Voimakas rakennemuutos jatkuu osuuspankkikentällä. Tähän asti itsenäisinä pysytelleet pankit hakevat liittolaisia ja ryhmittyvät uusiksi talousalueiden tai maakuntien yhteisöiksi. Samaan aikaan etenee palveluverkoston uudelleenjärjestely, jossa moni entinen kuntakeskus jää ilman kiinteää konttoria.
Pankkitoiminta on kokenut radikaaleja muutoksia viimeisten 30 vuoden aikana. Ensin muutosten ajurina oli tietotekniikan kehitys, nyt digitalisaatio vie kehityksen yhä pidemmälle. Osuuspankkien on pakko miettiä olemassaolonsa perusteita, kun lähes kaikki asiointi voidaan hoitaa internetin välityksellä missä ja milloin vain.
Pienet paikallisesti palveluja tarjoavat osuuspankit kipuilevat uudenlaisten paineiden keskellä. Turvana ovat vahvat taseet, mutta perinteinen liiketoiminta ei takaa kannattavuutta pidemmällä aikajänteellä. Säästöä fuusioissa arvioidaan syntyvän ennen muuta hallinnollisten tehtävien keskittämisestä.
Pienten pankkien haasteiden kärjessä on voimakkaasti lisääntynyt ja edelleen lisääntyvä sääntely, joka kuluttaa henkilöstön voimavaroja. Joissakin tapauksissa toimitusjohtajan ajasta jopa kolme neljäsosaa voi kulua byrokratian hoitoon. Isommissa pankeissa tähän on palkattu erikseen henkilöt.
Osuuspankkien määrä oli vuosituhannen vaihteessa noin 250, vuonna 2011 määrä oli laskenut alle 200:n, viime vuoden lopulla toimivia osuuspankkeja oli 173. Rakennekehitys on todellisuudessa ollut vielä nopeampaa, sillä OP-ryhmään on palannut kymmenkunta siitä aikaisemmin irtautunutta Paikallisosuuspankkia.
OP-ryhmän pankeissa fuusiokehitys on edennyt ryöpsähdyksittäin, tämän kehityksen ohessa konttoreiden sulkeminen on jatkunut omaan vääjäämättömään tahtiinsa. POP-pankkien fuusioita on tehty vähän ja niiden toimintaan on aivan viime vuosiin asti kuulunut uusien konttoreiden avaaminen. POP-ryhmään kuului vuodenvaihteessa 26 itsenäistä pankkia.
Fuusioilla haetaan tehoa ja kannattavuutta
Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa oli vasta suunnitteilla isot osuuspankkifuusiot, mutta ne kaatuivat viime metreillä. Etelä-Savossa yhdistymistä suunnittelivat Haukivuoren, Heinäveden, Hirvensalmen, Kerimäen, Rantasalmen, Sulkavan ja Suur-Savon Osuuspankit. Hanke kaatui, kun Kerimäen ja Rantasalmen Osuuspankkien osuuskuntakokouksissa ei taakse saatu riittävää enemmistöä.
Varsinais-Suomeen oli tarkoitus rakentaa uusi Osuuspankki Auranmaa, johon mukaan lähdöstä toukokuun lopulla äänestivät Auran, Marttilan, Oripään, Paattisten, Pöytyän ja Tarvasjoen Osuuspankkien jäsenet. Fuusiohanke kaatui Oripään Osuuspankin osuuskuntakokouksen päätökseen.
Pankit perustelevat yhdistymishankkeita asiakaskäyttäytymisen ja -tarpeiden muutoksella, pankkeihin kohdistuvan sääntelyn kiristymisellä sekä finanssialan uudenlaisella kilpailulla, jotka vaativat pankkien palvelukyvyltä ja tehokkuudelta jatkuvasti enemmän. Fuusion yhteydessä muutos pyritään pitämään jäsenille ja asiakkaille mahdollisimman helppona. Useimmille riittää lupaus siitä, että tutun konttorin toiminta saa jatkua.
Monesti kuultu fuusioperustelu liittyy palveluiden laatuun. Raja-aidat kaatamalla voidaan taata paremmat erityispalvelut ja mahdollisuudet osallistua isompiin rahoitushankkeisiin.
Itsenäisyys ei pankin päättäjille ole itseisarvo eikä sen pidäkään olla. Jokaisen osuuspankin tulee pohtia, miten sen jäsenille turvataan ajanmukaisten palveluiden tarjonta. Ratkaisuja pitää tehdä tulevaisuutta ennakoiden, eikä vasta silloin, kun muutoksilla on kiire.
Kaksin aina kaunihimpi
Useamman pankin fuusioita vähemmän julkisuutta ovat saaneet kahden naapurin liitokset, joita tapahtuu jatkuvasti. Tuore tapaus on Hämeestä, missä Kuhmoisten Osuuspankki päätti maaliskuussa liittyä viime vuonna neljän pankin fuusiosta syntyneeseen Järvi-Hämeen Osuuspankkiin.
