Monissa elintarviketeollisuuden johtotehtävissä toiminut Kai Gyllström astuu luottavaisin mielin Juha Gröhniltä vapautuviin saappaisiin.
”Atria on 120-vuotias, ikoninen, laadukas ja hyvin johdettu ruokatalo, joka elää nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Se on markkinajohtaja alallaan ja sen asiat ovat kunnossa”, Gyllström kiittää.
Vuosia ulkomailla työskennelleen miehen unelma täyttyi Atrian toimitusjohtajuuden myötä.
”Olen jo pitkään haaveillut, että saisin johtaa ja kehittää suomalaislähtöistä ruokataloa. Atrian visio johtavana pohjoiseurooppalaisena ruokatalona inspiroi minua. Lisäksi voin samaistua yhtiön kulttuuriin, arvomaailmaan ja tuotelupaukseen”, Arlalta lihataloon siirtyvä johtaja sanoo.
Kuluttaja- ja asiakaslähtöisyys ovat hänen johtamisfilosofiansa kulmakiviä. Iso arvo on työskennellä laadukkaiden ja luotettavien tuotteiden parissa – sellaisten, joihin itse uskoo ja arjessaan käyttää.
Odottamattomia haasteita
Liha-alaa on kovisteltu viime vuosina monella tapaa. Koronavuodet ravistelivat koko ruoka-alaa ja Ukrainan kriisi syvensi kustannusinflaatiota.
Pohjois-Euroopan johtaviin ruokataloihin lukeutuva Atria on selvinnyt haasteista kuivin jaloin.
Se on onnistunut tekemään vakaata tulosta ja kasvanut tasaisesti. Ennen kaikkea se on kyennyt reagoimaan nopeasti toimintaympäristön muutoksiin.
”Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutosta pitää seurata herkeämättä ja huolehtia, että tuotekehitys on tiiviisti ajan hermolla.”
Valmisruokien ja erityisesti siipikarjanlihan kysyntä kasvaa, ostopäätöksiä ohjaa myös vastuullisuus.
Myös Foodservice-kanava ja kaupan omien merkkien suosio kasvavat.
”Atrialla on selkeä strategia, johon sisältyy niin ydinliiketoiminnan ylläpito kuin jatkuva kehittäminenkin. Uskon voivani hyödyntää monialaista kokemustani ja myös tuoda taloon uusia näkökulmia ja toimintamalleja.”
Kuluttajaa kuunnellen
Ruokatottumukset, -tavat ja -mieltymykset muuttuvat kaiken aikaa. Atria on laajentanut tuotevalikoimaansa myös kasvipohjaisiin tuotteisiin.
Gyllström veikkaa niiden kysynnän lisääntyvän edelleen tulevaisuudessa.
”Ensiarvoista on vastata kuluttajien tarpeisiin eli valmistaa tuotteita, joita kuluttajat haluavat – se on kaiken lähtökohta.”
Tämän toteutuminen edellyttää läheistä kontaktia kuluttajiin. Siten voi tunnistaa heidän tarpeitaan ja kuunnella heidän toivomuksiaan.
Ylipäätään pitää seurata yhteiskunnan muutoksia ja tulevia suuntauksia. Parhaassa tapauksessa yritys huomaa uudet trendit ennen kuin kuluttajat edes osaavat nimetä niitä.
”On tärkeää, että itse pysyy aktiivisena ja uteliaana, käy kaupoissa tutkimassa hyllyjä – ei vain kotimaassa vaan myös ulkomailla ja oman toimialan ulkopuolella. Uusia tuulia voi ennakoida myös syömällä ulkona. Usein uudet trendit syntyvät ravintoloissa.”
Tuotekehityksen ja tuotemerkkien luominen on aina ollut Gyllströmille ammatillisesti hauskinta. Erityisen antoisaa on suora kontakti kuluttajiin.
”Tuntuu hienolta, kun on saanut heiltä oivalluksia, jotka ovat johtaneet uuden tuotteen, tai jopa uuden tuotemerkin lanseeraamiseen. Tulen aina hyvälle tuulelle, kun näen kaupan hyllyllä tuotteita, joita olen ollut kehittämässä.”
Meijeristä lihataloon
Gyllström työskenteli viimeksi Arla Ruotsin toimitusjohtajana. Vaikka raaka-aine muuttui, toimialoilla on monia yhteneväisyyksiä, joskin myös eroavaisuuksia.
Meijeriteollisuudessa tuotantoprosessi on yksinkertaisempi. Maito separoidaan meijerissä ja yhdistetään takaisin erilaisiksi tuotteiksi. Alalla on helpompaa vastata kysyntään.
Lihateollisuudessa on kolmea eri proteiinityyppiä, siipikarjan-, naudan- ja sianlihaa. Lisäksi on paljon enemmän osia, joita kaikkia pitää käyttää optimaalisella tavalla kysynnän mukaan.
Atrialla on lisäksi merkittävä valikoima kasvispohjaisia tuotteita ja valmisruokia.
Toimialoja yhdistää se, että molemmat ovat suuria ruokatuoteryhmiä.
Kummallakin toimialalla on kokonaisvaltainen vastuu arvoketjusta, jossa alkutuotannolla on merkittävä rooli.
”Ensiarvoista on huolehtia kaikille osapuolille kannattavasta tuottajayhteistyöstä. Raaka-aineen balansointi ja tuotannonohjaus ovat tärkeässä roolissa”, Gyllström tähdentää.
Atria on Arlasta poiketen pörssiyhtiö, jonka pääomistajina ovat lihantuottajien omistamat osuuskunnat.
