Hedvig Gebhard tunnetaan osuustoiminnan äitihahmona, mutta hän oli myös merkittävä sosiaalipoliitikko ja naisasiapioneeri. Tämän päivän naisvaikuttajat pohtivat Hedvigin elämäntyön vaikutuksia juhlaseminaarissa maaliskuussa.
Eduskunnan Pikkuparlamentissa maaliskuun alussa pidetyn Eteenpäin ja ylöspäin -juhlaseminaarin innoittajana oli talousneuvos Hedvig Gebhard, jonka syntymästä on tänä vuonna kulunut 150 vuotta. Naisvaikuttajat poliittisen kentän eri laidoilta pohtivat Hedvigin tasa-arvon puolesta tekemän työn toteutumista nyky-yhteiskunnassa.
Tilaisuuden oli järjestänyt Pellervo-Seura yhdessä eduskunnan naisverkoston kanssa.
Eduskunnan puhemies Maria Lohela lainasi juhlapuheessaan Hedvig Gebhardin lausumia sanoja: ”Naisten ei tule osallistua yhteiskuntaan vain laupiaina samarialaisina, jotka koettavat lieventää ja lääkitä, vaan myöskin paremman yhteiskuntarakenteen edistäjinä.”
Lohelan mukaan Hedvig raivasi uutta tilaa naisille mistään lannistumatta ja mitään pelkäämättä.
Eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Raassina (kok.) totesi, että Suomi 100 -juhlallisuuksissa korostuu vahvasti miesten historia.
”Siksi on tärkeää nostaa esiin naisia, jotka ovat osaltaan olleet rakentamassa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, kukin omana aikanaan ja omalla tavallaan. Hedvig Gebhard ajoi aktiivisesti työväen oikeuksia ja taisteli äitiysterveyteen liittyvistä kysymyksistä.”
Vastakkainasettelua Hedvig ei kuitenkaan hakenut eduskunnassa eikä kotonakaan. Raassina korosti Hedvigin rooliaan miehensä Hannes Gebhardin rinnalla tämän puolisona, tukijana ja kriitikkonakin.
Kummatkin Gebhardit tulivat valituiksi ensimmäiseen eduskuntaan kevättalvella 1907 kokoomusta edeltäneestä suomalaisesta puolueesta. He olivatkin tiettävästi maailman ensimmäinen kansanedustaja-aviopari.
Maria Lohela
Häirintään puututtava
Osoitus Hedvigin kyvystä puoluerajat ylittävään yhteistyöhön oli neljän eduskunnan ensimmäisen naisen vuonna 1908 tekemä lakialoite katurauhan takaamisesta naisille. Lakialoitteen takana olivat Hedvigin ohella Dagmar Neovius ruotsalaisesta kansanpuolueesta, Alli Nissinen nuorsuomalaisesta puolueesta ja Miina Sillanpää sosialidemokraateista. Aloite oli paljon aikaansa edellä, sillä seksuaalinen ahdistelu tuli rikosnimikkeenä lakiin vasta vuonna 2014.
”Olemme ihan samojen haasteiden edessä kuin yli sata vuotta sitten. Seksuaalista häirintää on edelleen ja sen uhreina yhä nuoremmat naiset. Ahdistelu on saanut myös uudenlaisia muotoja esimerkiksi sosiaalisen median kautta”, arvioi vasemmiston kansanedustaja Katja Hänninen.
Ennen kansanedustajan työtä myyjänä ja luottamusmiehenä Raahen Prismassa työskennellyt Hänninen painotti, että häirintään pitää reagoida välittömästi myös työpaikoilla.
”Asiakaspalvelutyössä erilaiset vihjailut ja ehdottelut ovat arkipäivää. Niihin suhtaudutaan usein valitettavan kevyesti, vaikka yksittäiselle myyjälle tilanne voi olla todella ahdistava”, totesi Hänninen.
Osuuskauppa Arinan edustajistossa toista kautta istuva kansanedustaja totesi työntekijöilleen turvallisen työpaikan olevan osa yrityksen yhteiskuntavastuuta. Hänen mukaansa osuuskaupat voisivat olla tiennäyttäjinä yhdenvertaisuuden tiennäyttäjinä, sillä osuustoiminta perustuu jo lähtökohtaisesti yhteisöllisyyteen ja yhdessä omistamiseen.
