Osuustoiminnan vuosikirja 2015, lehdistötiedote 2

/ Tiedotteet /

Osuustoiminta-lehden osuuskauppavertailussa PKO Pohjois-Karjalasta pesi muut osuuskaupat liiketoiminnan kasvattajana. Myös viime vuonna PKO pääsi jaetulle ykkössijalle vertailussa.

Jaa artikkeli

Pellervo-Media Oy
Osuustoiminnan vuosikirja 2015

Lehdistötiedote 2
Julkaisuvapaa keskiviikkona 2.9. klo 12.00

Osuustoiminta-lehden analyytikkotiimi laati yritysanalyysit keskeisistä osuustoimintayrityksistä.

Osuuskaupoista PKO jatkaa kärjessä

Osuustoiminta-lehden osuuskauppavertailussa PKO Pohjois-Karjalasta pesi muut osuuskaupat liiketoiminnan kasvattajana. Myös viime vuonna PKO pääsi jaetulle ykkössijalle vertailussa.

Vuonna 2014 osuuskaupoista parhaiten pärjäsivät PKO:n ohella pohjalainen Osuuskauppa KPO sekä jaetulla kolmannella sijalla Eekoo Etelä-Karjalasta ja Osuuskauppa PeeÄssä Pohjois-Savosta.

PKO nappasi ykkössijan selvästi 48/50 pisteellään, sijoittuen kaikilla viidellä mittarilla kärkikymmenykseen. Toiseksi tullut KPO jäi kärjestä jälkeen neljällä pisteellä. Pronssin jakaneet Eekoo ja PeeÄssä saivat 42 pistettä.

Osuuskauppavertailussa kaupat arvioidaan viidellä liiketoiminnan mittarilla: liikevaihdon ja jäsenmäärän muutos prosentuaalisesti, liikeylijäämä suhteessa taseen keskiarvoon ja liikevaihtoon sekä kaupan omavaraisuus.

Liikevaihdon kasvattaminen oli osuuskaupoilla entistä vaikeampaa, 14 osuuskaupalla se supistui ja vain seitsemällä kasvoi.

Viime vuoden tavoin kaikki osuuskaupat onnistuivat hienosti jälleen kasvattamaan jäsenmääräänsä. Keskimääräinen jäsenmäärän kasvu oli 2,4 prosenttia.

 

PeeÄssä osuuskaupoista ja Nagu osuuspankeista parhaimmat maksajat

Taantumasta huolimatta osuuskuntien maksamat bonukset ovat vuosittain kasvaneet tasaiseen tahtiin. Viime vuonna talouden heikko tilanne näkyi jo bonuksissakin ja poikkeuksellisesti bonukset laskivat.

Osuuskuntien maksamat bonukset omistajajäsenilleen olivat yhteensä 553 miljoonaa euroa vuonna 2014, joka on pari prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. OP ryhmän pankkien maksamat bonukset kasvoivat edelleen neljä prosenttia 189 miljoonaan, muilla osuuskunnilla bonukset olivat laskussa.

Osuuskaupat ovat ylivoimaisesti suurin bonusten maksaja kaikista osuuskunnista 361 miljoonan bonuksilla. Osuuskauppojen parhaaksi jäsenten palkitsijaksi viime vuonna nousi PeeÄssä. Asiakasomistajat nettosivat bonusta, maksutapaetua, osuuspääoman korkoa ja ylijäämän palautusta vuodessa keskimäärin yli 260 euroa kotitaloutta kohden.

Pankeista paras palkitsija oli jo neljättä vuotta peräkkäin on vain 800 jäsenen Nagu Andelsbank, jossa jäsenet saivat keskimäärin 153 euroa takaisin pankkiasioinnistaan.

Keskinäisistä vakuutusyhtiöistä tällä kertaa etujen maksusta omistaja-asiakkailleen vastasi lähes yksinään LähiTapiola vajaan 82 miljoonan euron bonuksilla. Yhteensä Suomen kaikki keskinäiset yhtiöt jakoivat omistajilleen noin 130 miljoonaa euroa.

Yhdessä osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt maksoivat etuja ja bonuksia noin 6,3 miljoonalle jäsenelleen 681 miljoonaa euroa, eli keskimäärin 110 euroa/jäsen. 

 

Osuustoimintayritysten tuloverot lähes ennätyslukemissa

Osuustoimintayritysten 2000-luvulla maksamat tuloverot ylittivät jo viiden miljardin euron rajapyykin, Osuustoiminta-lehden selvitys kertoo. Vuodelta 2014 tuloveroa maksettiin yli puoli miljardia. Vain vuonna 2000 verosumma on ollut korkeampi tällä vuosituhannella.

