Mitä vuodet osuustoiminnan kansainvälisillä näköalapaikoilla on opettaneet järjestöneuvos Anne Santamäelle ja professori emerita Salme Näsille?
”Vaikka olet Pellervon tai SOK:n tai minkä tahansa organisaation lähettämänä, kansainvälisissä piireissä edustetaan aina ensisijaisesti Suomea”, aloittaa Anne Santamäki. Hän on SOK:n leivissä edustanut suomalaista osuustoimintaa vuodesta 1999 ensin Eurooppa tasolla Cooperatives Europessa ja Euro Coopissa ja sen jälkeen globaalitasolla Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA:n hallituksessa: ”Maailma on tänä aikana muuttunut hyvään suuntaan osuustoiminnan näkökulmasta.”
”Hitaasti käy, mutta positiiviseen suuntaan”, komppaa myös Salme Näsi, joka on Pellervo-Seuran hallituksen jäsenenä edustanut Suomea Cooperatives Europen hallituksen jäsenenä kaksi kautta 2010-2017.
Osuustoiminta on globaali liike
Vuoden 2012 YK:n kansainvälinen osuustoimintavuosi oli selkeä käännekohta: ”Ei oltu 40 vuoteen pidetty Suomessa muiden osuustoimijoiden kanssa yhteisiä tilaisuuksia”, muistelee Santamäki.
Näsin mukaan oleellista oli erityisesti se, että kyseessä oli nimenmaan kansainvälinen vuosi, joka näytti suomalaisille, että osuustoiminta on merkittävä kansainvälinen liike: ”Tämä ei ole mikään kotikutoinen keksintö.”
Ennen vuotta 2010 ei kansainvälisestä osuustoiminnasta ollut olemassa myöskään mitään lukuja ja dataa.
”Ei tiedetty, saati voitu osoittaa muille miten globaalisti merkittävää liiketoimintaa osuuskunnilla on”, Santamäki kertoo ja jatkaa: ”Nyt meillä on ICA:n julkaisema Monitor 300, jossa on esitelty suurempien osuuskuntien lukuja ja joka tarkentuu vuosi vuodelta. ICA alkaa olla globaalisti merkittävä tekijä, joka on päässyt mukaan tärkeille keskustelufoorumeille kuten YK:n pöytiin sekä G20 ja B20-ryhmien keskusteluihin.”
Osuustoiminta ymmärretään Suomessa liian kapea-alaisesti
Suomessa osuustoiminta tunnetaan kuitenkin lähinnä tiettyjen toimialojen kautta, tiedetään ehkä SOK ja OP.
”Euroopan perspektiivistä, kun on katsonut, niin on huomannut mitä mahdollisuuksia osuuskunnilla voisi olla täälläkin monella eri toimialalla kuten asunto-, apteekki- ja uusiutuvien energioiden puolella”, pohtii Näsi.
”Paljon on vielä tehtävää osuustoiminnan laaja-alaisuuden ja kansainvälisen merkittävyyden ymmärtämisen kanssa Suomessa ja paljon voidaan oppia Euroopasta.”
Osuustoiminta on liiketoimintaa
Osuustoiminta on toisaalta ollut monessa maassa poliittinen liike ja osuustoimintaa liiketoimintana ei edes mainita. Suomi on erityisesti lobannut sen puolesta, että järjestöt ymmärtävät ja edistävät myös liiketoimintapuolta ja sen hyödyntämistä.
”Euro Coopissakin ensin puhuttiin vain politiikkaa, eikä sitä mitä vaikutuksia eri päätöksillä ja säännöksillä on oikeasti liiketoimintaan”, Santamäki toteaa. ”Osuuskunta ei ole pelkkää sosiaalihuoltoa eikä pääasia voi olla maailmanrauha.”
Hallitustyöskentely on ammattimaistunut
Hallitustyöskentely on Santamäen mukaan vuosien saatossa muuttunut: ”On puhelinkokouksia, komiteatyöskentelyä ja paljon valmistelevaa työtä. Suurin osa on entisen puheenjohtajan Pauline Greenin, pääsihteeri Charles Gouldin ja nykyisen puheenjohtajan Monique Leroux’n ansiota. ICA on järjestönä kehittynyt huomattavasti.”
