”Suomi on velkaantunut pelottavalla tavalla. Syömme koko ajan vaurauttamme ja viemme vaurautta myös tulevilta sukupolvilta. Syömävelkaa ei voida kerta kaikkiaan enää ottaa”, valtiosihteeri Mika Nykänen linjasi puheessaan.
”Talouskasvua on saatava aikaan tekemällä työn teettäminen ja tekeminen nykyistä kannattavammaksi sekä houkuttelemalla Suomeen vihreitä investointeja ja ulkomaalaista työvoimaa.”
Yhdeksi syyksi Suomen julkisen talouden kehnoon tilaan Nykänen nimesi hyvinvointialueuudistuksen.
”Sosiaali- ja terveyssektori vie nyt miljardikaupalla enemmän rahaa, mitä edellinen hallitus esitti. Uudistus ei ollut onnistunut.”
”Talouskasvua on saatava aikaan tekemällä työn teettäminen ja tekeminen nykyistä kannattavammaksi.”
Työn tekemisen kannattavuutta nykyinen hallitus haluaa parantaa keinoilla, jotka ovat olleet keväällä näkyvästi esillä. Työrauhaa vahvistetaan lakkorajoituksilla, paikallista sopimista edistetään ja työllistämisen esteitä puretaan.
Nykänen painottaa, että suurin osa työnhakijoista on työttöminä omaa syyttään ja he haluavat uuden työpaikan mahdollisimman nopeasti. Valtiovallan pitääkin pystyä tukemaan heitä työnhaussa nykyistä paremmin.
Työllistymisen esteitä karsitaan
”Työllistymistä edistäviin palveluihin tehdään iso remontti, jotta viranomaiset pystyvät palvelemaan työnhakijoita tehokkaammin. Työttömyyskassoille annetaan samassa yhteydessä laajemmat mahdollisuudet auttaa jäseniään työllistymään. Muillekin yksityisen puolen toimijoille annetaan mahdollisuus toimia työnvälityksessä”, Nykänen kertoo.
Yleisökommentissa harmiteltiin sitä, että valittamiskierre viivästyttää usein uusia teollisia investointeja. Nykänen lupasi tähän parannusta.
”Haluamme uudistaa lupien hakemisen niin, että kaikki luvat haettaisiin yhdeltä luukulta. Aluehallintovirastojen ja Ely-keskusten rakenteen uudistaminen liittyy tähän tavoitteeseen ja se on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2026. Uudistuksen jälkeen viranomaiset eivät voisi enää valittaa toistensa päätöksistä.”
Lopuksi Nykänen onnitteli 125 vuotta täyttävää Pellervoa ja kiitti osuustoiminnallisia yrityksiä siitä, että niiden toiminnan ansiosta köyhä Suomi onnistui sotien jälkeen luomaan vaurautta taloudellisen yhteistoiminnan kautta.
