Nuoret tuntevat osuustoimintaa heikosti. Yritysmuodon periaatteet kuitenkin sopivat nuorten arvomaailmaan hyvin, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta
”Opinnoissaan paljon tietoa yrittäjyydestä ja eri yritysmuodoista saaneet tunsivat osuustoiminnan periaatteet parhaiten. He myös suhtautuivat siihen myönteisimmin yhdessä sellaisten nuorten kanssa, joilla oli omakohtaista kokemusta osuustoiminnasta esimerkiksi työn kautta”, totesi apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta hankkeen julkistamisseminaarissa Joensuussa toukokuussa.
Tutkimuksessa selvitettiin 3680 opiskelijan tietoja ja mielipiteitä osuustoiminnasta. Vastauksia kyselyyn saatiin kolmesta oppilaitoksesta: Itä-Suomen yliopistosta, Karelia-ammattikorkeakoulusta ja Pohjois-Karjalan ammattiopistosta.
Nuoret suhtautuivat myönteisesti erityisesti osuustoiminnan yhteisöllisyyteen ja humaaneihin arvoihin, mutta käytännön tieto esimerkiksi osuuskunnan periaatteista ja perustamisesta puuttuu. Eräät esimerkiksi pitivät Keskoa osuustoimintayrityksenä. Noin neljä prosenttia vastaajista mainitsivat Keskon tai K-kaupat esimerkkeinä osuustoimintayrityksistä.
Vastaajat yhdistivät osuustoiminnan lähinnä osuuskaupaksi ja keskitetyksi pankkitoiminnaksi, mutta varteenotettavana yrittäjyysvaihtoehtona sitä ei kuitenkaan pidetty.
Tästä huolimatta nuoret olivat selvästi vahvemmin suuntautuneet yhteis- kuin yksinyrittäjyyteen. Ajatuksena heitä siis houkuttelee yrityksen perustaminen yhdessä muiden kanssa. Yhdessä yrittämisen etuina pidettiin esimerkiksi taloudellista helppoutta, vastuun jakamista ja yhteistyötä. Tutkimustulokset kuitenkin osoittivat myös, että mitä konkreettisempia yrityksen perustamissuunnitelmat olivat, sitä vahvemmin yksinyrittäjyys ja omakohtaisen taloudellisen hyödyn arvot painottuivat. Vastaajista tosin näin ajattelevia oli vain kolmen prosentin osuus.
”Hälyttävää oli, että opettajaksi opiskelevat kokivat saaneensa vain vähän tietoa osuustoiminnasta, vaikka he ehkä itse opettavat tulevaisuudessa yrittäjyyttä”, sanoi projektitutkija Kirsi Hokkila.
Kasvatustieteen opiskelijat olivat myös niiden joukossa, jotka olivat vähiten innokkaita yrittämään. Yliopisto-opiskelijoista innostuneimpia yrittäjyydestä olivat kauppatieteen opiskelijat. Kaikista vastaajista myönteisimmin yrittäjyyteen suhtautuivat opiskelijat, jotka olivat toimineet aiemmin yrittäjinä.
Osuuskaupasta elinvoimaa
Tutkimusprojektin puitteissa selvitettiin myös näkökantoja paikallisilta yrittäjiltä, jotka olivat valinneet liiketoimintamuodoksi osuustoiminnan. Selvitykseen valitut paikalliset osuuskunnat olivat Osuuskunta Mekastamo, Osuuskunta Napakka ja Osuuskunta Sontikka. Yrittäjien perusteita osuuskuntamallin valinnalle olivat muun muassa turvallisuus, monimuotoisuus ja joustavuus.
Maakunnan ääntä tilaisuuteen toi myös Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä, joka valotti PKO:n roolia alueen elinvoiman edistäjänä. Yli 68 000 jäsenen osuuskauppa työllistää alueella 1 124 ihmistä. Kivelän mukaan PKO:n on paikallisena toimijana jatkuvasti tarkkailtava jäsenten tarpeita ja tarvittaessa tuotava uusia palveluita.
”PKO tuo myös kuluttajan kilpailuvoimaa markkinoille ja siten kirittää kilpailijoitaan”, Kivelä muistutti.
Taloudellinen elinvoima näkyy toiminnan kautta. Vuonna 2013 PKO:n maksamat palkat ja sivukulut olivat yli 34 miljoonaa euroa. Veroja osuuskauppa maksoi kaksi miljoonaa euroa. Puheenvuorossaan Kivelä korosti PKO:n toimineen jo vuosia Pohjois-Karjalan matkailun veturiyrityksenä.
”Matkailu on yksi keskeinen toimiala, jonka kautta Pohjois-Karjalaan saadaan alueen ulkopuolista tulovirtaa. Yksi keskeinen matkailijaryhmä ovat venäläiset.”
PKO on Kivelän mukaan viime vuosina satsannut omien palvelujensa markkinointiin Venäjällä. Hän toivoi entistä tiiviimpää yhteistyötä alueen yritysten ja yhteisöjen kanssa matkailun kehittämisessä.
”Toimiva tuontituote”
Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu muistutti osuustoiminnan muovanneen suomalaista yhteiskuntaa jo yli sadan vuoden ajan.
”Osuustoiminta ei ollut Euroopassa aivan uusi, vaan jo laajasti levinnyt liike rantautuessaan Suomeen. Kyseessä oli siis tuontiajatus, joka iti hyvin.”
Vuosikymmenten saatossa osuuskuntamallia on sovellettu moneen maatalousväestön elinolojen parantamisesta vesihuoltoon ja esimerkiksi reiluun kauppaan. Vahvasti paikallinen osuustoiminta on samaan aikaan hyvin globaali liike, onhan osuuskunnilla maailmassa noin miljardi jäsenyyttä.
Karhu sanoi osuuskuntien vahvistavan yrittäjyyttä, mikä ei ole välttämättä monelle kovin tuttu näkökulma.
”Yritysten verkostona osuuskunta rakentaa suuruuden voimaa yrityksille. Eri yritysmuodot voivat yhdistää voimiaan samassa osuuskunnassa.”
Yleisesti tunnettuja esimerkkejä yritysverkostoista on esimerkiksi SOK ja vähemmän tunnettuja vaikkapa Kauppiasosuuskunta Tekniset.
Teksti ja kuva: RIKU-MATTI AKKANEN
Lue myös yhdestä tutkimuksessa mukana olleesta yrityksestä Osuuskunta Mekastamosta.
