Talouden myönteiset merkit piristivät myös pk-sektorin osuuskuntia. Kasvuodotuksia hillitsee kuitenkin kiihtyvä kilpailu eri toimialoilla.
Osuuskuntia on perustettu vuosittain noin 200 yrityksen vuosivauhtia. Vuonna 2016 uusia osuuskuntia perustettiin 214 (taulukko 1).
Uusosuustoiminnan lähtölaukauksena on pidetty vuotta 1987, jonka jälkeen Suomeen on perustettu yhteensä 3 830 uutta osuuskuntaa. Tarkastelujaksolla eniten osuuskuntia on perustettu vuonna 1998, jolloin 272 uutta osuuskuntaa näki päivänvalon.
Vuonna 1987 syntyi myös Kilon Osuus-Auto, kun SOK:n keskusvaraston autonkuljettajat päättivät perustaa oman kuljetusalan yrityksen.
OT-lehden tekemässä seurannassa (taulukko 2) pk-sektorin osuuskunnista Kilon Osuus-Auto (KOA) kipusi ykkössijalle kuudetta kertaa peräkkäin. Osuuskunnan tunnusluvut pysyivät edellisvuoden tasolla, liikevaihdon ollessa edelleen 11 miljoonaa euroa. KOA työllistää noin 120 kuljetusalan ammattilaista.
Kuluvana vuonna kolmekymppisiään viettävä osuuskunta on edelleen hyvässä vedossa, minkä myös tunnusluvut osoittavat.
KOA:n toimitusjohtaja Ari Savisalo kuitenkin myöntää, että kolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu paljon positiivisia ja vähintään yhtä paljon negatiivisia tapahtumia.
”Kokonaisuutta voi kuitenkin katsoa valoisin mielin, koska osuuskunta on hengissä ja pystyy yhä työllistämään ja elättämään jäsenensä. Ja on pystynyt koko 30-vuotisen historiansa ajan.”
Liiketoimintaympäristö on hänen mukaansa muuttunut huomattavasti vuosikymmenten aikana.
”Viimeisen vuosikymmenen aikana digitalisaatio on mullistanut työntekoa. Erilaiset seurantajärjestelmät ovat ajaneet myös siihen, että aikataulut ovat tiukentuneet ja tarkentuneet huomattavasti”, toteaa Savisalo.
Hän muistuttaa, että kilpailu on painanut ansaintamallit uusiksi. Asiakkaat odottavat saavansa erinomaista palvelua, tarkkuutta ja seurattavuutta, mutta hinnan pitää myös olla erittäin tiukka.
”Taloudellista menestystä on entistä vaikeampi saavuttaa. Toimiala on keskittynyt ja keskittymässä ja suuri kansallinen toimija ja kansainväliset suuryritykset jyräävät markkinaosuutta itselleen väkisin.”
”Kulunut vuosi näyttää hiukan valoisammalta, kysyntä kasvaa päivittäistavarakaupassa ja sehän tietää meille lisää kuljetettavaa”, kertoo Savisalo.
Suurten keskusliikkeiden murrosvaihe aiheuttaa hänen mukaansa vähintäänkin tilapäisesti paljon tavaransiirtelyä. S-ryhmän ja Lidlin uusien logistiikkakeskuksien käyttöönotto, K-ryhmän yrityskaupat Suomen Lähikaupan kanssa sekä Tuko Logisticsin alasajo ovat suuria muutoksia.
Uusille osuuskunnan perustajille Ari Savisalo lähettää rohkaisevia terveisiä.
”Osuuskunnan perustamista harkitseville sanon, että hanskat käteen ja hommiin vaan! Yleisesti rohkaisen kaikkia tekemään töitä. Oli kyse sitten palkkatyöstä tai yrittämisestä, osakeyhtiöstä tai osuuskunnasta, niin tärkeintä on tekeminen.”
