito (korvausvaade 12,5 miljoonaa euroa) ja Ilmajoen Osuusmeijeri (korvausvaade 1,2 miljoonaa euroa) pääsivät sovintoon korvaussummista, joita ei ole ilmoitettu julkisuuteen.
Kesäkuussa 2019 käräjäoikeus velvoitti Valion korvaamaan 4,5 miljoonaa euroa Osuuskunta Maitomaalle ja 3,5 miljoonaa euroa osuuskunta Maitokolmiolle. Korko- ja oikeudenkäyntikuluja tuli yhteensä noin 600 000 euroa. Käräjäoikeuden päätös ei ole kuitenkaan lainvoimainen, vaan siihen voi hakea muutosta hovioikeudessa.
Kiintiömaitovelvoitteeseen huojennusta
Kilpailu- ja kuluttajavirasto päätti kesäkuussa 2019, että Valion velvoite myydä omakustannushintaan raakamaitoaan kilpailijoilleen vähenee asteittain. Nykyinen myyntikiintiö on enimmillään 185 miljoonaa litraa vuodessa. Vuonna 2020 myyntivelvoite on maksimissaan 125 miljoonaa litraa ja vuonna 2021 100 miljoonaa litraa. Lisäksi myyntivelvoite kaupan tukkuportaalle poistuu kokonaan.Valion kasvustrategialuo toivoa
Osuusmeijereiden ja tuottajien kannalta on tärkeää, että Valio onnistuu strategiansa mukaisesti kasvamaan maailmanlaajuisesti lisäarvoa tarjoavilla kuluttaja- ja teollisuustuotteilla sekä innovaatioiden kaupallistamisella. Valion liikevaihto vuonna 2018 oli 1 734 miljoonaa euroa (1 708 miljoonaa euroa) eli 1,5 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Kotimaan liikevaihto kasvoi noin puoli prosenttia ja ulkomaan 3 prosenttia.
Ruotsissa ja Baltiassa Valion liiketoiminta on kehittynyt hyvin. Myös Kiinan markkinoilla liikevaihdon kehitys on vahvaa. Suomen myyntiluvan saanti äidinmaidonkorvikkeille Kiinassa antaa Valiolle lisämyynnin mahdollisuuksia lastenruokatuotteissa. Venäjällä ja USA:ssa keskityttiin liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseen.
Suomen merkittävimmät vientituotteet ovat voin lisäksi juustot. Toisaalta Suomeen tuodaan myös paljon juustoja. Kova brexit kiristäisi erityisesti juustojen ja voin vientimarkkinoita Euroopassa.
Kasvipohjaisten tuotteidenmarkkinat kasvavat
Terveellinen ja ilmastoystävällinen syöminen näkyy entistä vahvemmin kuluttajien ostopäätöksissä.
Maitotuotteita korvaavien kasvipohjaisten tuotteiden suosio perustuu terveellisen ja ilmastoystävällisen syömisen trendiin. Suosituin kasvipohjainen juoma on kauramaito. Myös kaura- ja soijapohjaiset jäätelöt ovat kasvattaneet suosiotaan. Kasvipohjaisten tuotteiden valikoima kasvaa ja niiden tuotekehitykseen panostetaan voimakkaasti.
Meijerit ovat kehittäneet erilaisia elintarvikkeiden ainesosia, joita voidaan käyttää eri terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tai erikoisaineiden valmistukseen jopa elintarviketuotannon ulkopuolisilla toimialoilla.
Onkin toivottavaa, että tuottajaosuuskuntien omistama Valio kykenee vastaamaan tuotteillaan kuluttajien toiveisiin, kasvattaa kansainvälistä myyntiään ja valitsee oikeat yhteistyökumppanit pysyäkseen edelläkävijänä tutkimus- ja kehitystyössä.
Tästä nähtiin merkkejä vuonna 2018. Valio toi markkinoille muun muassa kasvipohjaiset Valio Oddlygood® -tuotteet, uudisti Valio ProFeel® -proteiinituotteistoa ja laajensi vähempisuolaisten Valio ValSa® -maitosuolatuotteiden valikoimaa. Lisäksi Valio palasi jäätelömarkkinoille 14 vuoden jälkeen.
Vastaisuudessa on tärkeää, että Valion tuotemerkki tulee tutuksi myös kansainvälisillä markkinoilla ja pystyy tarjoamaan houkuttelevia tuotteita kuluttajien muuttuviin tarpeisiin.
