Pellervon Pirkanmaan seminaarissa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja sekä tuottajien että kuluttajien näkökulmasta. Syyskuussa Tampereella järjestetyssä tilaisuudessa oli paikalla lähes kahdeksankymmentä osuustoiminnasta kiinnostunutta.
Pellervon hallituksen varapuheenjohtajan Tiina Linnainmaan mukaan elintarvikkeista tuli nopeasti vallankäytön väline Euroopassa, kun tilanne Ukrainassa kärjistyi kaksi vuotta sitten. Venäjän miehitettyä Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan länsimaat asettivat sille pakotteita, joihin Venäjä vastasi omilla tuontikielloillaan lähes välittömästi elokuussa 2014.
”Elintarvikkeiden vienti Venäjälle loppui käytännössä yhdessä yössä. Suomellekin se oli valtava ponnistus, kun maitorekat käännettiin itärajalta takaisin ja maidolle jouduttiin etsimään nopeasti uusi osoite. Kuitenkaan yhtään maitolitraa ei kaadettu viemäriin, mikä on suomalaisen osuustoiminnan suuri voimannäyttö”, totesi Linnainmaa, joka on maidontuottaja ja valiolaisen Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen jäsen Hämeenkyröstä.
Kuluttajatuotteiden viennin tyrehdyttyä Venäjälle Valio alkoi välittömästi jalostaa niiden sijasta korvaavia tuotteita kuten teollisuusvoita ja jauhetta.
Linnainmaan mukaan tappiot olivat silti mittavat sekä Valiolle että koko Suomen kansantaloudelle.
”Kun vielä heinäkuussa 2014 vietiin itänaapuriin maitotuotteita 13,6 miljoonan euron arvosta, syyskuussa ei viety enää mitään. Venäjän elintarvikeviennin arvo vuonna 2013 oli Suomelle 253 miljoonaa euroa eli joka toinen vientieuro, ja sekin meni.”
Osuustoiminta turvaatuottajahinnat
Viennin romahtaminen heijastui suoraan myös tuottajahintoihin. Osuustoiminta sai torjuntavoiton tässäkin koitoksessa, Linnainmaa muistuttaa.
”Baltian maissa maidon tuottajahinta painui jopa alle 20 sentin, kun Suomessa se on saatu pidettyä noin 35 sentissä.”
Suomalaisissa osuustoimintayrityksissä kaikki tuottajat saavat samansuuruisen tuottajahinnan, joka ei riipu tilalla tuotettujen maitolitrojen määrästä.
Maidontuottajat ja jalostava teollisuus eivät ole olleet ainoita vastapakotteista kärsiviä. Myös sikatuotteet jäivät käsiin. Itse asiassa Venäjä kielsi jo tammikuussa 2014 sianlihan tuonnin kaikkialta EU:sta, kun Liettuasta oli löytynyt afrikkalaista sikaruttoa.
Tiina Linnainmaa muistutti pakotepolitiikan olevan vain yksi maidontuottajien murheista. EU:n maitokiintiöistä luopuminen on ajanut maitotiloja Suomessakin ahdinkoon, jota lievittämään EU julkisti kesällä 150 miljoonan euron kriisipaketin.
Samaan aikaan päivittäistavarakauppa käy tiukkaa kisaa markkinaosuuksista, mikä on näkynyt kuluttajalle kiivaana hintakilpailuna.
”Kauppa tekee bisnestä, kuten sen kuuluukin. Ei kauppa myöskään ole tuottajan hyväntekijä, vaan jokainen toimii omista lähtökohdistaan”, Linnainmaa arvioi.
Elintarviketeollisuus puolestaan tinkii katteistaan saadakseen omat tuotteensa myymälän hyllyyn. Tällöin alkutuottajan tilipussi laihtuu entisestään. Linnainmaa huomautti myös, että suomalainen elintarviketeollisuus pärjää kansainvälisessä kilpailussa vain laadulla ja uusilla innovatiivisilla tuotteilla, jotka tuovat lisäarvoa.
”Jokainen osaa tuottaa bulkkia mutta nyt tarvitaan vahvaa panostusta ja osaamista tulevaisuuden elintarvikkeisiin.”
Yhtälöä vaikeuttavat Linnainmaan mukaan kuluttajien korkeat laatuodotukset. Pidetään esimerkiksi itsestäänselvyytenä, että taikinakulhon voi nuolla pelkäämättä salmonellaa.
