Keskikaistaa pitkin kohti älykyliä

Keski-Pohjanmaalla valokuituverkkoa toteutetaan osuuskuntamuotoisesti. Isoissa valokuituhankkeissa voimaa tuo yhteistyö alueen eri toimijoiden kanssa.

Teksti Riku-Matti Akkanen | Kuva Osuuskunta Keskikaista
Jaa artikkeli

Osuuskunnat rakentavat eri puolilla Suomea kattavia ja kustannustehokkaita laajakaistaverkkoja, mikä edesauttaa alueellista tasa-arvoa.

Hyvä esimerkki tällaisesta toimijasta on vuonna 2007 perustettu Osuuskunta Keskikaista, joka suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää optista kuituverkkoa Kokkolan sekä Kannuksen kylissä ja taajamissa.

Osuuskunta tarjoaa myös huippunopeita internet-yhteyksiä ja tv-palveluja valokuitutekniikalla. Yhteistyössä Kaustisen seutukunnan, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen ja koulutusyhtymän kanssa Keskikaista rakentaa koko maakunnan kattavaa valokuituverkkoa.

”Meillä on tällä hetkellä käynnissä kaksi hanketta Kannuksessa, joista ensimmäinen Polvikoskella ja toinen Pertussa. Niiden kustannusarvio on yhteensä noin 387 000 euroa. Suunnitteilla on toteuttaa vuosina 2025–27 hanke myös Kannuksen Eskolaan, jonka kustannusarvio on reilut 500 000 euroa. Käynnissä ja suunnitteilla olevat hankkeet ovat ELY-keskuksen tukirahoittamia”, kertoo kehityspäällikkö Ville Hietala Keskikaistalta.

Keskikaista on lisäksi yhteistyökumppanina Kuidut käyttöön -hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää Keski-Pohjanmaan maaseutualueiden kylien ja kyläyhteisöjen elinvoimaa digitalisaation avulla.

Hankkeen rahoittavat Pohjanmaan ELY-keskus ja Keski-Pohjanmaan kunnat.

Myös muualla maassa on meneillään älykkäät kylät -hankkeita, joissa pääpaino on yhteistyössä ja digiosaamisessa.

Älykkäät kylät perustuvat Euroopan parlamentin ja komission huhtikuussa 2017 käynnistämään aloitteeseen digitalisaation edistämiseksi maaseutualueilla.

”Tuotetaan jäsenistölle palveluita parhaalla mahdollisella tavalla parhaaseen mahdolliseen hintaan.”

Osuuskuntamalli kantaa

”Osuuskuntamallin vahvuus tulee parhaiten esiin varsinkin valokuituverkon perustamisvaiheessa. Erityisesti maaseudulla vallitsee vielä me-henki ja valokuidun tarve nähdään yhteisenä päämääränä”, Hietala sanoo.

Kukin liittyjä tekee tasavertaisen investoinnin yhteinen hyödyn eteen ja talkoiden avulla saadaan pidettyä kustannukset alhaisina. Hietalan mukaan verkon ja jäsenistön laajentumisen myötä me-henki laimenee, mutta osuuskunnan periaate pysyy kuitenkin samana.

”Tuotetaan jäsenistölle palveluita parhaalla mahdollisella tavalla parhaaseen mahdolliseen hintaan. Jäsenistön tyytyväisyys on Keskikaistalle tärkein asia.”

Vuoden 2024 lopussa Osuuskunta Keskikaistan liikevaihto oli 697 310 euroa, ja se työllisti 4,5 henkilöä. Tilikauden tulos oli 23 370 euroa voitollinen. Osuuskunnalla oli tuolloin 734 jäsentä ja 1190 loppukäyttäjää, ja se oli rakentanut yhteensä 806 valokuituliittymää Kokkolan ja Kannuksen alueilla.

Pellervon kuntavaalitavoitteisiin 2025 valokuituosuuskunnat lukeutuvat digitaalisen tasa-arvon ja paikallisen elinvoimaisuuden rakentajina.

TAVOITTEITA:

* Kunnissa otetaan aktiivinen rooli valokuituhankkeiden koordinaattoreina varmistaakseen resurssien tehokkaan käytön. Nykyinen pirstaleinen ja tilkkutäkkimäinen rakentaminen ei ole tehokasta.

* Osuuskuntien keskeinen rooli verkkojen luomisessa huomioidaan. Paikallinen omistajuus on keskeinen tekijä, jotta koko maan alueella saavutetaan toimivat laajakaistayhteydet.

* Tarjotaan taloudellisia kannustimia osuuskunnille, jotka investoivat laajakaistaverkkojen rakentamiseen. Se on sijoitus sekä alueelliseen tasa-arvoon että koko Suomen tulevaisuuden kilpailukykyyn.

LUE LISÄÄ: Pellervon kunta- ja aluevaalitavoitteet 2025

Left Menu Icon
Right Menu Icon