”Osuuskuntamuotoinen toimintamalli on tasapuolinen kaikille osuuskunnan jäsenille ja omistajilla on mahdollisuus vaikuttaa yhtiön päätöksentekoon.”
”Atria on mielestäni onnistunut tuotekehityksessään mainiosti kaikilla liiketoiminta-alueilla.”
Lihaa perhetiloilta
Atrialle laadukas raaka-aine on kaiken lähtökohta. Suomessa Atrian käyttämä liha on sataprosenttisesti kotimaista, kestävästi perhetiloilla tuotettua.
”Jotta näin on vastakin, meidän tulee omalta osaltamme huolehtia siitä, että ruuantuotanto perhetiloilla on taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi viime vuonna yhtiö nosti tuottajahintoja noin 30 prosenttia.”
Ruokatalo tekee kaiken voitavansa sen eteen, että kuluttajat ostavat suomalaisia tuotteita.
Siten huoltovarmuutta voidaan ylläpitää ja tuotanto säilyy kotimaassa.
”Atria on mielestäni onnistunut tuotekehityksessään mainiosti kaikilla liiketoiminta-alueilla, ja on markkinajohtaja useissa tuoteryhmissä.”
Gyllström muistuttaa, että suomalaisessa lihantuotannossa ja yleensä ruuantuotannossa on paljon sellaisia asioita, jotka eivät maailmalla ole itsestäänselvyyksiä.
”Meidän tulee omalta osaltamme huolehtia siitä, että ruuantuotanto perhetiloilla on taloudellisesti kannattavaa.”
Suomessa riittää puhdasta vettä, eläintuotantomme on salmonellavapaata ja antibioottien käyttö on liki olematonta.
Myös ruuan jäljitettävyys on erinomaisella tasolla.
”Juuri näistä syistä monet vientimaat, kuten vaikkapa Japani ja Saksa, ovat erittäin kiinnostuneita suomalaisesta antibioottivapaasta kanan- ja possunlihasta. Jotta viennissä menestyy, on tärkeää konseptoida tuotteet paikallisille kuluttajille sopiviksi.”
Gyllström on opiskellut Ranskassa ja Yhdysvalloissa, työskennellyt Tanskassa, Ruotsissa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Saudi Arabiassa.
Hän tuntee kiitollisuutta ja ylpeyttä suomalaisuudesta ja osaamisestamme.
”Meiltä löytyy huippuosaamista monella alalla muita enemmän. Meidän tulisikin tuoda rohkeammin omia ideoitamme esille.”
Kohti keveämpää hiilikuormaa
Kansainvälisen liha- ja ruokamarkkinan epävarmuus sekä ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimet ovat koko toimialan keskeinen haaste.
Atrian tavoitteena on hiilineutraali ruokaketju vuonna 2035. Tämän eteen on tehty työtä jo usean vuoden ajan, ja vaativa urakka jatkuu.
Atria on saanut ilmastotavoitteilleen virallisen hyväksynnän Science Based Targets -aloitteelta.
Saadakseen tällaisen hyväksynnän yrityksillä pitää olla selkeät ja konkreettiset suunnitelmat siitä, miten tavoitteisiin päästään.
”Tieteeseen perustuvat tavoitteemme kertovat sitoutumisestamme päästöjen vähentämiseen”, Gyllström tähdentää.
SBTi:n hyväksymissä tavoitteessa Atria sitoutuu vähentämään oman toimintansa (Scope 1 ja 2) kasvihuonekaasupäästöjä 42 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta.
Scope 3:n osalta tavoitteen piiriin kuuluvat ostettuihin tavaroihin, raaka-aineisiin ja palveluihin liittyvät päästöt.
Tuo päästöjen vähennystavoite on 20 prosenttia prosessoitua lihatonnia kohden vuoteen 2030 mennessä.
Gyllström uskoo, että hiilineutraalisuus- ja ilmastotavoitteiden toteutumisessa uusilla innovaatioilla ja tieteeseen perustuvilla ratkaisuilla on keskeinen rooli.
Tavoitteiden läpiviemiseksi tarvitaan lisäksi laajaa poliittista yhteisymmärrystä.
Energiaa omasta takaa
Ukrainan sodan myötä huoltovarmuus on noussut keskiöön sekä ruuan että energian osalta.
Atria on tehnyt huomattavia investointeja aurinkosähköön jo vuodesta 2018.
”Suomalainen huoltovarmuusjärjestelmä on maailmalla mallikappale, josta vilkuillaan esimerkkiä useammassakin EU-maassa”, Gyllström muistuttaa.
Investoinnit omaan energiantuotantoon ovat yksi tapa varmistaa energiansaanti poikkeusaikana ja siten huolehtia huoltovarmuudesta.
Oman aurinkovoimalan ohella Atria on mukana myös tuulivoimahankkeessa ja myös biokaasun hyödyntämistä on mietitty.
”Normaaliaikoina on varauduttava poikkeusoloihin ja huolehdittava siitä, että meillä on omaa kotimaista ruuantuotantoa.”
”Nämä ovat tärkeitä investointeja huoltovarmuuteen. Vaikka suomalaisen ruuantuotannon huoltovarmuudesta on säädetty laissa, se ei automaattisesti turvaa tuoreen ruuan toimituksia poikkeusoloissa.”
”Normaaliaikoina on varauduttava poikkeusoloihin ja huolehdittava siitä, että meillä on omaa kotimaista ruuantuotantoa. Se on tae myös sille, että Hyvä ruoka, parempi mieli -menestystarina saa jatkua myötätuulessa.”
