”Pellervon hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on aidosti kuunnella ja osallistaa jäsenkenttää mahdollisimman laajasti”, Juha Kivelä linjaa.
Osuustoiminnan ponnekkaana puolestapuhujana tunnetulla Kivelällä on yli kolmen vuosikymmenen kokemus hallitustyöskentelystä. Hän on toiminut PKO:n lisäksi niin SOK:n, edunvalvontajärjestö MaRa ry:n kuin Pohjois-Karjalan kauppakamarin hallituksissakin. Vuodet ovat viitoittaneet katsomaan kokonaisuuksia laajasti ja erottamaan olennaisen epäolennaisesta.
”Minulla on ollut onni nähdä erilaisia tapoja tehdä hallitustyötä. Pyrin tuomaan Pellervoon parhaat hallitustyöskentelystä saamani opit, joista painavimpia on se, että jäsenistöä kuullaan ja kuunnellaan tarkalla korvalla.
Luottamusta ja yhteistyötä
Jokainen puheenjohtaja jättää hallintoon omantyylisensä nuijanjäljen. Kivelä toivoo, että hänen kaudellaan yhteistyö kukoistaa ja jäsenkentän aktivoiminen ja osallistaminen vahvistuvat.
”Pellervon hallituksessa linjaukset tehdään yhdessä jäsenistöä vahvasti kuullen ja asioista avoimesti keskustellen. Linjaukset syntyvät tuota kautta, ja tarkempien linjanvetojen aika on vasta sitten, kun asioita on hallituksen kanssa käsitelty perusteellisesti.”
Kivelä tekee työtään PKO:n toimitusjohtajana suurella sydämellä, koko ajan parempaan pyrkien ja epäkohtiin hanakasti tarttuen. Hänellä on tapana sanoa, että asenne, tahto ja rohkeus ratkaisevat, asiantuntijuus ja osaaminen seuraavat kyllä perässä.
”Monet arkijohtamisen teesini pätevät hyvin myös hallitustyöhön, jota tulee tehdä kunnianhimoisesti, ei vain keskinkertaisesti. Pelkkä puhe ei riitä, on tartuttava työhön ja tehtävä tekoja.”
Luottamus ja avoin keskusteluilmapiiri, johon mahtuu erilaisia näkökulmia, ovat hallitustyön kivijalka.
”Sekä puheenjohtajan että koko hallituksen pitää pyrkiä ymmärtämään asioita syvemmin eri näkökulmista niin yksilön, yrityksen kuin yhteisönkin kannalta. On pidettävä tiukasti mielessä, mitä varten me tätä työtä teemme, ja miten voisimme tehdä sitä aiempaa paremmin.”
Osuustoiminta tunnetuksi
Osuuskunta on mitä modernein, tähän aikaan ja arvoihin sekä lähes kaikille toimialoille sopiva yritysmuoto, mutta edelleen huonosti tunnettu.
”Osuustoiminnan erityisyyden ja sen tunnettuuden eteen on tehtävä väsymättömästi töitä, olipa hallituksen puheenjohtajana kuka vain.”
Kivelän mukaan kaikkein parasta yritysmuodon markkinointia on se, että yritykset ovat kiinnostuneita kaksoisroolistaan ja toimivat aidosti osuustoiminnallisen kaksoisroolinsa mukaisesti. Kun näin toimitaan ja tehdään aitoja tekoja, kertoo se parhaiten yritysmuodon erityislaatuisuudesta.
”Yritysten tulee olla kiinnostuneita yritysmuodon eri puolien valottamisesta jäsenistölleen sekä myös oman henkilöstönsä kouluttamisesta.”
Kivelä näkee, että osuustoiminnallisten yritysten tulisi tehdä valistustyötä huomattavasti nykyistä enemmän koko jäsenistölleen ja henkilökunnalleen viranomaisia ja päättäjiä unohtamatta.
”Pellervossa on tehty ansiokas aloite yritysmuotokoulutuksen lisäämisestä kaikilla eri koulutusasteilla.”
Itä-Suomessa onnistuttu
Pohjois-Karjalassa osuustoiminnan tunnettuuden eteen on tehty hartiavoimin töitä. Tuloksiakin on tullut. Tutkimusten mukaan osuustoiminnan tunnettuus on maakunnassa merkittävästi korkeammalla tasolla kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Koko väestöstä vajaa kolmannes tuntee osuustoimintaa hyvin tai melko hyvin, kun sama lukema Pohjois-Karjalassa on 53 prosenttia.
”Yritysmuotovalistusta ja osuustoiminnallisia tekoja olemme tehneet lähes parin vuosikymmenen ajan, ja se työ kantaa hedelmää. Yksi saavutus on se, että Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan osuustoimintaa ja kauppatieteilijöiden opinto-ohjelmissa on myös osuustoimintakursseja”, Kivelä toteaa ylpeänä.
Osuustoiminta on yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetuksessa edelleen pahasti alipainossa laajuuteensa ja merkittävyyteensä nähden.
”Pellervossa on tehty ansiokas aloite yritysmuotokoulutuksen lisäämisestä kaikilla eri koulutusasteilla. Tässä asiassa täytyy painaa koko ajan päälle ja pyrkiä varmistamaan, että asia myös toteutuu käytännössä”, Juha Kivelä painottaa.