Näsin mielestä työskentely on kyllä ammattimaisempaa, mutta ainainen kiire vaivaa jatkuvasti kaikilla: ”Tehostaminen tarkoittaa, että on vähemmän aikaa keskusteluille. Lisäksi tehtäväkenttä laajenee koko ajan. Seitsemän vuotta sitten kaikki puhuivat osuuskunnista kuin ne olisivat yhtä ja samaa, nyt on paljon monipuolisempaa mutta myös monimutkaisempaa.”
Kansainvälisyyttä arvostetaan
Tiedonvaihto on kansainvälisissä piireissä tärkeää.
”Jos annat tietoa, myös saat sitä. Suomessa luullaan, että täällä osataan kaikki. Viisautta on muuallakin, suomalaisten pitäisi paremmin hyödyntää muiden maiden osaamista,” Santamäki sanoo.
Näsi on ollut jo vuodesta 1987 akateemisen maailman kautta mukana kansainvälisissä piireissä: ”Nyt on toki hyvin erilaista, mutta kansainvälisyys on aina ollut luonnollinen osa omaa työtä ja nyt sen merkitys aletaan vihdoin ymmärtää myös Suomessa.”
Mitä on opittu?
Vieraiden kulttuurien arvostaminen ja sen ymmärtäminen, että pienet asiat voivat olla todella suuria muissa kulttuureissa on Santamäen mukaan tärkeimpiä oppeja.
”Olen oppinut ymmärtämään, miten päätöksiä tehdään ja mikä on se väylä, miten voi vaikuttaa ja saada ihmiset kuuntelemaan,” Näsi pohtii. ”Suomalainen suoruus ei aina toimi, se on ollut oppimisen paikka”.
Yksin maailmalla reissaaminen on myös haastavaa.
”Kun olet ainoa ja saat paljon tärkeää tietoa, haaste on, miten saadaan tieto välitettyä omassa organisaatiossa ja Suomessa. Jos asia on tärkeä, tiedolle pitää olla kanava. Raportointia tulisi kehittää,” Santamäki miettii.
Suomalainen ole aktiivinen!
Kun Santamäki ja Näsi aloittivat kansainväliset hallitusuransa, osuustoiminta ei näkynyt missään ja kiinnostus oli sen mukainen. Nyt on tilanne toinen ja maailma on muuttunut positiiviseen suuntaan, mutta jos suomalaiset haluavat vaikuttaa kansainvälisesti täytyy heidän Santamäen ja Näsi mukaan hallita nämä kolme asiaa: verkostoituminen, kielitaito ja aktiivisuus.
Tärkeistä asioista ei päätetä järjestäytyneesti kokouksissa vaan vaikuttaminen pitää osata tehdä ajoissa ja usein henkilökohtaisesti.
Ja se naisasia
Suomalaiset ovat olleet onnekkaita, että meillä on ollut kaksi kovan luokan edustajaa kansainvälisissä järjestöissä. Kummallekin tämä kuluva vuosi on kuitenkin viimeinen.
”Kun aloitetiin, ei ollut montaakaan naista kansainvälisissä järjestöissä, mutta kun naiset ovat näkyvillä ja näyttävät, että vievät asioita eteenpäin ja saavat aikaan, niin aletaan uskoa, että naisillakin on jotain annettavaa. On päästy eteenpäin, toimimalla niin kuin suomalainen nainen toimii”, Santamäki päättää.
Onneksi suomalaiset ovat saaneet sekä Cooperatives Europeen että ICA:han uudet aktiiviset – ja pakko vielä lisätä – naisedustajat. Cooperatives Europen hallituksessa istuu Pellervon hallituksen jäsen, professori Anu Puusa ja ICA.ssa vaikuttaa SOK:n asiakkuusjohtaja Marjaana Saarikoski.
Anne SantamäkiJärjestöneuvos, SOK:lla vuodesta 1990 Ikä: 68 Koulutus: KTM, Hanken Keskeiset luottamustehtävät: |
Salme NäsiProfessori (emerita) Ikä: 69 Koulutus: KTT, Tampereen yliopisto Keskeiset luottamustehtävät |