Sortson kotisairaanhoidon palveluesimies tarkistamassa asiakkaan kuntoa hänen kotonaan. Kuva: Mikael Halmeenmäki
Sote-palvelut kiinnostavat
Hopeasijalle kurotti viime vuonna kolmanneksi tullut Sortso Osuuskunta, joka on kolmetoista vuotta toiminut espoolainen yhteiskunnallinen yritys. Sortso tarjoaa henkilökohtaista avustusta, kodinhoitopalvelua, lastenhoitopalvelua sekä kotisairaanhoitoa.
Osuuskunnan liikevaihto oli 5,6 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 4,4 miljoonaa.
Sortsossa oli viime vuoden aikana työssä kaikkiaan 529 henkilöä, joista kokoaikaisia oli arvioituna noin 300 työntekijää.
”Liikevaihdossa näkyy osaltaan vuoden 2016 alkupuolelta lähtien Osuuskunta Monellan liikevaihtoa. Sortsohan osti liiketoiminnasta kaksi kolmannesta, kun Monellan toiminta lakkautettiin”, kommentoi Sortson toimitusjohtaja Petri Laurila.
Lisämyyntiä on hänen mukaansa tullut myös tasaisesti johtuen työntekijöiden ja esimiesten hyvästä työn laadusta ja omistautumisesta.
”Ilman suurta markkinointibudjettia olemme onnistuneet saamaan asiakkaiden ja kuntien luottamuksen, joka on johtanut luonnolliseen kasvuun.”
Hän korostaa, että Sortso on ottanut toiminnoissaan ja laajentumisajatuksissaan hallittua riskiä. Tästä esimerkkinä on vuonna 2016 käynnistetty hanke, jonka tuloksena osuuskunta avasi syyskuun alussa Sortson palvelukeskuksen Huittisiin.
Sote-uudistuksen Laurila näkee mahdollisuutena, jos pienille toimijoille annetaan uudistuksessa myös oikeasti roolia ja unohdetaan keskustelussa ideologiset painotukset.
”Sote-keskusten lisäksi on syytä antaa mahdollisuus tarjota riittävän laaja-alaisesti palveluja asiakkaille ja pitää pienemmätkin toimijat hengissä”, Laurila toteaa.
Edellisestä johtuen Sortsokin pyrkii laajentamaan palvelujaan ja on hakemassa myös lupaa lääkäripalvelujen antamiseen pienimuotoisesti, esimerkiksi etälääkäripalveluina koteihin.
Arvopohjaisilla yrityksillä kysyntää
Pronssia otti tällä kertaa Viittomakielialan Osuuskunta Via, joka on liikevaihdoltaan yksi Suomen suurimpia pienosuuskuntia.
Vian liikevaihto kasvoi 4,5 miljoonaan euroon edellisvuoden 4,3 miljoonasta.
Osuuskunnassa on kuukausipalkkaisessa työssä 87 henkilöä ja tuntipalkkaisina keskimäärin 13 henkilöä.
Via toimii pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Oulun seudulla, Jyväskylän seudulla sekä Ylä-Savossa.
Vian toimitusjohtajan Outi Huuskon mukaan vuosi 2016 oli liikevaihtoparannuksesta huolimatta haasteellinen, sillä edellisvuoden tappio painoi selässä.
”Jouduimme lomauttamaan koko henkilöstön 2-3 viikoksi, joten sitä taustaa vasten liikevaihdon kasvu oli todella merkittävä saavutus. Teimme kaikki hartiavoimin töitä osuuskunnan eteen ja se tuotti tulosta.”
Vuoden 2016 alusta Vian organisaatio muuttui tiimiorganisaatiosta enemmän prosessiorganisaation suuntaan ja muun muassa se vapautti työaikaa enemmän tulkkauksia varten.
”Työn tuottavuutta saatiin nostettua yhdessä”, sanoo Huusko.
Vian suurin asiakas volyymilla mitattuna on Kela, joka ei varsinaisesti ole mukana sote-uudistuksen myrskynsilmässä.
