”Osuuskuntamalli korostaa paikallista tekemistä ja itsenäistä päätäntävaltaa. Tämä on myös perussuomalaisten linja”, toteaa PS:n puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.
Hän muistuttaa, että osuustoiminta oli kirjattu jo perussuomalaisten kuntavaaliohjelmaan vuonna 2017.
Perussuomalaisten mielestä osuuskuntamalli sopii pientuottajien lähiruokatoimintaan hyvin ja auttaa pienyrittäjiä verkostoitumaan, jolloin yhteistyö mahdollistaa esimerkiksi riittävän tuotanto- ja jalostusmäärän ammattikeittiöiden tarpeisiin.
”Osuuskuntatoiminnan mahdollisuuksia tulee yksinkertaistaa, ja ymmärtää toiminta myös työllisyyden kannalta. Uusi hankintalaki antaa huomattavia mahdollisuuksia lähiruuan hyödyntämiseen kuntatasolla”, vaaliohjelmassa todetaan.
Riikka Slunga-Poutsalo huomauttaa kotimaisen perheviljelmäpohjaisen tuotannon luovan myös huoltovarmuutta. Kuluttajilla on niin ikään oikeus saada varmuus siitä, missä ja millaisissa olosuhteissa ruoka tuotetaan.
”Olemme esittäneet ilmastoveroa, joka tarkoittaisi käytännössä, että nostettaisiin veroja niiltä tuotteilta, jotka tuodaan paljon saastuttavista maista, kuten Kiinasta.”
”Se edistäisi meidän kansallista tuotantoamme sekä palveluiden ja tuotannon pysymistä Suomessa”, Slunga-Poutsalo täsmentää.
Hän kuitenkin myöntää, että PS:n tavoittelemaa ilmastoveroa ei saataisi aikaan pelkästään suomalaisvoimin, vaan tukea hankkeelle pitäisi hakea Euroopan Unionista.
Suomesta ei saa kitkeä teollisuutta
Käydyn ilmastokeskustelun aikana on tullut selväksi, ettei perussuomalaiset hyväksy ratkaisuja, jotka heikentäisivät suomalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä.
”Suomen teollisuuslaitokset ovat maailman puhtaimpia, kiitos yritysten suurten investointien. Tätä tietotaitoa pystymme jakamaan muille, mutta varomattomalla lainsäädännöllä ajamme vain tuotannon teollisuuden täältä saastuttajamaihin.”
Riikka Slunga-Poutsalo korostaakin ”maalaisjärjen” käyttöä myös ilmastoasioissa. Hänen mukaansa suomalaiset ovat omaksuneet jo varsin hyvin esimerkiksi kierrätyksen ja kestävän energiankäytön kotitalouksissa.
Perussuomalaiset määrittelee itsensä kansallismieliseksi liikkeeksi, jonka mukaan kansat ansaitsevat tasavertaisen mahdollisuuden saada päättää omista asioistaan. Suomalaisilla ei ole oikeutta ryhtyä määräilemään muita, eikä muilla ole oikeutta määräillä meitä.
”Suomalainen työ ja yrittäminen ensin ja jos aikaa ja rahaa riittää, niin sitten maailmanparantaminen”, tiivistää Slunga-Poutsalo.
Hänen mukaan ensisijaista on saada yhteiskunnan rattaat pyörimään ja kansalaisten varallisuus nousemaan, jotta hyvinvointivaltiota voidaan pitää yllä myös tulevaisuuden Suomessa. Näissä talkoissa myös osuustoiminnalla on paikkansa.
”Yrittäjyyden kynnys on osuuskunnassa hyvin matala. On hienoa, että ihmiset voivat työllistyä omalla toimeliaisuudella eivätkä vain hakeutumalla jonkin monikansallisen yrityksen palvelukseen. Paikallisella aktiivisuudella voidaan parantaa myös omaa elinympäristöä, esimerkkeinä tie- ja vesiosuuskunnat.”
Slunga-Poutsalo näkee osuuskuntamallissa käyttämätöntä potentiaalia laajemminkin esimerkiksi tulevissa sote-ratkaisuissa.
Maahanmuuton ongelmista pitää voida puhua
Perussuomalaisista puhuttaessa ei voida sivuuttaa maahanmuuttokriittisyyttä, jonka vuoksi puoluetta on väitetty yhden asian liikkeeksi. Turvapaikanhakijoiden vyöry Eurooppaan on kuitenkin nostanut maahanmuuttoon liittyvät lieveilmiöt myös muiden puolueiden asialistalle esimerkkinä Oulun seksuaalirikosepäilyt.
”Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset vaikuttavat joka sektorille, oli kyseessä sitten asunto- tai koulutuspolitiikka tai vaikka sosiaaliturvauudistus. Jos haluamme ratkaista näitä kysymyksiä, niin meidän on pakko uskaltaa puhua myös maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista. Surullista tässä on se, että täällä on kuviteltu Suomen välttyvän niiltä ongelmilta, mitä esimerkiksi Ruotsissa tai Saksassa on kohdattu”, Slunga-Poutsalo sanoo.
Hänen mukaansa ongelmia riittää entuudestaan myös oman maan kansalaisilla. Niitä ei pidä maailman myllerryksessä unohtaa.
”Energian hinta nousee koko ajan. Tilanne alkaa muodostua tosi hankalaksi, jos työssäkäyvän tulot eivät riitä enää asunnon lämmittämiseen ja autolla liikkumiseen.”
Entä millaista aluepolitiikkaa PS kannattaa?
”Kannatamme ihmisen kokoista politiikkaa, joka turvaa elämisen edellytykset niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Siksi esimerkiksi liikennepolitiikassa on tehtävä investointeja niin tieverkon kunnossapitoon kuin raideliikenteeseen. VR:n pilkkominen täytyy pysäyttää.”
Perussuomalaisten mielestä myös järkevää kunnallista asuntotuotantoa on tuettava enemmän. Haja-asutusalueille rakentamisen pitää olla vaivatonta ja palvella alueiden ja asukkaiden etua.
Puoluetoimistosta kohti eduskuntaa
PS:n puoluesihteerinä pian kuusi vuotta ollut Riikka Slunga-Poutsalo ilmoitti jo keväällä, ettei hän hae jatkokautta tehtävässä ensi kesän puoluekokouksessa. Sen sijaan Slunga-Poutsalo pyrkii kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiiristä kevään eduskuntavaaleissa.
”Kärkiteemojani ovat erityisopetukseen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät asiat. Ne ovat kiinnostaneet minua siitä lähtien, kun lähdin politiikkaan mukaan”, kertoo Slunga-Poutsalo, joka on toiminut aiemmin Helsingin Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallituksen varapuheenjohtajana.
Tällä hetkellä hän heiluttaa varapuheenjohtajan nuijaa KELAn hallituksessa.
Lohjan kaupunginvaltuutettuna niin ikään toimiva puoluesihteeri paljastaa olevansa aktiivinen asiakasomistaja Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:ssa, joka on merkittävä tekijä hänen kotikunnassaan.
Kuntapuolen päätöksentekoonkin osuustoiminta liittyy osuuskauppojen liiketilojen ja tonttien kaavoituksen kautta.
Teema kiinnostaa Slunga-Poutsaloa myös siksi, että ennen poliitikon uraansa hän työskenteli vuosia arkkitehtitoimistoissa.
