Lounais-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Vesa V. Viitaniemi on nimitetty Suomen ensimmäiseksi Tansanian kunniakonsuliksi. Samalla hän toimii myös ainoana Tansanian kunniakonsulina Pohjoismaissa.
Kunniakonsulin työ on käytännön diplomatiaa. Konsuli pyrkii edistämään edelleen Suomen ja Tansanian liittotasavallan välisiä hyviä suhteita, sekä Tansaniaan suuntautuvia investointeja, kauppaa, turismia, muita taloudellisia aktiviteettejä sekä kulttuurivaihtoa.
”Kunniakonsuli avustaa tarvittaessa Suomessa asuvien noin 300 Tansanian kansalaisen asiointia suhteessa Suomen viranomaisiin. Konsulaatti voi myöntää myös viisumeja Tansaniaan. Kunniakonsulin työstä ei makseta palkkaa. Tehtävää hoidetaan omalla ajalla”, kertoo Viitaniemi.
Kunniakonsulin nimitysprosessi vaatii Viitaniemen mukaan aikaa. Hänen tapauksessaan prosessi kesti kolme vuotta.
”Se vaati onnistuakseen useiden ihmisten tukea niin Suomessa, Ruotsissa kuin Tansaniassakin. Esimerkiksi Tansanian kaksi edellistä presidenttiä H.E. Benjamin Mkapa ja H.E. Jakaya Kikwete tukivat nimitystäni.” Tansanian Suomen Kunniakonsulaatin avajaiset pidettiin Turussa 9. joulukuuta. Konsulaatin avasi virallisesti Tansanian Pohjoismaiden yhteinen suurlähettiläs Dora Mmari Msechu.
Vesa Viitaniemi toimii usean hyväntekeväisyysorganisaation hallinnossa. Hän on muun muassa Suomen suurimman kehitysapuorganisaation, Suomen Lähetysseuran hallituksen jäsen sekä ulkoministeriön kauppapoliittisen jaoston jäsen. Viitaniemi on lisäksi Suomen Liikemiesten Lähetysliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja ja kuulunut aiemmin myös Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPAn hallitukseen.
Kaikilla edellä mainituilla organisaatiolla on projekteja sekä yhteyksiä myös Tansaniaan.
Tansanian talouden ennakoidaan kehittyvän voimakkaasti tultaessa 2020-luvulle, luonnonvarojen, varsinkin vedenalaisten kaasuesiintymien hyödyntämisen ja lisääntyvän turismin myötä.
Tansanian Pohjoismaiden yhteinen suurlähettiläs Dora Mmari Msechu.
Mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille
50 miljoonan asukkaan Tansanian liittotasavallan bruttokansantuote kasvaa vuosittain noin 6-7 prosentin vauhtia. Tansania on Afrikan kolmanneksi suurin kullan ja tärkeä jalokivienkin tuottaja.
Viitaniemi näkee Tansaniassa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.
”Dar Es Salaamin väkiluku ylittää kohta Suomen väestön määrän, kaupungistuminen vaatii infraa, kuten asfalttiteiden rakentamista, ICT-investointeja sekä vesi- ja jätevesijärjestelmiä. Mahdollisuuksia on myös elintarvikealalla. Maa- ja metsätaloustuotteiden, kaivosteollisuuden ja meriteollisuuden osaltakin suomalaisilla varmaankin on annettavaa.”
Tansanialaiset innokkaita osuustoimijoita
Maa- ja metsätalouden puolella Tansaniassa on kehitysyhteistyöhankkeita, joissa osuuskunnilla on suuri rooli. Voisitko kommentoida näiden hankkeiden merkitystä tansanialaisille viljelijöille?
”Osuuskunnan kokouksessa voi Tansaniassa olla läsnä tuhatkin osuuskunnan jäsentä. Osuuskuntapohjainen yritysmalli sopii etenkin maa- ja metsätalouden hankkeisiin, yleisesti osuuskunnat ovat menestyneet vaihtelevasti Tansaniassa”, vastaa Viitaniemi.
Osuustoiminta on yleistä Tansaniassa, osuuskuntien henkilöjäsenten kokonaislukumäärä on noin 1,6 miljoonaa henkilöä.
Hänen mukaansa esimerkkejä menestyneistä osuuskunnista löytyy pankkialalta, kuten SACCO (Savings and Credit Cooperative Organizations).
Viitaniemi muistuttaa, että muita hyviä esimerkkejä menestyvistä osuuskunnista löytyy myös maidontuotannon puolelta.
Kansainvälinen työjärjestö, ILO on perustanut CoopAfrica –hankkeen edelleen viemään osuuskuntamallia Afrikkaan tarkoituksena yritystoiminnan mahdollistaminen ja elintason parantaminen, tätä toimintaa johdetaan Dar Es Salaamin ILOn maakonttorissa Tansaniassa.
FFD:lläkin hankkeita Tansaniassa
Myös kehitysyhteistyöjärjestö FFD:llä on ollut Tansaniassa hankkeita, joilla pyritään edistämään ruuantuottajien asemaa maassa muun muassa osuustoiminnan keinoin.
FFD (Finnish Agri-Agency for Food and Forest Development) perustettiin vuonna 2012 jatkamaan MTK:n aloittamaa kummitoimintaa kehitysmaiden maa- ja metsätalouden tuottajajärjestöjen kanssa. MTK:n mukana yhdistystä perustamassa olivat Pellervo-Seura, SLC sekä ProAgria keskusten liitto. FFD kuuluu Belgiassa toimivaan AgriCord-verkosto, joka on Belgiassa toimiva kansainvälinen maa- ja metsätaloustuottajain järjestöjen kehitysyhteistyötä koordinoiva järjestö.
Teksti ja kuvat: RIKU-MATTI AKKANEN