”Suomessa on totuttu hyvään laatuun, mutta ei muisteta, että se ei ole ilmaista. Nyt maatalousyrittäjät karsivat kustannuksia ja siirtävät investointejaan. Jokainen yritystoiminnassa mukana oleva tietää, näin ei voi jatkua kovin pitkään, tai Suomen maatalous on vaarassa rapautua.”
”Suomessa on totuttu hyvään laatuun, mutta ei muisteta, että se ei ole ilmaista”, muistuttaa Tiina Linnainmaa.
Kaupan eettinenohjailu riski
Kauppa on myös alkanut ohjata yhä enemmän kuluttajien laatuodotuksia. Tätäkään Tiina Linnainmaa ei pidä ongelmattomana.
”Kaupat markkinoivat kotimaisuuden ohella eettisesti tuotettua ruokaa. Esimerkiksi Lidl ilmoitti lopettavansa virikehäkkikanojen munien myynnin. Toimitaanko jatkossa näin myös parsinavetoiden tai porsitushäkkien vuoksi?” kysyi Linnainmaa.
Hänen mielestään eettinen keskustelu saa vaarallisia piirteitä, jos kauppa alkaa käydä sitä eläinsuojelu- tai ympäristöjärjestöjen kanssa ohi käytännön toimijoiden eli viljelijöiden, joilla löytyy arjen tietotaitoa eläinten hyvinvoinnista.
Osuuskauppa taipuumobiiliin
Muutosten keskellä elävän osuuskaupan digitalisoituvaan maailmaan kuulijat opasti johtaja Veli-Pekka Ääri SOK:sta. Yksi suurimmista muutosvoimista myös vähittäiskaupassa on digitalisaatio, johon S-ryhmä pyrkii vastaamaan entistä ketterämmillä palveluilla.
Äärin mukaan tavoitteena ovat yksilölliset palvelut, joiden keskiössä on asiakas. S-ryhmän visiona on olla vuoteen 2020 mennessä kaupparyhmä, joka tuottaa ylivoimaista hyötyä ja helppoutta omasta kaupasta.
Tavoitteen saavuttamiseksi oma toimiala ja sen toimintatavat pitää kuitenkin haastaa, jopa kyseenalaistaa.
”Tarvitaan vapaata innovointia ja myös lupaa epäonnistua. Isoille yrityksille käy huonosti, jos ne eivät pysty tekemään itsestään ketteriä, alentamaan kustannuksia ja tarjoamaan laadukkaita palveluita kuluttajille”, Ääri korosti.
Uudet innovaatiot, kuten tuliterät mobiilisovellukset, aiheuttavat markkinoilla murrosta ja häiriöitä, joita liiketaloustieteessä kutsutaan disruptioiksi.
”Mikä tahansa toimiala voi palaa alta pois, jos disruptio korvaa aiemman markkinan ja tuo tilalle jotain uutta.”
Reaktiot markkinoiden muutoksiin eivät S-ryhmässä ole jääneet vain puheen tasolle, ne ovat johtaneet myös käytännön toimenpiteisiin.
Kaupparyhmä otti syyskuussa käyttöön mobiilissa toimivan sähköisen kassakuittipalvelun. Aiemmin kesällä S-ryhmän päätös ryhtyä keräämään tarkempia tietoja asiakkaiden ostokäyttäytymisestä nosti kohun yksityisyydensuojasta. Ostotietoja voidaan kuitenkin hyödyntää markkinoinnin kohdentamisessa, vain jos asiakas niin haluaa.
Uuden sukupolven osuuskauppaa edustaa myös kokeiluasteella oleva ABC-mobiilitankkaus. Se poistaa tankkaamisesta yhden vaiheen, kun mittarilla ei enää tarvitse kaivaa esiin maksukorttia.
Palvelusektori laajenee
Pellervon hallituksen puheenjohtaja, metsäneuvos Martti Asunta muistutti puheenvuorossaan, että lähes kaikki osuustoimintayritykset ovat palveluyrityksiä.
”Osuuskaupat, pankit, työ- ja tuottajaosuuskunnat tuottavat jäsenilleen palveluja. Jopa Metsä Group on perusluonteeltaan palveluyritys. Metsänhoitopalveluiden ohella palvelut ovat integroituneet osaksi teollisuustuotteita.”
Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN
Kuvat: MATTI KETOLA