Pielisen ja Pohjois-Karjalan osuuspankkien edustajistot päättivät jo viime vuoden puolella näiden kahden pankin yhdistämisestä. Uusi pankki aloitti toimintansa huhtikuun alussa. Pankilla on pankki- ja vakuutuspalveluita tarjoavat konttorit jokaisessa toimialueen kunnassa: Valtimolla, Nurmeksessa, Lieksassa, Juuassa, Kontiolahdessa ja Joensuussa.
Päätöstä edelsi molempien pankkien hallitusten tekemä perusteellinen selvitys- ja valmistelutyö. Yhdistämisen tavoitteena on muodostaa entistä vahvempi ja kilpailukykyisempi, maakunnan elinvoimaisuutta edistävä alueosuuspankki. Uuden pankin luvataan turvaavan asiantuntevan ja tehokkaan asiakaspalvelun myös nopeasti muuttuvassa ja digitalisoituvassa toimintaympäristössä. .
Vuodenvaihteessa maakunnassa aloitti myös uusi Vaara-Karjalan Osuuspankki, joka muodostui Enon, Ilomantsin, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran Osuuspankkien fuusiossa.
Keski-Pohjanmaalla on lyhyen ajan sisään tehty kaksi pankkifuusiota. Ensin Halsuan Osuuspankkiin liitettiin Vetelin Ylipään Osuuspankki, näillä pankeilla oli jo aikaisemmin yhteinen toimitusjohtaja. Kesän kynnyksellä yhdistyvät Kaustisen ja Vetelin Osuuspankit, yhdistyvän Perhonjokilaakson Osuuspankin konttorit säilyvät jatkossakin molemmilla paikkakunnilla.
Varsinais-Suomessa yhdistyivät Karjalan Osuuspankki ja Mynämäen-Nousiaisten osuuspankki. Toisaalla Oriveden Seudun Osuuspankin ja Mäntän Seudun Osuuspankin fuusiossa muodostettiin uusi Pohjois-Hämeen Osuuspankki, joka aloittaa toimintansa kesällä.
Seuraava oheisjutuksi tai kainaloon
Kirkonkylien palveluihin pankin kokoisia aukkoja
Karttulan torin nurkalta poistuivat maaliskuussa osuuspankin merkit. Asiointimatka Pohjois-Savon Osuuspankin lähimpään konttoriin kasvoi kerralla 45 kilometriä. Samaan aikaan Karttulan kanssa Pohjois-Savossa suljettiin Kaavin konttori. Kummankin palveluita aiotaan hoitaa pyörien päältä pankkipalveluautolla.
Pohjois-Savo ei ole suinkaan ainoa maakunta, missä osuuspankkien verkosto harvenee. Tämän vuoden aikana pankkien konttoreita suljetaan merkittävässä määrin myös Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.
Fuusiouutisten lisäksi osuuspankeista on kautta maan tullut uutisia konttoreiden sulkemisista. Tämän vuoden aikana sulkee muun muassa Lounaismaan Osuuspankki Kiikalan Rekijoen, Kiskon, Kuusjoen, Somerniemen, Suomusjärven ja Tammelan konttorinsa. Tämän jälkeen pankilla on neljä toimivaa konttoria: Salo, Perniö, Somero ja Forssa.
Sulkemisen syyksi on kerrottu asiakaskäyttäytymisen muutos. Jo 95 prosenttia henkilöasiakaskohtaamisista tapahtuu digitaalisissa kanavissa.
Lakkautettavat konttorit ovat asiointivolyymiltaan keskimääräistä pienimpiä. Päätös konttorien lakkauttamisesta on osuuspankin johdon mukaan tehty koko pankin kannattavuutta ajatellen.
Samansuuntaisia uutisia tulee Satakunnasta, missä Euran Osuuspankin Hinnerjoen ja Kiukaisten konttorien toiminnot yhdistetään Euran konttoriin. Molempien sulkemiset ajoittuvat kesäkuulle. Pankin mukaan entistä harvemmat asiakkaat asioivat konttorissa.
Syksyllä OP Länsi-Suomi muokkaa palveluverkostoaan sulkemalla neljä konttoria. Panelian, Pyhärannan, Pomarkun ja Siikaisten konttorien ovet sulkeutuvat 2. lokakuuta, mutta se ei aiheuta välittömiä henkilöstövähennyksiä.
Pankki lupaa tehdä työtä opastaakseen yhdistettävien konttoreiden alueilla asiakkaita löytämään sopivat ja helpot tavat pankkiasioidensa hoitamiseen myös jatkossa. OP Länsi-Suomen oma uusi konsepti on kohtaamispaikka, joka tulee olemaan asiakkaiden käytettävissä Paneliassa, Pomarkussa ja Siikaisissa kahdesti kuukaudessa asiakastarpeen mukaan.
Käytännössä asiakas voi ajanvarauksella sopia tapaamisen pankin asiantuntijan kanssa. Ainakin aluksi kohtaamispaikkoina ovat nyt lakkautettavat konttorit. Kohtaamispaikka tarjoaa lähes kaikki konttoripalvelut käteis- ja kassapalveluita lukuun ottamatta.
ANTTI ÄIJÖ, teksti
Osuustoiminta-lehden 3/2017 painoon mennessä fuusiopäätökset olivat kesken.