Yhteisöllisyyspalvelujen kehittäjä Pauliina Seppälä otti esiin suomalaistyttöjen suuret ulkonäköpaineet, jotka johtavat monesti itsetunto-ongelmiin.
”Nuoret turvautuvat entistä epätoivoisempiin tekoihin, kuten intiimialueiden korjausleikkauksiin. Naisten ulkonäköön kohdistuu yhä kovempaa arvostelua, vaikka varsinaista huutelua ei olisikaan”, totesi Seppälä.
Katja Hänninen
Lisää naisia hallintoon
Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari kannusti ”Hedvigin hengessä” naisia päätöksentekoon osuustoimintayrityksissä, joiden hallinnossa heitä on edelleen selvästi vähemmän kuin miehiä. Kalmari totesi itse saaneensa rohkaisua lähteä mukaan hallintoon emäntien hallintokurssilla.
”Kun olin pari viikkoa perehtynyt tilinpäätösanalyyseihin ja yhteiskunnan rakenteisiin, oli minulla myös paremmin pokkaa sanoa oma mielipiteeni osuuskunnan asioista. Naisen pitää pystyä kohtaamaan toiset pää pystyssä vertaisena ja verkostoitua ihan kuin miestenkin”, sanoi Kalmari, joka on ollut hallintohenkilö sekä osuusmeijerissä että osuuspankissa.
Hän kertoi vastustaneensa pitkään kiintiöitä, mutta arveli nyt, että niitä ehkä tarvittaisiin naisten osallistamiseksi nykyistä paremmin osuuskuntiin.
Emeritaprofessori Salme Näsi hämmästeli, että esimerkiksi osuuskauppojen hallitusten jäsenistä vain 30 prosenttia on naisia, kun 70 prosenttia on miehiä.
”Suomi ei erotu edukseen myöskään kansainvälisesti, sillä esimerkiksi Italiassa osuuskuntien hallituksissa kolme neljännestä on miehiä ja yksi neljännes naisia.”
Anne Kalmari ja Salme Näsi.
Stereotypiat elävät
Naiseuden merkitystä politiikassa kommentoi kansanedustaja Krista Mikkonen (vihr.), joka sanoi lähteneensä alkujaan politiikkaan, koska hän oli kiinnostunut ympäristöasioista ja maankäyttökysymyksistä.
”Olin ensi kerran ehdolla kunnallisvaaleissa 1996 ja pääsin Joensuun kaupunginvaltuustoon ja ympäristölautakuntaan. Parikymppisenä valtuutettuna vastaan tuli esimerkiksi tytöttelyä. Naisilta myös vaaditaan politiikassa asiaosaamista aivan eri tavalla kuin miehiltä”, väitti Mikkonen.
Hän myös puolusti julkisessa päätöksenteossa olevia kiintiöitä, joiden ansiosta miehiä ja naisia löytyy lautakuntiin tasaisesti. Tasa-arvolain mukaan valtion ja kuntien suunnittelu- ja päätöksentekoelimissä tulee kumpaakin sukupuolta olla vähintään 40 prosenttia.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen puolestaan ruoti politiikassa yhä vallitsevia stereotypioita.
”Vanhat kokeneet miehet koetaan uskottavina johtajina, joiden rinnalla nähdään mielellään nuoria naisia. Kun ikää tulee lisää, naisen urakehitys pysähtyy yleensä lasikattoon jossain vaiheessa.”
Demarien puheenjohtajakisaan alkuvuodesta osallistunut Tuppurainen naurahti kysymykselle, oliko hän kilpailussa kiintiönainen.
”Osallistuin puheenjohtajakisaan asiakysymysten pohjalta, mutta minusta on hyvä, että sain naiseuteni kautta huomiota. Toivottavasti se rohkaisee naisia pyrkimään ykköspaikoille politiikassa, jo on viime aikoina aika lailla miehistynyt.”
Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN
Kuvat: MATTI KETOLA
