Syvänniemi Seikkailu osuuskunta tarjoaa elämysmatkailua ja luontoliikuntapalveluja Kuopion etelälaidalla. Trendikäs ala ei tuo täyttä elantoa osuuskunnan jäsenille, mutta se vahvistaa oman kylän kiinnostavuutta matkailijoiden silmissä.
Liekit nuolevat nokeentuneen kahvipannun kylkiä, ja makkarat käristyvät nuotiolla. Ukkolokin laavu maastoutuu osaksi maisemaa lähellä saaren nokkaa. Hörppy kahvia suuren kalliolohkareen suojassa lämmittää mukavasti talvisen seikkailun lomassa.
Kuttajärven kalliorantaiset saaret ovat sitä maisemaa, johon kuopiolainen Syvänniemi Seikkailu osuuskunta tuo vieraansa. Järvellä liikutaan lumikengillä tai suksilla ja kesällä 12 hengen lautalla. Osa porukasta voi myös halutessaan tarttua kirkkoveneen airoihin.
”Japanilaisille ja keskieurooppalaisille tämä on eksotiikkaa. He osaavat arvostaa maisemaa ja retkiä luonnon keskelle”, osuuskunta-aktiivi Pekka Kääriäinen kertoo.
Kansainvälisten matkailijoiden lisäksi suurin asiakasryhmä ovat erilaisia TYKY- ja virkistyspäiviä viettävät työyhteisöt. Työhyvinvointiaan vaaliville ryhmäläisille on räätälöity esimerkiksi erityinen jumppa, joka johdattelee samalla alueen historiaan ja Herman Saastamoisen lankarullatehtaan kulta-aikoihin. Ohjatun jumpan liikkeet mukailevat lankarullien valmistuksen vaiheita.
VOIMAKAKSIKKO. Eeva Partanen ja Pekka Kääriäinen ovat Syvänniemi Seikkailu osuuskunnan kantavia voimia.
Osuuskunta on joustava malli
Inspiraatio osuuskunnan perustamiseen saatiin valtakunnallisesta kylämatkailuhankkeesta. Hanke antoi eväitä esimerkiksi palvelujen tuotteistamiseen. Syvänniemi Seikkailu osuuskunta pyöräytettiin käyntiin seitsemän jäsenen voimin keväällä 2012.
”Ohjelmapalvelupuolella osuuskuntamalli on ollut hyvin sopiva. Jäseniä voi olla vaihteleva määrä, ja jokainen voi osallistua joustavasti omalla panoksellaan silloin kun pystyy”, osuuskunnan hallitusta luotsaava Eeva Partanen pohtii.
Seikkailu- ja elämysmatkailu ovat nousevia aloja, mutta kokoaikaisen elannon hankkiminen ohjelmapalveluja tuottamalla on vielä haastavaa suurimpien matkailukeskittymien ulkopuolella.
Syvänniemellä yhteisyritystä ei ajateltu alun perinkään ainoaksi tulonlähteeksi kellekään. Enemmän kyse on oman kylän vetovoiman kasvattamisesta ja paikallisen yritystoiminnan vahvistamisesta.
Eeva Partanen on pyörittänyt Maaseutuhotelli Eevantaloa jo 18 vuotta. Nuorena maailmaa matkailualan töissä kiertänyt nainen löysi 1990-luvun lopussa oman tukikohtansa Karttulasta, Syvänniemen kylältä.
”Pieni yritys ei pysty palkkaamaan ohjelmapalvelujen tuottajaa suoraan työsuhteeseen. On helpompaa, että palvelu hankitaan osuuskunnalta tarvittaessa”, Partanen kertoo.
Partasen lisäksi osuuskunnassa on kuusi muuta jäsentä. Osalla on vahva liikuntatausta, yksi jäsenistä on seikkailupuolen tuntija ja yhdellä on suunnistusosaamista.
Uusia jäseniä ei etsitä aktiivisesti. Ovia jäsenyydelle ei kuitenkaan ole suljettu ennalta, jos sopivan innostuneita tekijöitä tulee vastaan.
POTKUKELKKAILUA LUONNOSSA. Leena Vatanen testaa potkukelkkaa Syvänniemen maisemissa.
Taustalla vahva kylähenki
Syvänniemen kylälle on matkaa puolisen tuntia Kuopion keskustasta. Karttulan taajama on reilun kymmenen kilometrin päässä. Kylällä asuu noin 650 henkeä. Kesällä asukasmäärä tuplaantuu.
”Kylällä asui 1900-luvun alussa 1500 ihmistä. Meillä oli viisi kauppaa ja kolme koulua. Rautaruukki ja lankarullatehdas työllistivät”, Kääriäinen kertaa kylän historiaa.
Piristysruiske kylän elämään saatiin sodan jälkeen, kun Karttulan alueelle muutti ortodokseja parinsadan perheen verran. Sitten iski maaltamuutto ja autioituminen. Kuten monessa muussakin paikassa, myös Syvänniemellä alettiin odotella valojen sammuttajaa 1970-luvulla. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan valot tuikkivat edelleen niin taloissa kuin valaistun hiihtoladun varrellakin.
