Pääministeri Juha Sipilä mainitsi Pellervon Päivässä 2016 yrityksen, jota hän on viimeksi ollut perustamassa olevan osuuskunta. Selvitimme, että kyseessä on Kempeleen ekokorttelin energiaosuuskunta. Julkaisemme nyt hajautettuja energiajärjestelmiä käsittelevän osuuden jutusta Asiantuntijoiden arvio: Biotaloudesta suomalainen menestystarina (OT 1/2015).
(…)
Paikallista energiantuotantoa edistettävä
Suomeen pitäisi luoda toimivat kotimarkkinat hajautetuille energiajärjestelmille, sillä tällä hetkellä ne vielä puuttuvat.
Käytännön toimenpiteitä hajautetun tuotannon lisäämiseksi olisivat muun muassa lämpöyrittäjyyden ja sen arvoketjun edistäminen sekä investointituet pientuotannolle. Lisäksi tarvitaan säännökset ja standardointi pientuotannon liittämiseksi sähköverkkoon. Kuten monessa muussakin asiassa, byrokratiaa olisi karsittava myös energiantuotannon lupaprosesseissa.
Silvennoinen pitää Suomen vahvuuksina kansainvälisesti menestynyttä energiateollisuuden laitevalmistusta sekä hajautetun energiantuotannon pilottiprojekteja pientaajamissa.
Kempeleen ekokortteli
näyttää suuntaa
Tunnetuimpia esimerkkejä pienten taajamien hankkeista on vuonna 2009 valmistunut Kempeleen ekokortteli Oulun eteläpuolella.
Kyseessä on maamme ensimmäinen energia-omavarainen asuinalue, joka on irti valtakunnan sähköverkosta. Alueen omakotitalot saavat tarvitsemansa sähkön ja lämmön korttelin omasta voimalasta. Puuhakkeesta ja tuulivoimasta saatavan energian jakelusta huolehtii yhteinen osuuskunta.
Kempeleessä on harpattu biotaloutta kohti monin kekseliäin ratkaisuin.
Matalaenergiatekniikkaan perustuvassa pientalokorttelissa sähköntuotannon sivutuotteena syntyvää lämpöä hyödynnetään eri tavoin. Taloissa on esimerkiksi vesikiertoinen lattialämmitys ja ilmanvaihdossa tuloilman esilämmitys. Ekokorttelin valaistuksessa suositaan LEDejä, ja lisäksi sähkökiukaat ovat kiellettyjä.
Energiansäästö näkyy myös asukkaiden kukkarossa. Korttelin tavoitteena on puolittaa sähkölasku keskivertotalouteen verrattuna.
RIKU-MATTI AKKANEN, teksti
(…)
