Ravintoloitsija ja keittiömestari Kari ”Kape” Aihinen on tullut suomalaisille tutuksi erityisesti Kaappaus keittiössä- ja Kokkisota-tv-sarjojen myötä. Koko kansan Kapeksi sanottu huippukokki aloitti alkuvuodesta yhteistyön myös HKScanin kanssa.
Monivuotinen yhteistyösopimus liittyy esimerkiksi valmisruokien konsepteihin ja niiden tuotekehitykseen. Aihinen näkyy niin ikään HK-tuotemerkin keulakuvana.
”Kehitämme HKScanille uusia konsepteja hyvässä yhteistyössä ruokatalon kanssa. Lähtökohtana ovat laadukkaat ja kestävästi tuotetut raaka-aineet”, kertoo Aihinen.
Mukana ruokien suunnittelussa on Aihisen ravintoloiden omaa henkilökuntaa. Hänellä on kaksi ravintolaa, Roster Turussa ja Version Helsingissä.
”Pyrimme luomaan HKScanin uusista tuotteista mielenkiintoista reseptiikkaa ja keksimään niille uusia käyttötapoja suomalaisperheiden ruokapöydissä.”
Uutta on Aihisen mukaan luvassa mahdollisesti syksyllä, mutta hän korostaa, että kyseessä on pitkä prosessi. Hänen mukaansa korkealaatuisista raaka-aineista ei tule tinkiä, oli kyseessä sitten itse tehty tai valmisruoka.
”Ennen lanseerausta pitää luonnollisesti varmistaa, että ruoka täyttää sekä lainsäädännön vaatimukset että valmistajan omat laatukriteerit. Valvonta on hyvin tarkkaa.”
Ruokaa pitää olla riittävästi
Kape Aihinen laittaa suomalaisten ruokailutottumuksia kuntoon myös Kaappaus keittiössä -ohjelmassa, josta on tekeillä jo seitsemäs tuotantokausi. Ensimmäiset jaksot ohjelmasta esitettiin jo vuonna 2013. Ruoka-aiheisessa tv-sarjassa Aihinen vierailee tavallisissa suomalaisissa perheissä ja ottaa komennon heidän keittiöissään.
”Päätavoitteeni on saada ihmiset löytämään heidän sisäinen palonsa ruuanlaittoon. Meiltä pitäisi löytyä intoa tehdä ruokaa koko perheelle ja sitä kautta kasvattaa koko suomalaista ruokakulttuuria.”
Mikä suomalaisten ruokailutottumuksissa on sitten eniten pielessä?
”Suomalaisten ruokapöydistä puuttuvat suunnitelmallisuus ja säännölliset ruokailuajat. Ihanteellinen ruokailurytmi olisi ateria noin viisi kertaa päivässä. Lisäksi ruuan pitäisi olla monipuolista ja tarpeeksi ravitsevaa”, Aihinen kertoo.
Kapella itsellään on kaksi alakouluikäistä poikaa. Mitä asioita suorasanainen keittiömestari painottaa omassa kotikeittiössään?
”Numero yksi on se, että ruokaa pitää olla riittävästi. Kun kaksi jätkää harrastaa viittä eri harrastusta, pitää jääkaapista löytyä muutakin kuin se kuuluisa valo. Nälkäisenä ei saisi mennä nukkumaan. Tämä on hyvä jokaisen äidin ja isän muistaa.”
Aihinen kertookin keittävänsä välillä kattilallisen pastaa, kun pojat tulevat alkuillasta kotiin treeneistä.
”Tärkeintä on syödä monipuolisesti, oli lautasella sitten vegaaniruokaa tai entrecotea.”
Ei halua julistaa
Polarisoituneeseen ruokakeskusteluun, jossa liha ja kasvikset nähdään toisensa pois sulkevina vaihtoehtoina, Aihinen ei halua osallistua.
”Kaikilla varmaan pitääkin olla huoli meidän yhteisestä maapallosta, mutta liha-kasvisvääntö on turhaa. Toinen tykkää TPS:stä ja toinen HIFK:sta”, vertaa turkulainen Aihinen, joka muuten oli nuorena lupaava jääkiekkoilija.
Hän arvelee, että koronapandemia on kiristänyt ihmisten pinnaa entisestään ja se taas heijastuu myös ruokakeskusteluun.
”Minä en ole koskaan halunnut julistaa minkään tietyn ruoka-aineen ylivertaisuutta, koska haluan olla tällainen koko kansan Kape. Tärkeintä on syödä monipuolisesti, oli lautasella sitten vegaaniruokaa tai entrecotea.”
Aihisen mukaan ruokailussa tärkeää on myös ilo ja yhdessäolo.
”Ruoka on onnistunutta silloin, kun se tuo hyvää fiilistä korvien väliin ja vatsan ympärille.”
Aihisen pyörittämissä ravintoloissakin avainsana on monipuolisuus. Ruokalistoilta löytyy ruokaa laidasta laitaan: kasviksia, kalaa, punaista lihaa ja broileria.
”Kaikki raaka-aineet laitumelta lautaselle ovat vastuullisesti tuotettuja. Huolehdimme myös kierrätyksestä ja pidämme ruokahävikin mahdollisimman pienenä”, kertoo Kape Aihinen.
Kotimainen liha ykkösvalinta
Ravintoloissaan Aihinen haluaa käyttää etupäässä kotimaista raaka-ainetta, mutta lyhyt kasvukausi rajoittaa tavoitetta merkittävästi.
”Suomi on neljän kuukauden maa, mutta vuodessa on 12 kuukautta.”
Myös kotimaista lihaa Aihinen valitsee aina, kun se vain on mahdollista. Suomesta ei kuitenkaan hänen mukaansa saa tarpeeksi kaikkia ruhon osia, kuten vasikan- tai possunposkea.
Naudanlihan osaltakin kotimainen tuotanto kattaa Kantar TNS Agrin tuoreen tilaston mukaan vain noin 78 prosenttia kulutuksesta.
Rankka duuni
Koronapandemia on moukaroinut erityisen rajusti ravintola-alaa. Miten Kape Aihinen kannustaisi nuoria, jotka harkitsevat ravintolatyötä ammatikseen näinä vaikeina aikoina?
”Jos tälle alalle haluaa, pitää olla kova tekemään töitä eikä ainakaan alussa kannata kovin paljon tuijottaa työtunteja. Tämä on rankka duuni, kokkaamisen liekki pitää olla sydämessä”, kiteyttää Aihinen.
Kohta 50 vuotta täyttävä keittiömestari sanoo ravintolatyön olevan hänelle itselleen uskonto, intohimo ja elämäntyyli.
”Jos haluaa saavuttaa tavoitteensa, pitää olla kova motivaatio, halu ja asenne.”