Kylän vahva yhteishenki juontaa juurensa jo 1980-luvulle, jolloin kyläkunnan isännät alkoivat myydä maata edullisesti tonteiksi. Tonttien kysynnän innoittamana myös kunta lähti mukaan kaavoittamaan uusia alueita.
Asutusta on tullut koko ajan lisää. Nyt kylällä odotellaan Kuopion kaupungin valtuuston joulukuisen päätöksen toteutumista päiväkodin ja 0-2 luokkaisen koulun rakentamiseksi.
Omaa kylää on pyritty kehittämään myös kyläläisten voimin erilaisten kehittämishankkeiden vauhdittamana. Euroopan unionin rakennerahastoista on saatu tukea esimerkiksi neljän kilometrin ladun valaistukseen.
Kylälle on rakennettu kaksi laavua. Maastopyöräreittejä on kunnostettu kymmenien kilometrien verran. Matkailija voi vuokrata maastopyörän Eevantalolta ja suunnata hiljaisille metsätaipaleille.
”Vahva kylätoiminta ja yhteistyö oman kylän hyväksi ovat myös osuuskunnan takana”, Kääriäinen tiivistää.
Kylässä toimii myös aktiivinen kesäteatteri. Teatterin lisäksi kulttuurimatkalaisille voidaan tarjota osuuskunnan elämyspalveluja luontokohteissa tai ruokailua Eevantalossa. Näin eri toimijat puhaltavat yhteen hiileen ja hyödyntävät toinen toistaan.
”Palvelutoiminta on parempi järjestää osuuskunnassa asiaan sitoutuneiden ihmisten kesken. Kyläyhdistys on kaikkien kyläläisten yhteisö. Kun väki yhdistyksessä vaihtuu, asiat voivat kääntyä päälaelleen”, Kääriäinen pohtii.
LAUTALLA VESILLE. Synne-järvilautta vie jopa 12 hengen ryhmän järviluontoon pitämään kokousta, kalastamaan tai katselemaan maisemia.
Vieraat viihtyvät
Sveitsiläinen harrastusryhmä on käynyt jo useamman kerran vuosien saatossa pitämässä omaa kurssiaan Eevantalossa. Opiskelun ohessa aikaa jää myös virkistäytymiseen. Tässä on yksi asiakasryhmä, jolle Seikkailu-osuuskunta tuottaa palvelujaan.
”Sveitsiläiset vieraat sanovat, että tilatkaa meille pakkanen. Kerran oli mittarissa -34 astetta, kun kävelimme neljän kilometrin matkan kodalle. Kukaan ei suostunut lähtemään kyytiin”, Partanen muistelee.
Kalastuksesta kiinnostuneilla on mahdollisuus lähteä pilkille tai aktiivikalastajien mukaan verkoille. Verkon uittaminen jään alle on kiinnostava kokemus kenelle tahansa, joka ei ole ollut aiemmin talvikalalla. Kalaretkeen yhdistetään yleensä nokipannukahvit nuotiolla.
Sulan veden aikaan koulutukseen tuleva porukka voi järjestää palaverinsa avarassa neuvotteluhuoneessa – keskellä Kuttajärven saarimaisemaa. Itserakennettu Synne-järvilautta kulkee moottorin vauhdittamana, mutta niin hiljaa, ettei koneen melu häiritse keskustelua tai maiseman havainnointia.
Yrittäjän arki tuli tutuksi osuuskuntalaisille, kun lauttaa väsättiin liikennöintikuntoon. Lautalle tarvittiin neljän eri viranomaisen tarkastukset, ennen kuin se saatiin ottaa käyttöön. Kuluja tarkastuksista tuli noin 2000 euroa.
”Hyvähän se on, että meillä Suomessa turvallisuudesta huolehditaan”, Kääriäinen naureskelee.
Osuuskuntalaisten näkökulmasta vuoden kohokohta on oma Multisport-tapahtuma syyskuussa. Silloin eri puolilla Suomea asuvat osuuskunnan jäsenet kerääntyvät Syvänniemelle yhteiseen ponnistukseen.
Seikkailuhenkisessä tapahtumassa juostaan, pyöräillään, melotaan ja ratkotaan yllätystehtäviä kahden hengen joukkueissa. Osallistua voi joko perus- tai kuntosarjaan. Tavoitteena on hyväntuulinen tapahtuma, eikä niinkään hampaat irvessä läpivedettävä kilpailu.
Osallistumismaksu sisältää kisan lisäksi ruokailun. Lopuksi voi vielä rentouttaa lihaksiaan ja mieltään savusaunan pehmeissä löylyissä.
”Kun ihmiset saavat numerot rintaan, niin kyllä siinä kilpailu alkaa saman tien. Mutta palkintoja ei jaeta nopeimmille vaan ne arvotaan osallistujien kesken”, Kääriäinen muistuttaa.
Teksti: HANNA MOILANEN
Kuvat: TOPI PAKARINEN
