Yhä useammille sijoittajaosuuskunnille ja muillekin on tärkeää korostaa uudistushakuisuutta enemmän kuin perinteitä ja toisaalta hakea mahdollisimman omistaja- ja yhteiskuntaläheistä toimintamallia.
Miten yritykset sijoittuvat asteikoilla: perinteisin – uudistushakuisin ja omistajaetäisin – omistaja/ yhteiskuntaläheisin?
Toimiala ja omistajakunnan rakenne totta kai vaikuttavat paljon siihen, miten osuustoiminnallinen yritys painottaa perinteitä ja millainen sen omistajasuhde on.
Tuottajaomisteisissa osuuskunnissa toimiala on usein pysyvä ja jäsenmäärä laskeva, mikä voi vähentää uudistumistarvetta. Toisaalta tuottajaosuuskunta on yleensä niin lähellä omistajiaan kuin mahdollista.
Eri asia on, millä tavalla se pystyy pitkällä aikajänteellä parhaiten maksimoimaan lisäarvonsa omistajille. Lisäarvon tuottokykyä voisi edistää, jos osuuskunnan hallitukseen valittaisiin muitakin kuin tuottajajäseniä. Tämä selviää Kari Huhtalan uunituoreesta väitöskirjasta, jonka teemana on hallituksen jäsenten valintaan liittyvät paradoksit tuottajaosuuskunnissa.
Palvelualan osuustoiminnallisille yrityksille tunnusomaista on suuri ja kasvava omistajamäärä, tiukka kilpailutilanne alan osakeyhtiömuotoisten yritysten kanssa sekä toimivan johdon iso rooli omistajahallinnon tukena.
Osuuskauppojen ja osuuspankkien toimitusjohtajilla on tosiasiassa paljon valtaa, kun tehdään uudistuksia tai omistajasuhdetta koskevia ratkaisuja.
”Sijoitustoimintaa harjoittaville osuuskunnille yhteistä on roolin muutos sijoittajaksi.”
Sijoitustoimintaa harjoittaville osuuskunnille – tässä Tradeka Osuuskunta, Pohjanmaan Sijoitusosuuskunta Arvo, Osuuskunta KPY, Joroisten Oma osuuskunta ja Pyhäselän Oma osuuskunta – yhteistä on roolin muutos sijoittajaksi, joka sai rahansa perinteisen liiketoiminnan myynnistä.
Muutosvaihe sinällään oli testi, joka mittasi osuuskunnan uudistumiskykyä ja omistajaläheisyyttä, koska ilman määräenemmistöä toimintaa uudella toimialalla ei olisi voitu edes aloittaa.
Mikkelin perinteikäs MPY Osuuskunta teki osuustoiminnallisille yrityksille erittäin harvinaisen liikkeen, kun se päätti myydä liiketoimintansa ja jakaa rahat, nettomäärältään reilut 50 miljoonaa euroa omistajilleen.
Myyntipäätös oli yksimielinen ja perustui karuun ja itsekriittiseen arvioon: osuuskunnan omat voimavarat eivät pitkällä tähtäimellä riitä menestymiseen telealalla valokuituinvestointien ja ulkomaisen kilpailun paineessa.
Kun osuuskunta tällä tavalla lopettaa itsensä, siinä irrotaan mahdollisimman kauas perinteistä ja ”lähennytään” omistajia – lyömällä rahat kouraan.
Nähtäväksi jää, miten ja millä hinnoilla MPY-liiketoiminnan ostajat, Infranode ja Tietokeskus Finland tulevat jatkossa palvelemaan eteläsavolaisia yrityksiä ja kotitalouksia.
Arvioni ja sen perustelut pähkinänkuoressa:
Arvioin tässä sijoitusosuuskuntien ja muiden merkittävimpien osuustoiminnallisten yritysten uudistushakuisuuden (U) ja omistaja/yhteiskuntaläheisyyden (O) tilaa. Liha- ja maitoalan osuuskunnat liiketoimintayhtiöiden (Atria, HK, Valio, Arla) omistajina eivät ole mukana vertailussa
LähiTapiola-konserni – U: haasteita riittää ja O: omistaja-asiakkaat eivät tunne omistustaan
Toimiala on konservatiivinen ja tarkkaan säännelty, mikä on omiaan vähentämään uudistushakuisuutta. Finanssivalvonnan kontrolli ja keskitetty päätöksenteko rajaavat konsernin ja alueyhtiöiden mahdollisuuksia uudistuksiin. Monilla alueilla yhteiskunnan toimintojen tukirooli, mutta omistaja-asiakkaiden näkökulmasta hyvin etäinen.
Metsäliitto Osuuskunta – U: rohkea investoija ja kehittäjä ja O: vetovoima omistajien suuntaan hyvä
Toimiala on perinteinen, mutta yritys on aktiivinen kehittämishankkeissa ja iso investoija. Omistajat sitoutettu hyvin puukaupassa.
S-ryhmä – U: suuren on haastavampaa uudistua ja O: omistajien ääni kuuluu huonosti
Iso markkinaosuus tehnyt varovaiseksi. Uusia avauksia kaivataan. Suhde omistajiin ja yhteiskuntaan vaihtelee alueosuuskaupoittain. Omistajat kaipaavat muutakin kuin bonuksia.
Sijoitusosuuskunta Arvo – U: uudistumispaine on iso ja O: omistajat voivat myydä osuutensa
Listautuminen pörssiin haastoi lisäämään toiminnan läpinäkyvyyttä ja kehittämään palveluja. Omistajien ja ympäröivän yhteiskunnan luottamus on ansaittava joka päivä.
OP Ryhmä – U: uudistumistahti on hiipunut ja O: fuusiot hiljentävät omistajien ääntä
Konservatiivinen ja hyvin säännelty toimiala. Uusia palveluita viime vuosina vähemmän kuin ennen. Omistajien äänen voimakkuus vaihtelee alueittain.
Tradeka Osuuskunta – U: sijoitusosuuskunnan on oltava notkea ja O: vallankäyttäjä on säätiö
Rooli sijoittajana on tarjonnut mahdollisuuksia uusiin avauksiin ja investointeihin. Omistajia ja yhteiskuntaa lähestytään monilla eri teemoilla, mutta pääomistus on paalutettu säätiöön.
Osuuskunta KPY – U: uudistumispaine on iso ja etunojaa löytyy ja O: omistajien kärsivällisyys riittää vielä
Siirtymä sijoittavaksi pörssiosuuskunnaksi on lykkääntynyt, kun omistuksia ei ole saatu tuottamaan. Omistajien ja ympäröivän yhteiskunnan luottamus on edellytys listautumiselle.
Joroisten Oma osuuskunta – U: pienuus rajaa uudistumismahdollisuuksia ja O: omistajat lähellä
Sijoitusasiantuntemus ja sijoitussalkun hoito ostetaan ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Suhde omistajiin ja ympäröivään yhteiskuntaan on läheinen.
Pyhäselän Oma osuuskunta – U: aktiivista palvelujen kehittämistä ja O: omistajat lähellä
Sijoitustoiminnan lisäksi muuta kiinteistöihin ja toimitiloihin liittyvää liiketoimintaa. Suhde omistajiin ja ympäröivään yhteiskuntaan hyvin läheinen.