Osuustoiminta-lehden seuraamien 330 perinteisen osuustoimintayrityksen tuloverot nousivat viime vuonna lähes ennätyslukemiin. Vuonna 2014 tuloveroja kertyi yhteensä 515 miljoonaa euroa.

OP ryhmän verot nousivat yhteensä 308 miljoonaan euroon, eli ryhmä yksinään vastasi 60 prosentista kaikkien osuustoimintayritysten veropotista.

Toiseksi suurimmaksi veronmaksajaksi pääsi jälleen viime vuonna hienon tuloksen tehnyt Metsä Group lähes 70 miljoonan veropotillaan. Verojen määrä metsäyhtiöllä tuplaantui edellisvuodesta.

 

Pienosuuskunnat paransivat hiukan

Osuustoiminta-lehti selvitti jälleen pienosuuskuntien yhteenlasketut keskeiset talousluvut toimialoittain. Tarkastelussa ovat mukana sellaiset osuuskunnat, jotka työllistävät yli ½ henkilöä ja joiden liikevaihto on 10 000 euron ja kymmenen miljoonan välillä Tilastokeskuksen yritysrekisterin rajausten mukaisesti.

Kyseisen rajauksen ulkopuolelle jää paljon osuuskuntia, mutta niiden merkitys työllisten ja liikevaihdon määrällä mitattuna on varsin pieni.

Tiedot saa toimialaluokittain, tosin vuoden 2014 tiedot ilmestyvät vasta loppuvuodesta. Tämän vuoksi oheisessa taulukossa ovat vuoden 2012-2013 tiedot.

Liikevaihdolla mitattuna toimialoista suurin oli tukku- ja vähittäiskauppa aivan kuten vuosi sitten. Toimialan yhteenlaskettu liikevaihto nytkähti hieman ylöspäin ja oli nyt 103 miljoonaa euroa, kun se edellisessä mittauksessa oli 93 miljoonaa euroa.

Työllisten määrällä mitattuna suurin toimiala oli edelleen hallinto- ja tukipalvelut, joka työllistää noin 800 henkilöä. Työvoimaa oli kuitenkin selvästi vähemmän kuin viime kerralla, jolloin ala työllisti yli tuhat. Lukumääräisesti osuuskuntia on edelleen eniten vesihuollossa. Luotettavien arvioiden Suomessa on kaikkiaan noin 1 500 vesiosuuskuntaa. Tilastokeskuksen luvuissa on otettu huomioon vain suuremmat vesiosuuskunnat, joten määrä on pienempi.

Pienosuuskuntien liikevaihdot ja henkilömäärät olivat vuonna 2012 selkeässä laskusuunnassa kahteen edellisvuoteen verrattuna. Osuuskuntien määrä on kuitenkin selvästi lisääntynyt.

 

Osuustoimintayritykset hyviä yrityskansalaisia

Yritysten hyvin monisäikeinen yhteiskuntavastuu tiivistyy kolmeen sanaan: Tavoitteena hyvä yrityskansalaisuus.

”Yritykset, jotka toiminnallaan pystyvät toteuttamaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävää kehitystä, ovat myös parhaimpia yrityskansalaisia. Silloin vastuullisuuden arvo kasvaa yrityksille myös kilpailuetuina”, kirjoittaa Mauno-Markus Karjalainen.

Yritysten yhteiskuntavastuun eli yritysvastuun raportointi on tulossa pakolliseksi jo muutaman vuoden päästä. EU-komission mukaan pakollisuuden raja kulkisi yli 500 ihmistä työllistävien yritysten kohdalla.

Suomalaisen osuustoiminnan kärkiyritykset tekevät vastuullisuustyötään jo melko vakiintuneella tavalla.

Esimerkiksi Muna Foods Oy aloitti vastuullisuusohjelmansa viime vuonna ja julkaisi ensimmäisen raporttinsa maaliskuussa 2015.

Oheisesta kaaviosta ilmenee, miten keskeiset osuustoimintayritykset vastuullisuudessa viime vuonna onnistuivat.

Lisätietoja:

Riku-Matti Akkanen, toimituspäällikkö (09) 4767 5500 riku-matti.akkanen@pellervo.fi

Lue lisää Osuustoiminta-lehdestä!

Lataa linkistä taulukot:

Left Menu Icon
Right Menu Icon