Liiketoimintasuunnitelman laadinta kannattaa hyödyntää myös jäsenten oppimisprosessina ja tavoitteiden yhteensovittamisena. Tätä palveleekin hyvin suunnittelun aloittaminen canvas-työskentelyllä, joka sopivan laajasti avaa yrityksen suuntautumista ja toimintaympäristöä.
Canvas-malli on usein taulukon muotoon rakennettu tiivistys liiketoimintasuunnitelmasta, joka sisältää tärkeimmät teemat liiketoiminnan eri osa-alueista.
Tämä vaihe ruokkii jäsenten välistä keskustelua ja on usein pohja myös jatkotyöskentelyn työnjaolle.
Liiketoimintasuunnitelman ytimen muodostavat perinteisesti toiminnan tarkoitus ja liikeidea. Tarkoituksen tulee olla selkeä, mutta on hyvä arvioida, ettei se rajoittaisi liikaa toimintaa.
Osuuskunnan perustarkoituksesta eli jäsenten palvelusta on helppo johtaa oman osuuskunnan toiminnan tarkoitus. Mikäli halutaan perustaa osuuskunta yhteiskunnalliseksi yritykseksi, niin tarkoitukseksi voi kirjata kyseisen yhteiskunnallisen päämäärän edistämisen.
”Liiketoimintasuunnitelman ytimen muodostavat toiminnan tarkoitus ja liikeidea. ”
Perustana liikeidea
Liikeidea on ”se” paikka, jossa osuuskunnan erityispiirteet pitäisi huomioida ja löytää kilpailuedut. Liikeideassa tiivistetään, ketkä ovat asiakkaita, mitä myydään ja miten liikeidea toteutetaan.
Olennaiset kysymykset ovat, millä perusteella asiakas tekee ostopäätöksen ja miksi hän ostaisi osuuskunnaltamme.
Vahvasti osuustoiminnalliselle liikeidealle on olennaista myös, että sen toteuttamisen edellytyksenä on jäsenten yhteistyö.
Liikeidean laatimisen jälkeen suunnitteluprosessissa on hyvä palata alun canvas-vaiheeseen, ja tarkistaa, tuliko siihen liikeideaprosessissa muutoksia. Tämä vaihe on olennainen myös liiketoimintamallin varmentamisen kannalta.
Tuleekin pohtia, näyttääkö canvaksen kuvaama malli edelleen toimivalta, vai pitääkö sitä vielä kehittää tai jopa vaihtaa?
Osuuskuntahan voi toimia vaikkapa palvelumyynnissä joko varsinaisen palvelun tuottajana tai välittäjänä. Liiketoimintamallilla on suora yhteys siihen, miten ja mistä osuuskunnan ansainta tulee muodostumaan.
”Osuustoiminnallisen liikeidean toteuttamisen edellytyksenä on jäsenten yhteistyö.”
Selkeä työnjako tärkeää
Yleensä osuuskunnan käytännön toiminnan organisointi perustuu jäsenten osaamiseen ja työnjakoon, millä saattaa olla kiinteä yhteys liikeidean toteuttamiseen.
Tällöin myös toiminnan järjestämistapa luo kilpailuetua. Vanha osuustoiminnan oppi on kuitenkin se, että tulee olla selkeä käsitys siitä, mitä osuuskunta tekee ja mitä puolestaan jäsenet. Tämä kannattaa selkeästi kuvata liiketoimintasuunnitelmassa.
Maksuvalmiuden ja rahoituksen suunnittelulla on yhteys säännöissä määritettäviin osuuksiin ja niiden merkintähintoihin. Vähimmäisvaatimus on yleensä se, että toiminta voidaan käynnistää osuuspääomalla.
Aloittavan yrityksen on silti vaikea pitää oma pääoma positiivisena alkuvaiheen kustannusten ja viiveellä syntyvien tuottojen vuoksi. Jos tarve on saada vierasta pääomaa, positiivinen oma pääoma edesauttaa lainoituksen saamista.
Liiketoimintasuunnitelma muodostaa taustan osuuskunnan käytännön markkinoinnille. Markkinointisuunnitelmassa taas tulee etsiä keinot tehdä osuustoiminnalliset menestystekijät ja kilpailuedut näkyviksi.
Osuuskuntien kannattaakin panostaa brändäykseensä ja hyödyntää erityispiirteensä erottautumistekijöinä.
Innoitusta voi hakea vaikkapa osuustoiminnan periaatteista ja omistusrakenteesta.
”Osuuskuntien kannattaa hyödyntää erityispiirteensä erottautumistekijöinä.”
Riskit osattava arvioida
Huolellinen liiketoiminnan suunnittelu sisältää myös riskien arvioinnin ja varasuunnitelman, jos ensisijainen toimintamalli ei kantaisi.
Muutenkaan ei pidä olla yksisilmäinen, vaan jäsenistön laajan osallistumisen lisäksi suunnitelmaa olisi järkevää sparrata yritysneuvojan tai muun asiantuntijan kanssa. Liiketoimintasuunnitelman eri osien pitäisi muodostaa yhtenevä kokonaisuus, ja prosessin ulkopuolelta katsottuna havaitsee helpommin mahdolliset ristiriitaisuudet.
Liiketoimintasuunnitelmapohjia löydät muun muassa Suomen Työmarkkinatori -nettisivulta, uusyrityskeskusten ja kunnallisten kehittämisyhtiöiden kautta.
Kirjoittaja on vastuukoordinaattori Pellervossa.
