Ulkoiset paineet patistavat pankkeja entistä tuloksellisempaan toimintaan. Tuloksentekoa onkin pystytty parantamaan alentuvista rahoitustuotoista huolimatta. Ilman pankkiveron vaikutusta suomalaispankkien tulokset olisivat viime vuodelta olleet hieman parempia kuin vuodelta 2012.
Osuustoiminnalliset pankit tekivät viime vuonna yhteen laskettuina yli sadan miljoonan euron voitot. Kunnia myönteisestä tuloksesta koituu erityisesti OP-Pohjola konsernille ja S-Pankille, jotka menestyivät toiminnassaan hyvin. Koivunlehtipankit ylsivät yhteen laskettuna tuloksellisesti hieman parempaan kuin vuonna 2012, muiden osuuspankkien yhteenlaskettu tulos oli noin kymmenen miljoonaa euroa edellisvuotta pienempi.
Pankkien puhemiehet eivät ole tuloksilla kehuskelleet ja siihen on hyviä syitä. Herättäisi pahaa mieltä, jos rahoittajat paistattelisivat hyvien tulosten kanssa julkisuudessa, kun talous muuten on alavireinen. Lisäksi Euroopan unionin kiristyvä pankkipolitiikka aiheuttaa koko ajan enemmän paineita.
Heikko taloussuhdanne ei vieläkään anna tukevaa pohjaa pankkien tulostason kehitykselle. Rahoituskatteen jo vuodesta 2008 kestänyt alamäki on kääntynyt, mutta muuten haasteita on riittävästi edessä. Järjestämättömät saatavat ovat kasvussa kotimaassa ja tämän vuoden alkukuukausina yrityskonkurssien määrä oli selvässä kasvussa. Huhtikuussa tilanne näytti taas hieman paremmalta.
Tuloksenteko pankeissa on vaatinut kustannusten karsimista ja lisätuloja palveluiden myynnistä. Kustannuskuurit ovat johtaneet väen vähennyksiin, palvelutason heikennyksiin ja toimipaikkojen sulkemisiin. Joissakin tapauksissa parhaaksi keinoksi on koettu pankkifuusio. Osuuspankkileirissä näitä on vireillä useita.
Vakavaraisuutta vaaditaan lisää
Viime vuosina koetut karvaat kansainväliset finanssi- ja pankkikriisit ovat pakottaneet tiukentamaan ylikansallista valvontaa. Yhteiset pelisäännöt tarkentuvat vähitellen ja sitä mukaa vaatimukset kiristyvät. EU:n vakavaraisuusasetus tulee voimaan ensi vuoden alussa, ankarimmillaan vaatimus vakavaraisuudesta on vuodesta 2018 eteenpäin.
Suomalaisten pankkien vakavaraisuus keskimäärin täyttää tällä hetkellä vuoden 2015 vaatimukset. Vuoden 2018 vaatimustasosta ollaan kuitenkin vielä jäljessä. Tilanne eri pankeissa vaihtelee huomattavasti. Finanssivalvonnan huhtikuussa julkaiseman raportin mukaan sopeutustarve uuden säätelyvaatimuksen täyttämiseen on pienemmillä toimijoilla keskimääräistä suurempi.
Suomalaispankkien vakavaraisuustunnusluvut laskivat viime vuonna hieman, mutta ydinvakavaraisuuden osalta toteutunut 14,8 prosentin taso on vielä verrattain korkea. Osuustoiminnallisista pankeista hieman tämän alapuolelle jäi OP-Pohjola-konserni.
EU:sta on lähtöisin myös uusi pysyvän varainhankinnan vaatimus, joka tulee voimaan vuonna 2016. Säädös edellyttää pankeilta nykyistä enemmän vakaata ja pitkäaikaista varainhankintaa. Suomalaispankeilla oli Basel III- vaikutusarvioon osallistuneiden pankkien pysyvän varainhankinnan aste viime syksynä 76 prosenttia tavoitetasosta. Korjattavaa siis riittää. Parhaillaan neuvoteltavana on tämän kriteerin osalta Baselin pankkivalvontakomitean esittämiä lievennyksiä, joiden käyttöönotosta päätetään myöhemmin.
Uusia stressitestejä Eurooppaan
Euroopan pankkiviranomainen EBA kertoi keväällä, että se aikoo laittaa isot pankit uuteen stressitestiin. Keskeisten pankkien on kestettävä 2,1 prosentin pudotus bruttokansantuotteessa. Testi ei ole kohtuuton, sillä tuon suuruusluokan notkahdus voi hyvin toteutua. Muutamissa EU-maissa on syytä varautua suurempaankin talouden supistumiseen.
Suomalaispankeista vain suurimmat joutuvat stressitestiin ja niiden resurssit kyllä riittävät. Euroopassa on kuitenkin rahoituslaitoksia, joiden osalta mittarit menevät miinukselle. Tästä syystä todennäköisesti kaikkien EU:n pankkien vakavaraisuusvaatimuksia tullaan uudelleen nostamaan. Viranomaisten vaatimuksesta pankkien on silloin tehtävä tulosta aiempaa enemmän.
Järjestämättömät saatavat kasvussa
Talouden tiukentuessa pankkien järjestämättömien saatavien summalla on taipumus kasvaa. Kasvu on Suomessa ollut tähän asti melko rauhallista muun muassa alhaisen korkotason vuoksi, mutta nyt on odotettavissa selvä hyppäys määrittelyperusteista johtuen. Saatavien raportointi muuttui tämän vuoden alusta niin, että mukaan luetaan nekin alle 90 vuorokautta erääntyneet saamiset, jotka todennäköisesti jäävät maksamatta. Määräyksiin tulee muitakin tiukennuksia, jotka lisäävät järjestämättömien saatavien suhteellista osuutta.
Suomessa on määrä saada tänä vuonna voimaan uusi luottolaitoslaki, jossa otetaan käyttöön EU:n luottolaitosdirektiiviä täydentävät lisäpääomavaatimukset. Asteittain ydinvakavaraisuuden vaatimusta kiristetään niin, että vuodesta 2016 lähtien vaatimus voi olla korkeimmillaan 11,5 prosenttia riskipainotetuista saatavista.
Saatavien riskipainotus on varsin monimutkainen operaatio, jossa käytännössä kaikille pankin myöntämille luotoille määritellään riskitaso. Kullekin saamiselle lasketaan määrätyin kertoimin arvo, jossa on otettu huomioon luotto- ja markkinariskit.
Teksti: ANTTI ÄIJÖ