”Tässä vaiheessa näyttää, että Kelan myöntämään tulkkauspalveluun ei soten myötä juurikaan ole tulossa muutoksia. Myymme kuitenkin koko ajan enemmän palveluitamme myös kunnille ja etenkin terveydenhuollon toimijoille, joten maakunta- ja soteuudistus koskettaa meitä sitä kautta”, arvioi Huusko.
Osuuskunnan pelkona on, että pitkän ajan kuluessa vaivalla rakennetut yhteistyöverkostot häviävät maakuntien hallinnon sekaan.
”Viittomakielen tulkkauspalvelut ja myöskin sopeutumisvalmennuksena annettu viittomien tai viittomakielen opetus ovat maakunnalle marginaalinen asia, jolloin edunvalvonta niiden osalta on ensiarvoisen tärkeää. Onneksi asiakasjärjestöt ovat tässä asiassa erittäin valveutuneita ja meillä on heihin hyvät yhteydet.”
Osuuskuntien tunnettuus on nousussa ja ainakin kuluttajien mielenkiinto arvopohjaisten yritysten tuotteisiin ja palveluihin näyttäisi olevan kasvussa. Huusko toivoo lisäksi, että myös julkinen hankkija huomioisi paremmin osuuskunnan yhteiskunnallisena yrityksenä, joka tuottaa tietynlaista lisäarvoa yhteiskunnalle.
Laivatilauksista nostetta
Aivan Vian kannassa kiinni on Osuuskunta Meriasennus, jonka liikevaihto lähes tuplaantui 4,2 miljoonaan euroon edellisvuoden 2,8 miljoonasta. Vuonna 1998 laivasähköasentajien perustama osuuskunta työllisti vuonna 2016 keskimäärin 45 henkilöä.
Meriasennuksen kotipaikka on Lahti. Varsinaiset urakat tehdään kuitenkin telakoilla Turussa, Helsingissä ja Raumalla. Suomen piristyneillä laivatilauksilla on toimitusjohtaja Ilkka Alasippolan mukaan ollut osuuskunnan liiketoiminnan kannalta tärkeä merkitys.
”Liikevaihdon kasvu johtuu luonnollisesti siitä, että on saatu laivatilauksia taas Suomeen. Se on ihan selviö”, Alasippola toteaa ja jatkaa:
”Tietenkin vaikutus on suuri, mutta ei pelkästään meille, vaan myös alueellisesti. Esimerkiksi Turun seudulla tilanteesta ovat hyötyneet sekä majoituspalvelut että kauppa. Laivatilaukset ovat tietenkin myönteinen asia myös laivoihin komponentteja toimittaville alihankintafirmoille läpi Suomen.”
Meriasennuksen ykkösmies suhtautuu luottavaisesti myös tulevaisuuteen.
”Tällä hetkellä töitä on tiedossa ainakin 5-10 seuraavalle vuodelle”, Alasippola iloitsee.
Hänen mukaansa ratkaiseva sysäys positiiviselle kierteelle oli, kun Suomen valtio ja saksalainen Meyerin perheyritys ostivat Turun telakan STX-konsernilta elokuussa 2014.
Kaupan myötä syntynyt Meyer Turku rakentaa kaksi maailman isoimpiin kuuluvaa Icon-luokan risteilijää. Niiden on määrä valmistua vuosina 2022 ja 2024.
”Meriasennuksessa lisääntyneet tilaukset ovat näkyneet käytännössä täystyöllisyytenä viimeiset kaksi vuotta. Ketään ei ole laitettu pois ja lomautuksetkin ovat olleet vain lyhytaikaisia laivatilausten välissä.”
Näin laskettiin
OT-lehden kyselyyn vastanneesta yhdestätoista osuuskunnasta pienimmän liikevaihto oli 504 000 euroa ja suurimman 11 miljoonaa euroa. Liikevaihdon keskiarvo oli 3,1 miljoonaa euroa. Osuuskuntien jäsenmäärät vaihtelivat viidestä 346 henkilöön. Matemaattisesti laskettuna osuuskunnissa oli keskimäärin 63 jäsentä.
Pk-sektorin osuuskuntien mittaus on tehty nyt kuuden vuoden ajan.
Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN
