Hedvig Gebhardilla oli tapana käyttää ’Eteenpäin ja ylöspäin’ -sanaparia arkipäiväisissä keskusteluissa ja myös poliittisissa puheissa.
Nämä sanat sisälsivät lempeän kehotuksen kehittää yhteiskuntaa entistä tasa-arvoisemmaksi. Hedvig Gebhard tahtoi omien sanojensa mukaan vähentää köyhyyttä, kohottaa siveellisyyttä ja lisätä ihmisten onnea, ei kuitenkaan vain muutaman harvan ihmisen, vaan kansan enemmistön onnea.
Näistäkin tavoitteista käy ilmi, kuinka vaikea häntä on luokitella ihmisenä tai poliitikkona. Hedvig Gebhard oli ruotsinkielinen, mutta edisti työllään maamme suomalaistumista; hän eli palvelijoiden avustamana kaupunkilaisrouvan elämää, mutta kirjoitti paljon käytännöllisiä ohjeita kodinhoidosta; hän oli poliittisesti oikealla laidalla, mutta työskenteli erityisesti työväen köyhyyden poistamiseksi.
Yhteiskunnan edistäminen näitä tavoitteita kohden oli Hedvig Gebhardille tärkeää, mutta yhtä tärkeä oli myös sanaparin toinen osa, ylöspäin. Se sisälsi kehotuksen kehittyä moraalisesti. Hedvig Gebhard on tullut tunnetuksi suomalaisen osuustoimintaliikkeen äitinä.
Osuustoiminta oli hänen mielestään järkevää taloudellisesti, mutta välttämätöntä erityisesti moraalisesti. Liike-elämässä yleensä toimitaan vain omaa etua ajatellen, osuustoiminnassa taloudellinen tulos syntyy kaikkien osakkaiden yhteisestä työstä. ’Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta’ on osuustoiminnan tunnuslause, jonka noudattaminen opettaa ihmisiä toimimaan epäitsekkäästi omaa etua suurempien tavoitteiden puolesta.
Nämä sanat tarkoittivat myös työtä naisten aseman parantamiseksi. Hedvig Gebhard linjasi jo nuorena, kuinka ’naisten ei tule osallistua yhteiskuntaan vain laupiaina samarialaisiana, jotka koettavat lieventää ja lääkitä, vaan myöskin paremman yhteiskuntarakenteen edistäjinä.’
Naisille on annettava mahdollisuus pyrkiä eteenpäin kohti uusia tehtäviä niin politiikassa kuin talouselämässäkin. Mitä enemmän naiset saavat uusia mahdollisuuksia, sitä laajemmaksi heidän moraalinen ymmärryksensä kehittyy. Vastuuta ei tunneta enää vain omasta kodista vaan myös muusta yhteiskunnasta.
Kun itse ajattelen Hedvig Gebhardin elämäntyötä, mieleeni tulevat eduskunnan istuntosalin kuuluisat patsaat. Väinö Aaltonen kuvasi näillä patsailla suomalaisen yhteiskunnan arvoja ja ihanteita. Eräs näistä patsaista esittää uudisraivaajaa, joka pyyhkii kädellä hikeä otsaltaan ja katsoo luottavaisena tulevaisuuteen. Tämä patsas kuvaa suomalaista raivaajahenkeä, sisukkuutta ja tulevaisuuden uskoa.
Ei liene yllättävää, että Aaltonen kuvasi raivaajahenkeä nimenomaan fyysistä työtä tekevän miehen hahmolla. Raivaustyö ei kuitenkaan aina ole fyysistä, se voi olla myös henkistä työtä uusien arvojen ja asenteiden puolesta. Suomalaisessa taiteessa on helposti unohdettu tämä työ, jota naiset usein ovat tehneet.
Hedvig Gebhard teki juuri tällaista työtä tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta. Rohkeasti, ajatuksillaan ja teoillaan uutta tilaa naisille raivaten. Mistään lannistumatta, mitään pelkäämättä.
Suomalaisten naisten työ yhteiskunnan uudistamiseksi tiivistyy juuri näihin sanoihin:
’Eteenpäin ja ylöspäin.’
Kiitän Pellervo-Seuraa Hedvig Gebhard -juhlaseminaarin järjestämisestä ja Hedvig Gebhardin elämäntyön kunnioittamisesta.”
Kirjoitus perustuu eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan juhlapuheeseen Hedvig Gebhard -juhlaseminaarissa eduskunnan Pikkuparlamentissa 1.3.2017.
Kuva: MATTI KETOLA
